Naantalin luostari

Naantalin luostari (Armonlaakson luostari, lat. Vallis gratiae, ruots. Nådendal) oli piispa Maunu II Tavastin Suomeen perustama birgittalaisluostari. Luostari aloitti toimintansa Maskussa vuonna 1440. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, ja luostari päätettiin jo vuonna 1443 siirtää Raision Ailosiin. Rakennustyöt Ailosenniemellä lienevät alkaneet syksyllä 1443, mutta sisaret ja munkit siirtyivät luostariin ilmeisesti kesällä 1444. Luostarin rakennukset ryhmittyivät luostarin kirkon ympärille. Lounaassa ja lännessä sijaitsivat munkkien tilat, pohjoisessa ja luoteessa nunnien tilat. Luostarin rakennuksista on nykyaikaan säilynyt vain vähäisiä muurinkatkelmia.^[1]

Tarkka jäsenmäärä tunnetaan vain vuodelta 1487; tuolloin luostarissa asui 54 sisarta ja kahdeksan pappisveljeä. Lisäksi oli kaksi diakoniveljeä ja kuusi maallikkoveljeä. Luostariyhteisön kukoistusaikaa kesti 1490-luvun alkuun saakka. Vuoden 1495 ruttoepidemia oli ankara: luostarin ulkopuolella sijainneessa kartanossa, joka ilmeisesti toimi sairaalana, kuoli noin 50 henkelä. Epidemia ei levinnyt tuolloin luostariin, mutta vuoden 1508 ruton aikana kuoli 36 luostarin asukasta.^[2]

Luostarin toiminta alkoi näihin aikoihin näivettyä. Viimeiset uskonpuhdistuksen jälkeiset vuosikymmenet olivat sitäkin kovempaa aikaa. Rälssin edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta 1533 yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 Mikael Agriocola määräsi, että luostarissa on luettava Raamattua Birgitan ilmestysten sijaan. Lisäksi messun sai pitää ainoastaan jommalla kummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.

Luostarin viimeinen abbedissa Birgitta Knutsdotter Kurck kuoli vuonna 1577. Tämän jälkeen luostari koki vielä lyhyen kukoistuskauden Juhana III:n kaudella. Kuitenkin toiminta hiljeni nunnien ikääntyessä, ja viimeinen nunna kuoli vuonna 1591^[3]

Nykyisin luostarista on jäljellä vain kirkko, joka toimii Naantalin kirkkona.

• Birgit Klockars, I Nådens dal. Klosterfolk och andra c. 1440-1590. Helsingfors 1979.
• Marko Lamberg, Jöns Budde. Birgittalaisveli ja hänen teoksensa. Helsinki 2007.
• Seppo Suvanto, Naantalin historia. Keskiaika ja 1500-luku. Turku 1976.