Pankakoski
| Pankakoski | |
|---|---|
| Kaupunki | Lieksa |
| Koordinaatit | |
| Väkiluku | 656 |
Pankakoski on yksi Lieksan kaupungin kaupunginosista. Vuoteen 1973 saakka Pankakoski kuului Pielisjärven kuntaan, kunnes tämä ja Lieksan kauppala yhtyivät nykyiseksi Lieksan kaupungiksi. Pankakoski sijaitsee noin kuusi kilometriä Lieksan keskustasta itään Hattuvaaran tien varressa. Vuoden 2018 lopussa Pankakoskella asui Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan yhteensä 656 henkilöä.[1]
Pankakosken alueista mainittakoon varsinainen Pankakoski ja Hangaspuro. Pankakoskella oli muun muassa oma kirkko, joka on sittemmin purettu. Pankakoskella sijainnut Lieksan kaupunginkirjaston sivukirjasto sulkeutui vuoden 2012 lopulla.
Kartonkitehdas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pankakoskella sijaitsee Pankakosken kartonkitehdas, joka on Lieksan suurimpia työnantajia. Tehtaan omistaa Pankaboard Oy. Tehdas tuottaa erikoiskartonkeja esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.[2] Henkilökuntaa on noin 200. Tehdas kuului vuoteen 2006 Stora Ensolle. Tehtaalle kulkeva Pankakosken rata erkanee Joensuu–Kontiomäki-radalta Lieksan keskustan eteläpuolella Sokojoella. 12. maaliskuuta 1912 käynnistyi Pankakoskeen rakennettu vesivoimalaitos, josta johdettiin sähköt myös Lieksan Rantalassa sijaitsevalle Gutzeitin sahalle.
Hangaspuron tehdasyhteisön kyljessä asui 1950-luvulle asti merkittävä romaniyhteisö. Yhteisö oli muun maan romaneihin verrattuna eristyneempi valtaväestöstä ja vähemmän koulutettu ja rahoitti elämänsä laittomalla viinakaupalla. Vuonna 1956 tehdasyhteisön asukkaat häätivät romanit väkivaltaisesti kylästä, mutta kielsivät häädön olleen ennalta suunniteltu. Häädön taustasyinä on pidetty viinanmyynnin aiheuttamia järjestyshäiriöitä sekä tehdasyhteisön halua ylläpitää mainettaan.[3] Häädön tapahtumista kertoo Erkko Lyytisen vuonna 2007 valmistunut dokumenttielokuva Puhdistus.[4]
Pankakoski kulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pankakosken taajamalle nimen antanut Pankakoski oli aikoinaan Suomen mahtavimpia koskia, putousta 11,8 metriä. Jo Kalevalassa, Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannassa, mainitaan yhtenä maan kolmesta kovasta koskesta Kaatrakoski, joka perimätiedon mukaan tarkoittaa Pankakoskea.
Pielisjärvellä syntynyt on säveltäjä ja pianisti Heino Kaski, joka sai Pankakoskesta innoituksen suosittuun Pankakoski-pianopreludiinsa.[5][6] Heino Kasken koti oli Lamminkylässä Pokronlammen rannalla, josta hän lähti opiskelemaan ensin Joensuun, sitten Sortavalan lyseoon.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018 (valitaan väkiluku 31.12. (2018) ja taajamaksi Pankakoski) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 31.7.2020.
- ↑ Pekka Virtamo: Pankakoskella jalostetaan kartonkia ensikuidusta – puulle on tiukat laatuvaatimukset, mikä tarkoittaa parempaa hintaa alueen metsänomistajille aarrelehti.fi. 24.4.2020. Viitattu 31.7.2020.
- ↑ Lång, Olli: Romanien häätö Pankakoskelta vuonna 1956. Konflikti Pielisjärven romanien ja Pankakosken tehdasyhteisön välillä. (Pro gradu -tutkielma) 2010. Itä-Suomen yliopisto.
- ↑ Puhdistus Finna. Viitattu 10.5.2024.
- ↑ Sortavala.fi
- ↑ Säveltäjä Heino Kaski oli sydämeen käypä melodikko – Musiikin syntymäpäiväkalenteri
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pankakoski, kylä ajan virrassa -sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Egyptinkorpi
- Hattusaari
- Hattuvaara
- Höntönvaara
- Hörhö
- Jaakonvaara
- Jamali
- Jongunjoki
- Kelvä
- Kitsinvaara
- Koli
- Kontiovaara
- Kuorajärvi
- Kylänlahti
- Lamminkylä
- Lapalie
- Louhivaara
- Matovaara
- Mätäsvaara
- Märäjälahti
- Nurmijärvi
- Ohtavaara
- Pankakoski
- Pankajärvi
- Puso
- Romppala
- Ruunaa
- Saarivaara
- Savijärvi
- Siikavaara
- Sikovaara
- Sokojärvi
- Sokovaara
- Uusikylä
- Varpanen
- Vieki
- Viensuu
- Vuonisjärvi
- Vuonislahti