Radikaali islam

Radikaali islam on poliittis-uskonnollinen pyrkimys saattaa kaikin mahdollisin keinoin voimaan yhteiskunta, joka vastaa mahdollisimman puhtaasti sitä, joka ilmenee islamin alkuperäislähteissä.^[1] David Cook arvioi, että tätä wahhabismista noussutta suuntausta voidaan pitää yhtenä islaminuskon muotona ainakin niin kauan kuin islamilainen maailma ei sitä selkeästi torju. Cook katsoo, että radikaali islam sopii jihadismin klassiseen määrittelyyn.^[2] Samaan tulokseen on päätynyt Ella Landau-Tesseron.^[3]

Cookin mukaan tärkein ero radikaalin ja klassisen islamin välillä on siinä, että klassisessa islamissa jihadin voi aloittaa vain kalifi.^[2] Moderni šariakäsikirja kuitenkin tarkentaa, että rajoitus pitää paikkansa siinä tapauksessa, että yhteisöllä on kalifi.^[4]

Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila jakaa muslimit kolmeen ryhmään, joita ovat traditionalistit, modernistit ja fundamentalistit. Fundamentalisteilla Hämeen-Anttila tarkoittaa radikaalia islamia, jossa ihanteena on Muhammedin luoma alkuperäinen umma. Fundamentalistit hylkäävät kaikki ne perinteisetkin tavat, jotka ovat tulleet islamiin tämän jälkeen. Niinpä he ovat esimerkiksi tuhonneet islamilaisia hautamuistomerkkejä. ^[5]

Maahanmuuttoon erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen jakaa radikaalin islamin kolmeen ilmenemismuotoon: radikaali poliittinen islam, radikaali islamistinen puritanismi sekä radikaalimusliminationalismi. Radikaali poliittinen islam havittelee maailmanlaajuista islamilaista valtiota sekä vaatii uskonnolliselle poliittiselle hallitukselle täyttä suvereniteettia ja oikeutta päättää kaikesta, myös yksityiselämän asioista. Radikaali islamistinen puritanismi vaatii kaikkien muslimien paluuta uskonnon alkuaikojen "puhtauteen". Radikaali musliminationalismi korostaa kaikkien maailman muslimien solidaarisuutta kansakunnan kaltaisena yhteisönä ja kehottaa muslimeja tukemaan niitä muslimeja, jotka ovat joutuneet epäoikeudenmukaisen kohtelun tai väkivallan kohteeksi.^[1]

Radikaalimuslimien suuntaukset voivat käyttää tavoitteidensa saavuttamiseen rauhanomaisia keinoja (kuten lähinnä toisiin muslimeihin kohdistuvaa käännytystyötä, da’wa) tai väkivaltaa ja terrorismia (kuten pyhä sota, jihad). Jotkin suuntauksista toimivat yhteiskunnassa avoimesti ja jotkin salassa.^[1]

Islamilainen radikalismi on ollut Suomessa vähäistä, mutta toisen polven muslimimiehiä pidetään riskiryhmänä kaikkialla Länsi-Euroopassa. Esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa osa toisen polven maahanmuuttajista on katkeroitunut, radikalisoitunut ja eristäytynyt yhteiskunnasta.^[6]

Vuonna 2018 Suojelupoliisi tarkkaili noin 370 henkilöä oletetun radikaalin islamin vuoksi. Samaan aikaan Ruotsissa Säpon seurannassa oli samasta syystä noin 3 000 henkilöä. Supon arvion mukaan kaikissa muissa Pohjoismaissa tilanne oli Suomea vaikeampi, mutta seurannan kohdehenkilöiden määrä oli kasvussa myös Suomessa.^[7]

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi Supon vuosiraportin julkistamisen yhteydessä maaliskuun lopulla 2021 Lähi-idän konfliktialueilta Syyriasta ja Irakista palaavien henkilöiden todennäköisesti jatkavan toimintaansa radikaali-islamilaisissa verkostoissa. Erityisen huolestunut Supo on myös Suomessa todetusta ylisukupolvisesta radikalisoitumisesta, jota on eräissä perheissä havaittu jo kolmannessa polvessa. Tärkeimpänä tehtävänä Supo pitää ääri-islamilaisten verkostojen vahvistumisen ehkäisemistä.^[8]

• Salafismi

• Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Cook, David: Understanding Jihad. Berkeley: University of California Press, 2005. ISBN 9780520242036
• Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin moninaisuus. Teoksessa: Joonas Maristo & Andrei Segejeff (toim.) Aikamme monta islamia, s. 12–22. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-371-9

• Viljakainen, Miika: Espoolainen lähihoitaja Antti tuli uskoon vuonna 2012, kaksi vuotta myöhemmin hän oli Isis-taistelija – tässä koko uskomaton tarina 18.1.2020. Ilta-Sanomat.
• Marttinen, Mikko ja Kilpamäki, Heini: Sanna eli tavallista elämää, kunnes perheeseen tuli mustaan kaapuun pukeutunut toinen vaimo – IS paljastaa kantasuomalaisten naisten avainroolin radikaalissa muslimiverkostossa 31.12.2019. Ilta-Sanomat.