Maria Trubnikova

Maria Trubnikova, alkuperäinen nimi: Marija Vasilevna Ivasheva, (6. tammikuuta 1835 Tšita, itäinen Siperia – 28. huhtikuuta 1897 Tambov, Venäjän keisarikunta^[1]) oli venäläinen filantrooppi ja feministi. Hän oli yhdessä Anna Filosofovan ja Nadežda Stasovan kanssa Venäjällä naisasialiikkeen varhaisia toimijoita ja johtajia.

Trubnikova oli aatelistaustaisen Vasili Ivaševin ja Camille LeDantieux'n tytär. Hän syntyi Itä-Siperiassa Tšitassa, jonne hänen isänsä oli karkotettu dekabristina vuoden 1825 dekabristikapinan jälkeen. Hän avioitui vuonna 1854 Konstantin Trubnikovin kanssa ja sai avioliitossa seitsemän lasta.^[1]

Trubnikova oli aktiivinen pyhäkoululiikkeessä 1850- ja 1860-lukujen taitteessa sekä erilaisissa yhdistyksissä naisten taloudellisen aseman ja koulutuksen parantamiseksi 1860- ja 1870-luvuilla.^[2] Trubnikova oli Venäjän naisten julkaisuosuuskunnan perustajia vuonna 1863. Osuuskunta työllisti ennen lakkauttamistaan vuonna 1879 useita kymmeniä naisia kirjoittajina, kääntäjinä, latojina ja kirjansitojina.^[1]

Useat Trubnikovan tyttäristä, muun muassa Olga Bulanova-Trubnikova, liittyivät vallankumousliikkeeseen. Trubnikova itse salli asuntoaan käytettävän kumouksellisten kokouksiin ja kumouksellisen kirjallisuuden säilyttämiseen.^[3] Hän myös käytti suhteitaan hallintoon vapauttaakseen vuonna 1881 kaksi pidätettyä tytärtään. Trubnikova vetäytyi naisasialiikkeen toiminnasta 1880-luvulla mielenterveysongelmien vuoksi. Hän kuoli 62 vuoden ikäisenä mielisairaalassa Tambovissa.^[1]