GNOME
| GNOME | |
|---|---|
[[Tiedosto: |80px|]] |
|
[[Tiedosto: |250px|GNOME 2.20 työpöytä]]GNOME 2.20 työpöytä |
|
| Kehittäjä | GNOME Developers |
| Kehityshistoria | |
| Vakaa versio | 2.20.1 / 17. lokakuuta 2007 |
| Tiedot | |
| Ohjelmistotyyppi | työpöytäympäristö |
| Alusta | alustariippumaton |
| Lisenssi | GNU GPL, GNU LGPL |
GNOME (lyhenne sanoista GNU Network Object Model Environment) on graafinen työpöytäympäristö, jota käytetään Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa. GNOME on GNU-projektin virallinen osa.
GNOME-projektin käynnistivät elokuussa 1997 Miguel de Icaza ja Federico Mena. Projektin käynnistämisen suoranainen syy oli KDE-ympäristön lisenssiepäselvyys. KDE perustuu norjalaisen Trolltechin Qt-käyttöliittymäkirjastoon. Qt-kirjastoa ei saanut linkittää GPL-lisensoituun ohjelmaan ilman lupaa. Tämä ei ollut ongelma KDE-projektin osana laadituille ohjelmille, mutta esti vanhempien, GPL-lisenssiä käyttävien ohjelmien hyödyntämisen ilman kaikkien tekijöiden lupaa. Jotkut tekijöistä eivät edes olleet valmiita myöntämään lupaa epävapaan Qt:n käytön yhteydessä. Ongelma selvisi myöhemmin Trolltechin julkaistessa Qt:n kaksoislisenssoinnilla, jossa sitä sai levittää myös GPL-lisenssillä.
GNOME on kirjoitettu pääasiassa C:llä GTK+-käyttöliittymäkirjaston avulla. GTK+:ta oli jo käytetty GIMP-kuvankäsittelyohjelmassa, mistä tulee myös sen nimi, GIMP ToolKit. Ensimmäinen GNOME:n versio julkaistiin maaliskuussa 1999. Kesäkuussa 2002 julkaistu versio 2.0 teki ympäristöön suuria muutoksia. GNOME-projekti on omaksunut käytännön julkistaa merkittävä päivitysversio puolen vuoden välein. Esim. maaliskuussa 2006 julistettiin GNOME 2.14. Se sisälsi lukuisia parannuksia suorituskykyyn, helpotti tiedoston hakua, ltuki VoIP-puheluita entistä paremmin, otti jaetut kalenterit käyttöön ja helpotti monin tavoin järjestelmän käyttöä.
GNOME tulee mukana useimmissa Linux- ja BSD-käyttöjärjestelmissä. Kaupallisista Unix-valmistajista Sun Microsystems sekä RedHat ovat ottaneet sen oletusympäristökseen vanhemman Common Desktop Environmentin tilalle.
Arkkitehtuuri
GNOME perustuu komponentteihin, jotka tuotetaan erillisissä ohjelmistoprojekteissa. Alla on luetteloitu osa näistä projekteista:
- Bonobo – dokumenttien komponenttimalli.
- GConf – tallettaa sovellusten asetukset.
- GNOME VFS – virtuaalinen tiedostojärjestelmä, joka helpottaa sovellusohjelmien tiedostonkäsittelyä.
- GNOME Keyring – salausavainten ja tietoturvainformaation hallintakomponentti.
- GNOME Translation Project – kääntää dokumentaation ja sovellukset eri kielille.
- GTK+ – käyttöliittymäkomponenttikirjasto. Sisältää myös glib-, atk- ja pango-alikomponentit.
- Human Interface Guidelines (HIG) – käyttöliittymän yhtenäistämiseen tähtäävä ohjeistus.
- LibXML – XML-tiedostojen käsittelykirjasto.
Myös seuraavat freedesktop.org:n teknologiat ovat tärkeä osa GNOME:a:
- Cairo – 2D-vektorigrafiikkakirjasto.
- D-Bus – prosessien välinen viestintäjärjestelmä.
- GStreamer – multimedia-arkkitehtuuri.
- HAL – laitteiston abstrahointikerroksen spesifikaatio ja toteutus.
- Poppler – PDF-dokumenttien renderöintikirjasto.
- Tango Desktop Project – jonka tavoitteena on toteuttaa yleinen ulkoasustandardi eri alustoille.
Sovellukset
Seuraavassa listassa on luetteloitu tärkeimpiä GNOME:n mukana toimitettavia ohjelmia:
- Ekiga – puhelin- ja videokonferenssisovellus, joka käyttää VoIP:a.
- Epiphany – WWW-selain.
- Evince – PDF- ja PostScript-dokumenttien katselin.
- Evolution – sähköposti- ja kalenteriohjelma.
- Eye of GNOME – yksinkertainen kuvankatselin.
- File Roller – pakkaus- ja purkuohjelma.
- gedit – tekstieditori.
- gnome-dictionary – a DICT -asiakasohjelma.
- gnome-panel – työpöytäpaneeli ohjelmien käynnistämiseen ja applettien näyttämiseen.
- gnome-screenshot - työkalu kuvakaappauksien ottamiseen.
- GNOME Terminal – pääte-emulaattori.
- Metacity – ikkunanhallintaohjelma.
- Nautilus (tiedostoselain) – tiedostonhallintaohjelma.
- Sound Juicer – ohjelma musiikin kopioimiseen CD:ltä.
- Tomboy – muistilappuohjelma.
- Totem – mediasoitin.
Julkaistut versiot
Seuraavaan taulukkoon on koottu loppukäyttäjille tarkoitetut GNOME-päivitykset. Testaajille ja kehittäjille julkistettuja versioita, joissa jälkimmäinen versionumero on pariton (esim. 2.3), ei ole luettelossa. Luettelon julkaisuille on myös pienempiä päivitysversioita (esim. 2.10.1), jotka on jätetty pois niiden sisältäessä vain pieniä muutoksia, lähinnä korjauksia.
| Versio | Päivä | Sisältö |
|---|---|---|
| Elokuu 1997 | GNOME:n kehittäminen aloitetaan | |
| 1.0 | Maaliskuu 1999 | Ensimmäinen GNOME-julkaisu. Se perustui GTK+ 1.2.2 -versioon ja CORBA-pohjaiseen kommunikaatioväylään (ORBit 0.4.93). Myös libxml 1.0 oli mukana. |
| 1.0.53 | Lokakuu 1999 | Koodinimellä "October" julkistettu päivitysversio, joka sisälsi paljon korjauksia. Sisälsi uutena piirteenä mm. Glade-työkalun käyttöliittymien tekemiseen. |
| 1.2 | Toukokuu 2000 | Koodinimellä "Bongo" julkistettu versio, joka pohjautui GTK+ 1.2.8:aan. |
| 1.4 | Huhtikuu 2001 | Koodinimellä "Tranquility" julkistettu versio, joka sisälsi ensimmäistä kertaa GNOME:n Nautilus (versio 1.0) -tiedostomanagerin. GTK+ oli versioltaan 1.2.9, myös GConf 1.0 ja gnome-vfs 1.0 olivat ensimmäistä kertaa mukana. |
| 2.0 | Kesäkuu 2002 | 2.0 oli GNOME:n merkittävin kehitysharppaus yhdellä kertaa tähän mennessä. Se sisälsi GTK+ 2.0.5:n, joka mahdollisti mm. kirjasinten reunanpehmennyksen ja oikealta vasemmalle kirjoitettavien kielten tukemisen. GNOME otti myös ensimmäistä kertaa käyttöönsä käyttöliittymien suunnittelun yhtenäistävär ohjeet (GNOME Human Interface Guidelines). |
| 2.2 | Helmikuu 2003 | 2.2 sisälsi ensimmäistä kertaa Gstreamer-multimedia-arkkitehtuurin (versio 0.6). Myös GTK+ päivitettiin versioon 2.2.1. |
| 2.4 | Syyskuu 2003 | 2.4 sisälsi ensimmäistä kertaa GNOME:n virallisen selaimen Epiphanyn ja käytettävyystuen. GTK+ versio oli 2.2.4. |
| 2.6 | Maaliskuu 2004 | Tämä versio perustui GTK+ 2.4.0:aan. |
| 2.8 | Syyskuu 2004 | 2.8 toi tuen laitteille, jotka voidaan kytkeä ja poistaa käynnissä olevasta järjestelmästä (kuten USB-laitteet) ja Evolution 2.0 -sähköpostiohjelman. |
| 2.10 | Maaliskuu 2005 | 2.10 paransi suorituskykyä ja vähensi muistinkulutusta. Totem-mediasoitin ja Sound Juicer -sovellus lisättiin ensimmäistä kertaa. |
| 2.12 | Syyskuu 2005 | Nautilus-parannuksia, leikkaa ja liimaa -ominaisuutta eri ohjelmien välillä parannettiin, PDF-katseluohjelma lisättiin ensimmäistä kertaa. Perustui GTK+ 2.8 -versioon Cairo-tuella. |
| 2.14 | Maaliskuu 2006 | Parannuksia suorituskykyyn. Lisäykset: Ekiga-videokonferenssisovellus, Deskbar-hakutyökalu ja Sabayon-järjestelmäylläpitotyökalu. |
| 2.16 | Syyskuu 2006 | Parannuksia suorituskykyyn, virranhallintaan, Totem- ja Nautilus-ohjelmiin. 3D-efektejä Metacity-ikkunointiohjelmaan ja uusi kuvaketeema. Lisäykset: Tomboy-muistiinpano-ohjelma, Baobab- levynkäytön analysointiohjelma, Orca-näytönlukijaohjelma. Perustui GTK+ 2.10 -version, jossa uusi käyttöliittymä tulostamista varten. |
| 2.18 | Maaliskuu 2007 | Parannuksia suorituskykyyn, virranhallintaan, äänenhallintaan, levynkäytön analysointiin, Evince- ja Epiphany-ohjelmiin. Lisäykset: Seahorse GPG- avainnippujen hallinta, MP3 ja AAC äänenpakkaus, GNOME Sudoku, glchess-shakki. |
| 2.20 | Syyskuu 2007 | Kymmenvuotisjulkaisu. Evolutionin varmuuskopiointi. Parannuksia virranhallintaan sekä Epiphany- ja EOG-ohjelmiin. Salasanojen hallinta Seahorsessa. Lisäykset: PDF-lomakkeiden muokkaus Evinceen, integroitu haku tiedostodialogissa, automaattinen multimediakoodekkien asennus. |
Aiheesta muualla
- Virallinen sivusto (englanniksi)
- Gnome suomeksi – GNOME:n suomentamiseen keskittyvä sivusto
- GTK/GNOME GNU/Linux Software (englanniksi)