Media

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. marraskuuta 2024 kello 00.58 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee viestintäkanavia ja viestin välittäjiä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Median kaaviokuva

Media (monikko sanasta medium; lat. väliaine, välittäjä) tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä. Sanaa käytetään toisinaan synonyyminä joukkotiedotusvälineille eli massamedialle, mutta media on käsitteenä laajempi, sisältäen myös niin sanotun sosiaalisen median.[1] Asiayhteydestä riippuen media-sana voi tarkoittaa joko viestinnän kenttää yleisesti, tiettyä viestintämenetelmää (televisio, radio, sanomalehdet, internet), tiettyä viestimuotoa (teksti, kuva, ääni) tai yksittäistä media-alan yritystä tai hanketta. Media tarkoittaa viestinnässä myös viestintävälinettä ja tallennetta. Termistä media puhuttaessa viitataan usein medioituneeseen, välitteiseen vuorovaikutukseen (engl. mediated) erotuksena suorasta vuorovaikutuksesta.

Median historiasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkotiedotusvälineenä median historiallisina vaiheina voidaan nähdä huhu, julkiset kuulutukset, julkiset kokoontumiset, kirjapainotaito, lehdistö, elokuvat, radio, televisio, satelliittitelevisio ja monen edellisten yhdentymisenä, internet. Laajemmin mediana voidaan nähdä muun muassa julkiset rakennukset ja hallitsijan kuvalla koristeltu raha. Muinaisen Persian pääkaupunki Persepolis nähdään kulissina (mediana) alamaisille (kohderyhmä), jotka tulivat ympäri laajaa Persiaa maksamaan vuosittaiset verot suurkuninkaalle. Samalla he joutuivat vakuuttumaan Persian suurkuninkaan ylivertaisesta mahtavuudesta, ja siis esimerkiksi kapinan mahdottomuudesta (viesti).

Media Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Media Suomessa

Suomessa useimmat viestimet ovat suomenkielisiä, mutta joillakin paikkakunnilla ilmestyy myös ruotsinkielisiä sanomalehtiä, ja televisiossa ja radiossa on ruotsinkielistä ohjelmaa. Julkinen ja verorahoitteinen Yleisradio omistaa useita televisio- ja radiokanavia. Niiden lisäksi maassa toimii useita kaupallisia televisiokanavia. Useat televisiokanavat ovat ilmaisia.[2]

Lehdistönvapaus takaa sen, että valtio ei Suomessa voi määrätä mitä tiedotusvälineissä sanotaan.[2] Julkisen sanan neuvosto on Suomen tiedotusvälineiden itsesääntelyelin.[3]

  1. Suomen kielen perussanakirja : toinen osa. Helsinki : Edita, 2001. ISBN 951-37-3580-X
  2. a b Media Suomessa Infopankki.fi. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 2.8.2018. Viitattu 2.8.2018.
  3. JSN Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 2.8.2018.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuutti, Heikki & Jukka-Pekka Puro: Uusi mediasanasto. Jyväskylä: Atena, 2006. ISBN 951-796-431-5
  • Nieminen, Hannu & Pantti, Mervi: Media markkinoilla: Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen. (Uudistettu painos) Helsinki: Loki-kirjat, 2009. ISBN 978-951-825-056-5
  • Ridell, Seija & Väliaho, Pasi & Sihvonen, Tanja (toim.): Mediaa käsittämässä. Tampere: Vastapaino, 2006. ISBN 951-768-195-X
  • Sumiala, Johanna: Median rituaalit. Tampere: Vastapaino, 2010. ISBN 978-951-768-307-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]