Työterveyshuolto
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Määritelmä? Ei kuka järjestää vaan mitä se on. |
Työterveyshuolto Suomessa on lakisääteistä toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työntekijöille työterveyshuolto. Se voi olla joko pelkästään ennalta ehkäisevää ja sisältää terveystarkastuksia tai, kuten nykyään useimmiten, sisältää myös sairaanhoitoa.
Käytännössä työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut kunnan terveyskeskuksen palveluna, tai se voi järjestää ne itse tai ostaa yksityiseltä palvelujentuottajalta. Yrittäjä voi halutessaan liittyä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2017 noin 86 prosenttia suomalaisista palkansaajista, ja sen kokonaiskustannukset olivat 814,5 miljoonaa euroa.[1] Tämä edustaa 4,3 prosenttia koko terveydenhuollon kustannuksista.[2]
Työterveyshuollon ammattilaisia ovat työterveyshoitajat, työterveyslääkärit ja työfysioterapeutit.
Työterveyslaitoksen professori Guy Ahosen mukaan työterveyshuollon tulisi olla ennalta ehkäisevää. Käytännössä kuitenkin sairauksien hoito korostuu, ja myös tehokkuus ja lyhytnäköinen kilpailuttaminen haittaavat työterveyshuoltoa. Ahosen mukaan liike-elämän palveluyritykset panostavat eniten työterveyshuoltoon, kun taas vähiten siihen satsataan liikennealalla ja kunnissa.[3]
Asiakkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa (62 %) lääkäreiden, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien palvelutapahtumista kohdistui vähemmän koulutetuille. Psykologien palvelutapahtumista 66 % kohdistui naisille, mutta psykologien osuus tapahtumista oli 2019-2022 joka vuosi 3 %, lähinnä neuvonta- ja ohjauskäyntejä, ilmeisesti paljolti ennaltaehkäisevää. Terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien asiakkaat olivat yleensä 50-59-vuotiaita, lääkärien ja sairaanhoitajien 40-49-vuotiaita ja psykologien 30-39-vuotiaita.[4]
Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet sekä hengityselinten sairaudet olivat yleisimmät käyntien syyt. Luultavasti koronapandemia vaikutti jälkimmäisiin. Muuten käyntien syissä ei juuri ollut muutoksia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työterveyslaitos (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi Työterveyshuollon kustannukset ja kattavuus. Työterveyslaitos. Viitattu 29.1.2021.
- ↑ Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi Työterveyshuollon rahoitus ja kustannukset. Työterveyslaitos. Viitattu 29.1.2021.
- ↑ Outi Kokko: Pomo, pidä huolta. Ilta-Sanomat, 2010, nro 1.2., s. 15.
- ↑ a b Enemmistö työterveyshuollon palveluista kohdistuu matalasti koulutetuille 16.08.2024. Työterveyslaitos.