Ketolanperäntie

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. tammikuuta 2025 kello 21.54 käyttäjän Ville Siliämaa (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
18637
Ketolanperäntie
Murrontie
Seututie 846, yhdystie 18637
Ketolanperäntie Murron suuntaan Ketolanperällä.
Ketolanperäntie Murron suuntaan Ketolanperällä.
Maa Suomi
Tieluokka seututie, yhdystie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Alkupiste Kempeleen keskustaajama
Reitti Ylikylä (2 km)
Ketolanperä (6 km)
Murto (11 km)
Ängeslevä (20 km)
Päätepiste Murto (11 km)[a]
Ängeslevä (20 km)[b]
Päällyste asfaltti
Kaistaluku 2

Ketolanperäntie on Kempeleen kunnassa sijaitseva seutu- ja paikallistie. Tie alkaa Kempeleen keskustaajamasta johtaen Ylikylän ja Ketolanperän halki Tyrnävän kunnan puolelle Murron kylän länsilaidalle. Tien pituus on noin 11 kilometriä, se on kaksikaistainen, päällystetty ja koko matkaltaan valaistu. Tyrnävän puolella tien nimi muuttuu ja jatkuu noin yhdeksän kilometrin pituisena tieyhteytenä nimellä Murrontie, joka johtaa Ängeslevän kylään seututielle 827.[1]

Tien länsipäässä ensimmäinen noin kilometrin mittainen osuus on yhteistä seututien 847 kanssa Ristisuon kiertoliittymään saakka.[2] Kiertoliittymästä eteenpäin on noin kilometrin mittainen osuus valtatie 4:n eritasoliittymään on määritelty seututieksi 846[2], mutta sitä ei ole merkitty maastoon eikä tieopasteisiin. Tien osa eritasoliittymästä Tyrnävän Ängeslevälle saakka on numeroitu paikallistieksi numero 18637.[2][3][1]

Tien historiaa

Tien alkuajat

Tien historia on saanut alkunsa, kun Tyrnävän Ojakylästä niin sanotulta Patelan torilta lähti Kempeleeseen tie, jota kutsuttiin niin sanottuna Kärrytienä. Alueen torppariasutuksen myötä Ketolanperäntie sai alkunsa vuonna 1927, jolloin saatiin rakennuslupa uuden tien rakentamiseen, joka alkoi samasta paikasta kuin Kärrytie. Tie johti silloiselle valtatie 4:lle Vanha pappilan läheisyyteen. Sen kunnossapidosta vastasi aluksi tieosuuskunta. Tie jaettiin osiin ja kukin talo tai tilan omistaja tien varressa vastasi oman osansa kunnossapidosta. Ajoittain tie oli niin huonokuntoinen, ettei sitä voinut ajaa edes hevosella, jonka vuoksi myös Kärrytietä käytettiin. Kunnallinen tielautakunta otti Ketolanperäntien hoidettavakseen vuonna 1946 ja se oli samalla ensimmäinen kunnantie.[4]

Tielinjausmuutokset 1980- ja 1990-luvun taitteessa

Ketolanperäntien alkuperäistä linjausta muutettiin 1980- ja 1990-luvun taitteissa. Tähän oli syynä Kempeleessä vuosia kasvanut liikenteen määrä, Oulun Kiviniemen ja Kempeleen välisen moottoritieosuuden valmistuminen sekä kauppakeskus Zeppelinin alueen rakentaminen.

Vuonna 1990 Oulun Kiviniemen ja Kempeleen välisen moottoritieosuuden valmistuttua tehtiin Ketolanperäntien tielinjaukseen muutoksia, jotka mainitaan alla olevassa luettelossa. Luettelossa on myös tietoja mitä muita muutoksia Kempeleen alueella olevaan tiestöön tuli tämän tielinjausmuutoksen myötä:

  • Ketolanperäntien länsipään aloituspiste siirtyi paikkaan, missä nykyisin sijaitsee Ristisuon kiertoliittymä, jonka kohdalta tie nykyisinkin kulkee Tyrnävälle. Tuolloin tämä uusi tieosuus kulki uuden valtatie 4:n eritasoliittymän ja vielä silloin rakenteilla olevan kauppakeskus Zeppelinin alueen halki.[5][6] Uuden tieosuuden myötä tie kiersi kokonaan Honkasen ja Haapamaan asuinalueet sekä Ylikylän vanhan koulun alueen.[7]
  • Tien alkuperäinen aloituspiste länsipäässä, joka alkoi Koskelassa valtatie 4:n risteyksestä nimettiin Kempeleen työväentalolle asti uudeksi Koskelantie-nimiseksi tieksi, jota jatkettiin vielä työväentalon kohdalla eteenpäin nykyisen Kempeleen Jehovan todistajien valtakunnansalin pihaan asti. Alkuperäinen Koskelantie-niminen tie, joka sijaitsi Koskelan asuinalueella tien nimi vaihtui uudeksi Killerinkuja-nimiseksi tieksi. Kempeleen 1980-luvulla julkaistuissa osoitekartoissa Koskelan ja Honkasen välillä Ketolanperäntie oli myös merkitty nimillä Ylikyläntie ja Pekurintie.[8] Moottoritien valmistuttua työväentalon ja Honkasen välinen vanha Ketolanperäntien tieosuus katkaistiin ja muutettiin kevyeen liikenteen väyläksi. Honkasen suunnasta Koskelaan johtanut tieosuus katkaistiin nykyisen Saparopolun risteyksen jälkeen.
  • Honkasesta Haapamaahan johtanut vanha Ketolanperäntien tieosuuden nimeksi vaihtui Pekurintie. Haapamaan asuinalueella olevaa Haapamaantietä jatkettiin lännen suuntaan, joka johti lännempää kiertäneelle uudelle Ketolanperäntien tieosuudella. Haapamaantien risteyksestä lähtenyt vanhan Ketolanperäntien tieosuus muutettiin Marjatieksi. Lännempää kiertäneen uuden Ketolanperäntien tieosuuden varteen rakennettiin muutamia uusia teitä alueella oleville taloille, joihin aiemmin oli ollut jonkin verran pitempi tieyhteys, silloin kun vanha tie kulki vielä Haapamaan kautta. Lännempää kiertänyt uusi tieosuus päättyi nykyisen Hovimetsäntien kohdille, josta eteenpäin alkuperäinen ja nykyinen Ketolanperäntie jatkuu.

Muita mainintoja Ketolanperäntien historiassa

Vuonna 2019 tehtiin Ketolanperäntielle liikenneturvallisuutta parantavia tietöitä kauppakeskus Zeppelinin alueella. Muun muassa liikennevalot uusittiin Ketolanperäntien ja Lehmikentäntien sekä Honkasentien risteyksiin sekä rakennettiin uudet, digitaalisilla infotauluilla varustetut joukkoliikennepysäkit.[9]

Uudet tiehankkeet

Ketolanperäntielle Kempeleen keskustaajaman ja Ristisuon kiertoliittymän välillä ollaan suunnittelemassa tulevaisuudessa uutta tielinjausta, jonka myötä Pohjanmaan radan ylittävä silta purettaisiin ja rakennettaisiin uusi alikulku. Tämän yhteydessä rakennettaisiin uusi tieyhteys Ollakan alueelle sekä uusi kevyen liikenteen väylä.[10][11]

Lähteet

Viitteet

  1. a b Tienumerokartta Alue 12 Pohjois-Pohjanmaa & Kainuu, länsiosa (pdf) 1.1.2024. Väylävirasto. Viitattu 10.1.2025.
  2. a b c Maantien 847 (Ketolanperäntie) parantaminen ja alikulkusillan suunnittelu välillä Kuokkamaantie (mt 847) - Kempeleentie (mt 816), Kempele Tiesuunnitelma (pdf) Kempeleen kunta. 2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 10.1.2025.
  3. Tienumerokartta Oulun seutu 1.1.2024 (pdf) 1.1.2024. Väylävirasto. Viitattu 10.1.2025.
  4. Paakki 2008, s. 55.
  5. Zeppelinin ylikulku (Tiehallinnon ottama kuva 1980-luvun lopulta vielä rakenteilla olevasta Zeppelinin eritasoliittymästä, josta nykyinen Ketolanperäntie kulkee) finna.fi. Arkistoitu 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  6. Zeppelinin ylikulku (kuva 2) (Tiehallinnon ottama kuva 1980-luvun lopulta vielä rakenteilla olevasta Zeppelinin eritasoliittymästä, josta nykyinen Ketolanperäntie kulkee) finna.fi. Arkistoitu 3.8.2023. Viitattu 3.8.2023.
  7. 3422 05 Madekoski (pdf) (Vuonna 1989 julkaistussa Maanmittaushallituksen kartassa näkyy vielä Ketolanperäntien vanha linjaus, mutta karttaan on myös merkitty uusi Ketolanperäntien linjaus, joka avattiin vuonna 1990 (uuden tien linjausmerkintätieto löytyy kartan Yhteydet-tietosarakkeesta). Lisäksi kartassa näkyy tienumeromerkintä "18367" Haapamaan kohdalla.) Maanmittaushallitus. 1989. Viitattu 3.8.2023.
  8. Paakki 2008, s. 64. (Kempeleen 1980-luvulla julkaistu osoitekartta)
  9. Virranniemi Greta: Kem­pe­leen Ke­to­lan­pe­rän­tien ja Leh­mi­ken­tän­tien re­mont­ti alkaa – Luvassa kier­to­liit­ty­mä, di­gi­näy­töin va­rus­tet­tu­ja bus­si­py­säk­ke­jä ja uusia kevyen lii­ken­teen väyliä Kaleva. 17.4.2009. Viitattu 21.5.2012.
  10. Ke­to­lan­pe­rän­tien ali­kul­kusil­ta pu­re­taan Kaleva. 30.12.2019. Viitattu 10.1.2025.
  11. Ketolanperäntien parantaminen välillä Kuokkamaantie – Kempeleentie Kempeleen kunta. Viitattu 10.1.2025.

Huomautukset

  1. Kempeleen ja Murron välinen Ketolanperäntie (seututie 846/paikallistie 18637) päättyy Tyrnävän kunnanrajalle Murron kylän länsilaidalle.
  2. Murrosta paikallistie 18637 jatkuu Murrontie-nimisenä tieyhteytenä Ängeslevän kylään seututie 827.