Ari Vatanen

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 14. lokakuuta 2024 kello 21.34 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 16. lokakuuta 2024, perustui tähän versioon.
Ari Vatanen
Ari Vatanen heinäkuussa 2012.
Ari Vatanen heinäkuussa 2012.
Henkilötiedot
Koko nimi Ari Pieti Uolevi Vatanen
Syntynyt27. huhtikuuta 1952 (ikä 72)
Tuupovaara
Kansalaisuus  Suomi
WRC-ura
Aktiivivuodet 1974–1998, 2003
Kartanlukija(t) Italia Fabrizia Pons
Iso-Britannia Fred Gallagher
Ruotsi Bruno Berglund
Iso-Britannia Terry Harryman
Iso-Britannia David Richards
Entiset tallit Ford, Opel, Subaru
Peugeot, BMW, Mitsubishi
Kilpailuja 101[1]
Maailmanmestaruuksia 1 (1981)
Voittoja 10[1]
Palkintosijoja 27[1]
Erikoiskoevoittoja 590[1]
MM-pisteitä 518[1]
Ensimmäinen kilpailu 1000 Lakes Rally 1974
Ensimmäinen voitto Akropolis-ralli 1980
Viimeinen voitto Ruotsin ralli 1985
Viimeinen kilpailu Suomen ralli 2003
Aiheesta muualla
www.arivatanen.com

Ari Pieti Uolevi Vatanen (s. 27. huhtikuuta 1952 Tuupovaara[2]) on suomalainen poliitikko, maailmanmestaruuden saavuttanut ralliautoilija, autoteknikko ja maanviljelijä. Hän toimi Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 1999–2009.[2]

Vatanen syntyi ja vietti lapsuutensa Tuupovaarassa. Nykyään hän asuu Etelä-Ranskassa. Hän aloitti ralliautoilun vuonna 1971 ja voitti ensimmäisenä suomalaisena rallin maailmanmestaruuden Ford Escort RS1800:lla vuonna 1981, lukuun ottamatta Markku Alénin vuonna 1978 voittamaa FIA Cupia.

Ranskalaisen Metro-lehden kyselyssä vuonna 2006 Ari Vatanen oli kymmenenneksi suosituin eurooppalainen ranskalaisten keskuudessa.[3] Arvostetun Le Monde -lehden mukaan Vatanen oli 2004 ”äärimmäisen suosittu” europarlamentaarikkojen keskuudessa.[4]

Autourheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ari Vatanen Ford Escort RS1800:lla Suomen rallissa vuonna 1978.

Vatasen ralliura alkoi helmikuussa 1971 Hankirallista, joka oli tuolloin rallin SM-sarjan kauden avauskilpailu. Vatasen kartanlukijana oli Martti Simonen ja autona Opel Kadett. Vatanen sijoittui kilpailussa sijalle 31.[5] Vatanen voitti Britannian rallimestaruuden vuonna 1976 ja vuonna 1977 hän sijoittui rallin EM-sarjassa kolmanneksi.[5]

Vatanen voitti maailmanmestaruuden kaudella 1981.[6] Vatasen päävastus mestaruudelle oli Guy Fréquelin, joka ei ollut mukana Suomen rallissa, jossa Vatanen päätti taistella voitosta.[7] Vuonna 1985 Vatanen joutui Argentiinan rallissa vakavaan onnettomuuteen, mutta palasi toivuttuaan takaisin huipulle.[6][8]

Vatanen voitti Pariisi–Dakar-rallin neljä kertaa vuosina 1987, 1989, 1990 ja 1991.[9] Vuonna 1988 Pariisi–Dakar-rallissa Vatasen Peugeot varastettiin ja hän myöhästyi, jonka vuoksi hänet hylättiin kilpailusta. Kilpailun voitti Juha Kankkunen.[10][11]

Vatanen voitti Pariisi–Dakar-rallin Peugeot’lla kolmesti vuosina 1987, 1989 ja 1990, sekä Citroënillä vuonna 1991. Vuonna 1988 hän voitti Pikes Peak -ajon Peugeot’lla kilpailun ennätysaikaan. Hänen ajostaan tehtiin palkittu lyhytelokuva Climb Dance. Vuonna 1997 hän voitti aavikkorallien maailmanmestaruuden. Vatanen osallistui vuoden 2007 Dakar-ralliin Volkswagenin Race Touareg -mallilla. Kartanlukijana toimi italialainen Fabrizia Pons.

Kaikkiaan Vatanen ajoi rallin MM-sarjassa 101 kilpailua, joista voitti kymmenen. Vatasen autoihin on kuulunut myös Opel Manta- i400 -malli. Kyseistä Vatasen käyttämää autoa kaupattiin 110 000 eurolla.selvennä

Vatanen oli vuonna 2009 ehdokkaana Kansainvälisen autourheiluliiton FIA:n puheenjohtajaksi Max Mosleyn vetäytyessä tehtävästä. Vaikka Mosley antoi tukensa Vatasen kilpailijalle, Jean Todtille, Vatanen sai taakseen muun muassa Saudi-Arabian moottoriliiton.[12] Vatanen hävisi äänestyksen 135–49. Vuonna 2013 Vatanen valittiin Viron autourheiluliiton puheenjohtajaksi[13].

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1999–2009 Vatanen oli Euroopan parlamentin EPP–ED-ryhmän jäsen. Hänet valittiin Euroopan parlamenttiin vuoden 1999 vaaleissa Kansallisen Kokoomuksen listalta, ja vuoden 2004 vaaleissa Ranskasta, Union pour un Mouvement Populairen listalta Sud-Estin vaalipiiristä. Eurovaaleissa 2009 hän oli ehdolla jälleen kokoomuksen listalla, mutta ei tullut valituksi 17 806 äänellään.[14][15]

Vatanen on tunnettu myös siitä, että hän vastustaa aborttia ja eutanasiaa[16], eikä hänen mielestään asiasta pitäisi päättää EU-tasolla.lähde?

Vuonna 2009 Vatanen tuki egyptiläistä oppositiojohtajaa Ayman Nouria.[17] Vuoden 2009 eurovaaleissa hän kampanjoi Garri Kasparovin kanssa.

Vatanen on kannattanut Turkin, Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyyttä, kunhan liittymiskriteerit täyttyvät.[18]

Ilmastonmuutoskohu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2009 Vatanen herätti huomiota ilmastonmuutosta koskevilla lausunnoillaan. Hän sanoi 23. toukokuuta 2009, että käsitys ihmisen vaikutuksesta ilmaston lämpenemisessä on valheellisten ja väärennettyjen tutkimustulosten seurausta.[19] 27. toukokuuta hän julkaisi verkkosivuillaan oikaisun, jossa hän totesi muun muassa, että ”olemme joka tapauksessa menossa kohti seuraavaa jääkautta”.[20]

Kesäkuussa 2009 kokoomuksen pitkäaikainen poliitikko ja kansanedustaja Ben Zyskowicz arvosteli Vatasta toukokuussa esitettyjen ilmastonäkemysten johdosta ja väitti, että näkemykset veivät puolueelta ääniä tuolloin pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa.[21]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vatanen on naimisissa Rita Helen Holmborgin kanssa. Hänellä on neljä lasta[2]: Kim (1972–2024), Ria (1980), Tua (1982) ja Max (1990). Kim Vatanen toimi rallimanagerina[22]. Hän tuki muiden muassa kahdeksankertaista rallin maailmanmestaria Sébastien Ogieria tämän uran alkuvaiheissa. Kim Vatasen puoliso vuodesta 2019 oli Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja, entinen valtakunnansovittelija Minna Helle.[23]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rallin MM-sarjan tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Vuosi Talli Auto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Sija Pisteet
1974 Ari Vatanen Opel Ascona 19 MON
C 		SWE
C 		POR KEN GRE
C 		FIN
Kesk. 		ITA CAN USA GBR FRA N/A N/A
1975 Ford Motor Company Ltd Ford Escort RS1600 MON SWE KEN GRC MOR POR FIN
Kesk. 		ITA FRA N/A N/A
Ford Escort RS1800 GBR
Kesk.
1976 Ford Motor Company Ltd Ford Escort RS1800 MON SWE POR KEN GRC MOR FIN
Kesk. 		ITA FRA GBR
Kesk. 		N/A N/A
1977 Ford Motor Company Ltd Ford Escort RS1800 MON SWE POR
Kesk. 		KEN
Kesk. 		NZL
2 		GRC
Kesk. 		FIN
Kesk. 		CAN
Kesk. 		ITA
Kesk. 		FRA GBR
Kesk. 		NC 0
1978 Ford Motor Company Ltd Ford Escort RS1800 MON SWE
5 		KEN POR
Kesk. 		GRC FIN
Kesk. 		CAN ITA CIV FRA 8. 11
Marlboro GBR
DSQ
1979 Rothmans Rally Team Ford Fiesta 1600 MON
10 		5. 50
Ford Escort RS1800 SWE
Kesk. 		POR
Kesk. 		KEN GRC FIN
2 		CAN
3 		ITA FRA GBR
4 		CIV
Ford Motor Company Ltd NZL
3
1980 Publimmo Racing Ford Escort RS1800 MON
Kesk. 		4. 50
Rothmans Rally Team SWE POR
Kesk. 		KEN GRC
1 		ARG FIN
2 		NZL ITA
2 		FRA GBR
Kesk. 		CIV
1981 Rothmans Rally Team Ford Escort RS1800 MON
Kesk. 		SWE
2 		POR
Kesk. 		KEN FRA GRC
1 		ARG
Kesk. 		BRA
1 		FIN
1 		ITA
7 		CIV
9 		GBR
2 		1. 96
1982 David Sutton Motorsport Ford Escort RS1800 MON SWE
2 		POR KEN FRA GRC NZL BRA 13. 15
MCD / Mobira FIN
Kesk. 		ITA CIV
Rothmans Opel Rally Team Opel Ascona 400 GBR
Kesk.
1983 Rothmans Opel Rally Team Opel Ascona 400 MON
5 		SWE
6 		POR KEN
1 		FRA 6. 44
Opel Manta 400 GRC
4 		NZL ARG FIN
Kesk. 		ITA
Kesk. 		CIV GBR
Kesk.
1984 Peugeot Talbot Sport Peugeot 205 Turbo 16 MON SWE POR KEN FRA
Kesk. 		GRC
Kesk. 		NZL ARG FIN
1 		ITA
1 		CIV GBR
1 		4. 60
1985 Peugeot Talbot Sport Peugeot 205 Turbo 16 MON
1 		SWE
1 		POR
Kesk. 		KEN
Kesk. 		FRA
Kesk. 		4. 55
Peugeot 205 Turbo 16 E2 GRC
Kesk. 		NZL
2 		ARG
Kesk. 		FIN ITA CIV GBR
1987 Fuji Heavy Industries Subaru RX Turbo MON SWE POR KEN
10 		FRA GRC USA NZL ARG 19. 16
Ford Motor Company Ltd Ford Sierra RS Cosworth FIN
2 		CIV ITA GBR
1988 Prodrive BMW BMW M3 MON SWE POR KEN FRA GRC USA NZL ARG FIN
Kesk. 		CIV ITA – 0
Ralliart Europe Mitsubishi Galant VR-4 GBR
Kesk.
1989 Mitsubishi Ralliart Europe Mitsubishi Galant VR-4 SWE MON
87 		POR KEN FRA GRC
Kesk. 		NZL ARG FIN
Kesk. 		AUS ITA CIV GBR
5 		40. 8
1990 Mitsubishi Ralliart Europe Mitsubishi Galant VR-4 MON
Kesk. 		POR
Kesk. 		KEN FRA GRC
Kesk. 		NZL ARG FIN
2 		AUS ITA CIV GBR
Kesk. 		16. 15
1991 Milk Team Ford Sierra Cosworth RS 4x4 MON SWE POR KEN FRA GRE NZL ARG FIN
7 		AUS ITA CIV ESP 22. 12
Subaru Rally Team Europe Subaru Legacy RS GBR
5
1992 Subaru Rally Team Europe Subaru Legacy RS MON SWE
Kesk. 		POR KEN FRA GRC
Kesk. 		NZL
Kesk. 		ARG FIN
4 		AUS
Kesk. 		ITA CIV ESP GBR
2 		11. 25
1993 555 Subaru World Rally Team Subaru Legacy RS MON SWE POR KEN FRA GRC
Kesk. 		ARG NZL
Kesk. 		AUS
2 		ITA ESP 7. 38
Subaru Impreza 555 FIN
2 		GBR
5
1994 SMS Ford Escort RS Cosworth MON POR KEN FRA GRC
5 		FIN
Kesk. 		ITA GBR
5 		9. 28
Ford Motor Company Ltd ARG
3 		NZL
Kesk.
1996 Ford Motor Company Ltd Ford Escort RS Cosworth SWE
Kesk. 		KEN IDN GRC ARG FIN AUS ITA ESP – 0
1997 Motorsport Consultancy Ford Escort WRC MON SWE KEN POR ESP FRA ARG GRC NZL FIN IDN ITA AUS GBR
8 		– 0
1998 Ford Motor Company Ltd Ford Escort WRC MON SWE KEN
3 		POR
5 		ESP FRA ARG GRC NZL FIN
Kesk. 		ITA AUS 11. 6
555 Subaru World Rally Team Subaru Impreza WRC 98 GBR
Kesk.
2003 Bozian Racing Peugeot 206 WRC MON SWE TUR NZL ARG GRC CYP GER FIN
11 		AUS ITA FRA ESP GBR – 0

Dakar-rallin tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Luokka Ajoneuvo Tulos Erikoiskokeet
1987 Auto Ranska Peugeot 1. 3
1988 DSQ 4
1989 1. 7
1990 1. 7
1991 Ranska Citroën 1. 5
1992 5. 7
1993 8. 2
1994 Ei osallistunut
1995 Auto Ranska Citroën DNF 3
1996 4. 7
1997–2002 Ei osallistunut
2003 Auto Japani Nissan 7. 4
2004 DNF 1
2005 39. 0
2006 Ei osallistunut
2007 Auto Saksa Volkswagen DNF 0

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Vatanen, Ari juwra.com. Viitattu 23.7.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Tuupovaaralainen astianpesijä Euroopan keittiöön. (Eurovaalit '09 extra) Nykypäivä, 30.4.2009, nro 18B, s. 48–49. Kokoomus.
  3. ↑ Ari Vatanen kymmenenneksi suosituin eurooppalainen ranskalaisten keskuudessa 11.5.2006. Ari Vatanen. Viitattu 20.6.2009.
  4. ↑ Nalbantoglu, Minna: Ari Vatanen – MEP Sans Frontières Helsingin Sanomat International Edition. 6.6.2004. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
  5. ↑ a b Ari Vatasen ensimmäisestä rallista 50 vuotta – “Sokki, kuinka hidas olinkaan!” urheiluuutiset.com. 18.4.2021. Viitattu 29.4.2023.
  6. ↑ a b Jarno Ranta: Ari Vatasen koskettava muisto: ”Menetin lähes henkeni” yle.fi. 31.7.2014. Viitattu 20.12.2022.
  7. ↑ On This Day: 1981 wrc.com. 30.8.2021. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  8. ↑ On This Day: 1985 wrc.com. 31.7.2020. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Vatanen on comeback trail news.bbc.co.uk. 4.11.2002. Viitattu 20.6.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Dakar Retrospective 1979-2007 (PDF) Arkistoitu Viitattu 20.6.2023. (englanniksi)
  11. ↑ 1988: The desperate Peugeot search (28/40) dakar.com. 28.12.2017. Viitattu 20.6.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Saudi Arabian Motor Federation set to support Ari Vatanen and HRH Prince Feisal in FIA election 13.10.2009. FIA. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 21.8.2010. (englanniksi)
  13. ↑ Vatanen äänivyöryllä Viron autourheiluliiton johtoon hs.fi. 8.3.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.3.2013.
  14. ↑ Kokoomuksen eurovaaliehdokkaat Kokoomus. Arkistoitu 4.5.2009. Viitattu 27.4.2009.
  15. ↑ Helsingin Sanomien vaalikone Helsingin Sanomat. Viitattu 20.6.2009.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Europarlamentaarikko Ari Vatasen haastattelu portugalilaisessa viikkolehdessä 25.4.2005. Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 1.6.2009.
  17. ↑ Egyptin oppositiojohtaja Ayman Nour vapaaksi! 9.3.2009. Ari Vatanen. Viitattu 20.6.2009.
  18. ↑ EU laajentuu – onneksi Ari Vatanen. Viitattu 20.6.2009.
  19. ↑ Päätalo, Juha: Europarlamentaarikko Ari Vatanen: Iso hiilijalanjälki on merkki menestyksestä Helsingin Sanomat. 23.5.2009. Viitattu 25.5.2009.
  20. ↑ Oikaisuni ilmastokeskusteluun 27.5.2009. Ari Vatanen. Viitattu 20.6.2009.
  21. ↑ Mielonen, Matti: Virallinen kokoomus ei pidä Vatasen ja Pöntisen linjauksista 10.6.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.6.2009.
  22. ↑ Tainola, Rita: Valtakunnansovittelija Minna Helle ja rallimanageri Kim Vatanen seurustelevat – säteilivät rakastuneina yhdessä Kämp-hotellissa Ilta-Sanomat. 2.11.2017. Viitattu 22.6.2021.
  23. ↑ Knuuttila, Mikko: Rallitähti Ari Vatasen Kim-poika kuoli 51-vuotiaana – traaginen lento-onnettomuus varjosti lapsuutta 29.5.2024. Ilta-Sanomat.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ari Vatanen.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Ari Vatanen.
Rallin maailmanmestarit

1970-luku:








1977: Italia S. Munari
1978: Suomi M. Alén
1979: Ruotsi B. Waldegård

1980-luku:

1980: Länsi-Saksa W. Röhrl
1981: Suomi A. Vatanen
1982: Länsi-Saksa W. Röhrl
1983: Suomi H. Mikkola
1984: Ruotsi S. Blomqvist
1985: Suomi T. Salonen
1986: Suomi J. Kankkunen
1987: Suomi J. Kankkunen
1988: Italia M. Biasion
1989: Italia M. Biasion

1990-luku:

1990: Espanja C. Sainz
1991: Suomi J. Kankkunen
1992: Espanja C. Sainz
1993: Suomi J. Kankkunen
1994: Ranska D. Auriol
1995: Yhdistynyt kuningaskunta C. McRae
1996: Suomi T. Mäkinen
1997: Suomi T. Mäkinen
1998: Suomi T. Mäkinen
1999: Suomi T. Mäkinen

2000-luku:

2000: Suomi M. Grönholm
2001: Yhdistynyt kuningaskunta R. Burns
2002: Suomi M. Grönholm
2003: Norja P. Solberg
2004: Ranska S. Loeb
2005: Ranska S. Loeb
2006: Ranska S. Loeb
2007: Ranska S. Loeb
2008: Ranska S. Loeb
2009: Ranska S. Loeb

2010-luku:

2010: Ranska S. Loeb
2011: Ranska S. Loeb
2012: Ranska S. Loeb
2013: Ranska S. Ogier
2014: Ranska S. Ogier
2015: Ranska S. Ogier
2016: Ranska S. Ogier
2017: Ranska S. Ogier
2018: Ranska S. Ogier
2019: Viro O. Tänak

2020-luku:

2020: Ranska S. Ogier
2021: Ranska S. Ogier
2022: Suomi K. Rovanperä
2023: Suomi K. Rovanperä
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ari_Vatanen&oldid=22707860”