Suomalainen Lakimiesyhdistys

Suomalainen Lakimiesyhdistys on suomalainen oikeustieteen alan tieteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää alan tutkimus- ja koulutustoimintaa, oikeustieteellisen tutkimuksen julkaisemista ja muuta tunnetuksi tekemistä, vaalia oikeuskulttuuria sekä toimia suomalaisten lakimiesten yhdyssiteenä ja muutoinkin edistää lakimieskunnan yhteisiä pyrkimyksiä.^[3]

Yhdistys on julkaissut vuodesta 1903 alkaen Lakimies-aikakauskirjaa.^[4] Lisäksi yhdistys julkaisee muun muassa väitöskirjoja, monografioita, artikkelikokoelmia, oppi- ja käsikirjoja sekä Oikeustiede–Jurisprudentia-vuosikirjaa.^[5] Yhdistys myös jakaa erilaisia oikeustieteen alan huomionosoituksia, kuten Allan Serlachius-Särkilahti -palkinto^[6], K. G. Idmanin palkinto^[7] ja vuoden väittelijän palkinto^[8].

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö, joka on suorittanut oikeustieteen maisterin tai oikeustieteen kandidaatin taikka siihen rinnastettavan oikeustieteellisen tutkinnon Suomessa. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös oikeustieteen ylioppilas, oikeustieteellisen tutkinnon ulkomailla suorittanut henkilö sekä muun kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut tutkija, joka on toiminnallaan osoittanut edistävänsä yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista.^[3]

Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen edeltäjä oli Suomenmielisten juristien klubi, joka perustettiin vuonna 1898. Sen perustamisen taustalla oli pyrkimys parantaa suomen kielen asemaa, mikä ei onnistunut vuonna 1868 perustetun, pääosin ruotsinkielisessä oikeustieteellisessä järjestössä Juridiska Föreningen i Finland. Järjestön keskeisimpiä toimijoita olivat muun muassa P. E. Svinhufvud, joka toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ja K. J. Ståhlberg, joka toimi sen toisena puheenjohtajana. Yhdistyksen oma aikakauskirja, Lakimies, perustettiin vuonna 1903 alun perin käytännönläheisemmäksi vastineeksi Juridiska Föreningenin liian teoreettisena pidetylle JFT-aikakauskirjalle.^[9][10]

24. marraskuuta 1905 Suomenmielisten juristien klubi hyväksyi järjestölle säännöt, joissa sen nimeksi otettiin Suomalaisten lakimiesten yhdistys. Säännöt saivat senaatin vahvistuksen 29. tammikuuta 1906 ja yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 15. marraskuuta 1906. Marraskuussa 1940 yhdistyksen nimi muutettiin Suomalaiseksi Lakimiesyhdistykseksi. Yhdistyksestä tuli melko nopeasti Suomen suurin oikeustieteellinen yhdistys, jonka jäsenmäärä oli enimmillään yli 4 000. Vuonna 1944 yhdistys oli mukana perustamassa Suomen Lakimiesliittoa.^[11][12]

Yhdistyksen puheenjohtajia ovat olleet:^[13][14]

• Suviranta, Antti: Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen 100 vuotta 1898–1998. 1998
• Letto-Vanamo, Pia: Suomalaiset oikeustieteelliset seurat - mistä tullaan, minne mennään. Lakimies, 2023, nro 3–4, s. 623–629. Artikkelin verkkoversio.