Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. marraskuuta 2024 kello 05.18 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 13. marraskuuta 2024, perustui tähän versioon.
Pyhäjärven kunta Prääsän piirin kartalla.

Pyhäjärvi (karjalaksi ja lyydiksi Pyhärv, ven. Святозеро, Svjatozero) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Prääsän kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Pyhäjärvi oli myös historiallinen Aunuksen Karjalan kunta Venäjän keisarikunnan aikaan.

Pyhäjärven kylä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjärven kylä sijaitsee Pyhäjärvi-nimisen järven länsirannalla Petroskoista Aunukseen johtavan maantien varrella 80 kilometriä Aunuksesta pohjoiseen ja 65 kilometriä Petroskoista lounaaseen. Pyhäjärven kylässä on noin 1 030 asukasta.[1] Kylässä on muutama kauppaliike.[1]

Pyhäjärven nimi johtuu järven nimestä, joka puolestaan perustuu tarinan mukaan siihen, että Pietari Suuri oli alueen halki matkatessaan sairastunut silmätulehdukseen, joka oli parantunut huuhtomalla silmää kyseisen järven vedellä.[1]

Pyhäjärven maalaiskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjärven maalaiskunta (ennen kylähallintoalue) sijaitsee Prääsän piirin kaakkoisosassa Äänisenrannan piirin, Aunuksen piirin ja Leningradin alueen vastaisella rajalla Pyhäjärven ympärillä. Kunta rajoittuu pohjoisessa Prääsän kaupunkikuntaan ja luoteessa Nuosjärven maalaiskuntaan. Kunnan nykyiset asutuskeskukset ovat Pyhäjärven kylä (hallinnollinen keskus), Ylä-Važinan taajama (Verhnije Važiny, Ylä-Vaaseni), Ližman kylä sekä Važinan laituri.[2]

Pyhäjärven historiallinen kunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallinen Venäjän kesarikunnan Aunuksen kuvernementin Pyhäjärven kunta (ven. Святозерская волость, Svjatozerskaja volost) käsitti ennen vuotta 1917 yhteensä 39 kylää, joissa oli noin 3 500 asukasta, joista lyydiläisiä oli 19 kylässä yhteensä 2 282.[3] Vuonna 1902 oli Pyhäjärven kunnassa 3 682 asukasta.[4] Pyhäjärven kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja vuodesta 1930 lähtien sen alue tuli kuulumaan Prääsän piiriin. Pyhäjärven alue oli jatkosodan aikana Suomen miehittämä 1941-1944.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 264. (Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001) Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7
  2. ↑ Kuntamuodostelma - Prääsän kuntapiiri Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin (suomeksi) (venäjäksi)
  3. ↑ Otavan iso tietosanakirja 6: Mont–Pyra. Helsinki:Otava, 1963.
  4. ↑ Homén, Theodor (toim.): Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, s. 160. Helsinki: Otava, 1918.
Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakuntaJyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi
Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakuntaDanilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakuntaAhnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakuntaAunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyhäjärvi_(Karjalan_tasavalta)&oldid=22805208”