Rusokirsikka
| Rusokirsikka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Tuomet Prunus |
| Laji: | sargentii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Prunus sargentii |
|
| Katso myös | |
Rusokirsikka (Prunus sargentii) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu. Sitä viljellään Suomessa koristeeksi.
Ulkonäkö ja koko
Rusokirsikka kasvaa Suomessa yleensä 3–5 metrin korkuiseksi. Se on saanut suomenkielisen nimensä mahdollisesti lehdistään, jotka avautuvat keväällä erikoisen kuparinruskeina. Myös sen runko on punertavanruskea. Rusokirsikka kukkii ennen lehtien puhkeamista kauas näkyvin ruusunpunaisin kukin. Sen hedelmät ovat punamustia, senttimetrin kokoisia, yksisiemenisiä luumarjoja; Suomessa niitä muodostuu ani harvoin. Suomessa rusokirsikka on lähes aina vierasjuurinen, imeläkirsikkaan vartettu.
Levinneisyys ja kasvupaikat
Rusokirsikka on kotoisin Japanista. Lisäksi levinneisyys ulottuu Korean niemimaalle ja Etelä-Sahalinille. Se kasvaa tuoreissa, keski- ja runsasravinteisissa seka- ja lehtimetsissä. Ilmastollisesti se on hemiboreaalinen–temperaattinen, lievästi mereinen. Suomessa rusokirsikka menestyy puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeillä I–II ja suotuisilla paikoilla myös vyöhykkeellä III. Se viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa maassa.
Lähteet
- Hämet-Ahti ym.: Suomen puu- ja pensaskasvio. Toinen uudistettu painos. Dendrologian Seura ry, 1992.
Viitteet
- ↑ Rivers, M.C.: Prunus sargentii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)