Passio (musiikki)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 6. tammikuuta 2024 kello 04.21 käyttäjän InternetArchiveBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 6. tammikuuta 2024, perustui tähän versioon.

Passio on sävellysmuoto, joka käsittelee Raamatun evankelistojen esittämän Kristuksen kärsimyksen musikaalinen tulkinta. Teksti pohjautuu yleensä johonkin Uuden testamentin neljästä evankeliumista.[1] Passio voi olla laajamuotinen teos, jolloin se muistuttaa oratoriota tai pienimuotoinen, jolloin se on samantyyppinen teos kuin kantaatti.

Passion historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 300-luvulla tiedetään pappien esittäneen kärsimyshistoriaa kantilloiden (puhelaulu) sen tekstiä. Tämä tehtiin dramaattisesti vaikuttavammaksi, kun Jeesuksen vuorosanat esitettiin matalammalla kantillointiäänellä kuin kertojan ja kansanjoukkojen sanat.

1100-luvulta alkaen passioteksti jaettiin kolmen henkilön esittämäksi, useimmiten kertoja (evankelista), Jeesus ja kolmas esittäjä, joka lauloi muiden henkilöiden vuorosanat. Kun moniäänisyys kehittyi etenkin 1400-luvulta alkaen, alettiin kansanjoukon osuudet esittää moniäänisinä kuoroina.

Myöhemmin saattoi kuoro laulaa kertovatkin tekstiosuudet. 1600-luvulta alkaen oratorio ja ooppera vaikuttivat myös passioon. Siitä kehittyi liturginen draama. Vuorosanat jaettiin eri henkilöiden esitettäväksi, evankeliumin kertomuksen lomaan lisättiin aarioita ja kuorolauluja sekä koraaleja,yleensä kärsimysvirsien virrensäkeistöjä, joihin seurakunta saattoi yhtyä. Laulajilla on oma sävelalueensaː Jeesuksen osa on yleensä kirjoitettu bassolle ja evankelistan, kertojan osuus tenorille. Henkilöosista tuli vähitellen täysin solistisia rooleja. Urkujen ohella säestyksessä käytetään orkesterisoittimia.[2]

Passiot nimetään sen evankeliumin mukaan, jonka teksti teoksen pohjana on. On myös olemassa ”passiokantaatteja”, joissa teksti on Raamatun tekstin pohjalta kirjoitettua vapaata tekstiä. Italialaisen Pietro Metastasion (1698– 1782) passioteksti La passione di Gesù Cristo on yksi aikanaan eniten käytettyjä passiokantaatteja, siitä on säilynyt noin 70 sävellystä. [3]

Passioiden esittäminen oli ja on osa hiljaisen viikon jumalanpalveluksia siten, että määrättynä päivänä esitetään eri evankelistojen passiotekstit. Katolisen kirkon perinteen mukaisesti palmusunnuntaina luetaan Matteuspassio, hiljaisen viikon tiistaina Markuspassio, keskiviikkona Luukaspassio ja pitkäperjantaina Johannespassio.[4] Luterilaisessa perinteessä, esimerkiksi Saksassa, passiot olivat joko kiirastorstain tai pitkänperjantain jumalanpalveluksia. 1700-luvulta alkaen passio sulautui oratorioon, ja passioita esitetään ja sävelletään edelleen. Nykyään passioita esitetään myös muulloin, etenkin paastonaikana.

Passioperinne Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on passioita esitetty jo ennen reformaatiota, ja perinne jatkui myös reformaation jälkeen. Turussa on 1600- ja 1700-luvulla esitetty saksalaisen Melchior Wulpiuksen Matteusspassiota.[5] Vuonna 1921 esitettiin J. S. Bachin Matteuspassio Heikki Klemetin suomentamana Helsingissä ja Suomen laulu -kuoro on esittänyt sen vuosittain kiirastorstaina Helsingin Johanneksen kirkossa.[5] Vanhin Suomessa sävelletty passio on Ilmari Krohnin Johannespassio vuodelta 1940[5].

Tunnetuimmat passiosävellykset ovat Johann Sebastian Bachin Matteuspassio, BWV 244 ja Johannespassio, BWV 245.

Esimerkkejä eri aikakausilla sävelletyistä erityyppisistä passioista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orlando di Lasso

  • Markuspassio (1582)
  • Luukaspassio (1582)
  • Matteuspassio (1575)
  • Johannespassio (1575)

Johann Walter

  • Matteuspassio (n.1530)
  • Johannespassio (n.1530)

Melchior Vulpius

  • Matteuspassio Das Leiden und Sterben Unsers Herrn Erlösers Jesu Christi auß dem heiligen Evangelisten Matthäo (1613)

Heinrich Schütz

  • Matteuspassio (1666)
  • Luukaspassio (1653)
  • Johannespassio (1665/66)

Johann Sebastian Bach

  • Johannespassio (1724), BWV 245
  • Matteuspassio (1727/29), BWV 244
  • Markuspassio (1731), BWV 247

Carl Heinrich Graun

  • Der Tod Jesu 1755

Gottfried August Homilius

  • Passiokantaatti "Ein Lämmlein geht und trägt die Schuld" Passions-Cantate, nach der Poesie des Herrn Buschmann, HoWV 1.2
  • Matteuspassio "Ein Lämmlein geht und trägt die Schuld", HoWV 1.3
  • Johannespassio "Der Fromme stirbt", HoWV 1.4
  • Luukaspassio "Du starker Keltertreter", HoWV 1.5
  • Markuspassio ”So gehst du nun, mein Jesu hin” Die Gesichte des Leidens und Sterbens unseres Heilandes Jesu Christi nach der Bescheribung des Evangelisten Marcus, HoWV 1.10

Antonio Salieri

Giovanni Paisiello

  • La passione di Gesù Cristo, teksti Pietro Metastasio (1782)

Ludwig van Beethoven

Krzysztof Penderecki

  • Luukaspassio (1962–1965)

Ilmari Krohn

  • Johannespassio (1940)

Andrew Lloyd Webber

Jukka Kankainen

  • Luukaspassio (1982)[6]

Fredrik Sixten

  • En svensk Markuspassion. För Soli, två Körer och Kammarensemble (2003)[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Passio evl.fi. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 18.4.2020.
  2. ↑ Paavo Helistö, Erkki Pohjola, Ellen Urho: Musiikki eilen ja tänään I, Musica IV, s. 210. Musiikki Fazer, Helsinki ISBN 951-757-031-7, 1973.
  3. ↑ Juha Auvinen (toim): Laulun siivin Kirkkokuorolaisen käsikirja, s. 100,101. Kirjapaja ISBN 951-621-385-5, 1982.
  4. ↑ Messun lukukappaleet katolinen.fi. Viitattu 17.4.2022.
  5. ↑ a b c Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 86,87, 400,401. (Suomen musiikin historia) Werner Söderström Osakeyhtiö ISBN 951-0-27707-x, 2004.
  6. ↑ https://www.hs.fi/muistot/art-2000006382909.html hs.fi. Viitattu 19.4.2020.
  7. ↑ Mix av folkmusik och barock gd.se. Viitattu 19.3.2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Passio_(musiikki)&oldid=22095104”