Aseksuaalisuus

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 3. tammikuuta 2017 kello 21.37 käyttäjän Tiedemies1984 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 3. tammikuuta 2017, perustui tähän versioon.
Aseksuaalisuuden symboli.

Aseksuaalisuus on seksuaalisen suuntautumisen muoto, jossa henkilö (aseksuaali) kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan.[1] Tästä huolimatta aseksuaalilla voi olla jopa voimakas sukuvietti (sex drive / libido). Hän voi kokea toisia henkilöitä kohtaan muunlaista vetovoimaa, esimerkiksi aistillista (halaamisen tms. kaipuu) tai romanttista vetovoimaa (rakkauden kaipuu). Vaikka aseksuaalilla ei ole seksuaalista kiinnostusta vastakkaiseen sukupuoleen, hän voi olla silti kykenevä lisääntymään.

Aseksuaalisuuden muotoja voivat olla esimerkiksi

  • täydellinen seksuaalisen ja läheisyyden halun puuttuminen
  • seksuaalisen halun puuttuminen, mutta läheisyyden halu
  • olemassa oleva seksuaalinen halu, joka ei kuitenkaan koskaan kohdistu kehenkään

Varsinaisen seksuaalisen halun puuttumisesta huolimatta aseksuaali saattaa haluta elää pitkäaikaisessa romanttisessa suhteessa.[2]

Aseksuaalisuuden historia

Ensimmäisenä aseksuaalisuuden havaitsi, sitä tarkemmin tutkimatta, seksologi Alfred Kinsey, joka tutkiessaan ihmisen seksuaalisuutta huomasi ryhmän "X", joka ei kokenut seksuaalista vetovoimaa ketään kohtaan[3]. Tästä on saanut alkunsa myös aseksuaalisuuden symboli, kärjellään seisova kolmio, joka kuvaa Kinseyn luomaa asteikkoa seksuaalisuudelle. Toisessa yläkulmassa on heteroseksuaalisuus, joka vaihtuu keskellä biseksuaalisuudeksi ja toisessa kulmassa lopulta homoseksuaalisuudeksi. Kolmion alanurkkaa kohti taas seksuaalisuus muuttuu yhä lähemmäs aseksuaalisuutta, kuvaten myös aseksuaalisuuden muodot, joissa ihminen ei koe olevansa täysin aseksuaali, kuten demiseksuaalisuus.

Romanttinen vetovoima

Henkilö, joka kokee romanttista vetovoimaa lähinnä vastakkaisen sukupuolen edustajia kohtaan, eikä koe (tai kokee ainoastaan hyvin vähän) seksuaalista vetovoimaa ketään kohtaan, on heteroromanttinen aseksuaali. Aromanttinen aseksuaali on henkilö, joka kokee hyvin vähän tai ei lainkaan sekä romanttista että seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Aromanttisuus ei ole pelkästään aseksuaalien ominaisuus vaan myös seksuaali voi olla aromanttinen. Henkilö, joka ei koe (tai kokee ainoastaan hyvin vähän) romanttista vetovoimaa ketään kohtaan, ja kokee seksuaalista vetovoimaa lähinnä oman sukupuolen edustajia kohtaan, on aromanttinen homoseksuaali.

Seksuaalinen suuntautuminen ei näy seksuaalisesta käyttäytymisestä

Aseksuaali (Yhdysvalloissa joskus lyh. ace[4], ’ässä’[5]) on ihminen, joka kokee hyvin vähän (tai ei lainkaan) seksuaalista vetovoimaa toisia ihmisiä kohtaan, ja pitää itseään aseksuaalina. Ainoastaan henkilö itse voi varmasti sanoa, mitä seksuaalista suuntautumista edustaa, koska toisen ihmisen ajatus- ja tunnemaailmaa ei voi ulkopuolinen nähdä. Käyttäytyminen ei sinänsä paljasta henkilön seksuaalista suuntautumista mm. siksi, että

  • neitsyt voi olla seksuaali (hetero-, homo-, pan- tai biseksuaali) tai aseksuaali
  • seksuaalisesti kokenut (ei-neitsyt) voi olla aseksuaali tai seksuaali
  • heteroseksuaali voi joskus harrastaa seksiä omaa sukupuolta edustavan henkilön kanssa olematta silti ei-heteroseksuaali
  • homoseksuaali voi joskus harrastaa seksiä vastakkaista sukupuolta edustavan henkilön kanssa olematta silti ei-homoseksuaali
  • sukupuolibinäärin ulkopuolinenkin henkilö voi harrastaa seksiä mitä tahansa sukupuolta edustavan henkilön kanssa. Näitä tekoja lähinnä olevat (muttei yksiselitteisen rajaavat) suuntautumiset voidaan jakaa esimerkiksi gynoromanttiseen tai androromanttiseen, jos mukana on romanttista suuntautumista

Häiriö vai seksuaalinen suuntautuminen?

Käsitteen määritelmästä on monia versioita, koska ei ole yksiselitteisesti hahmoteltavissa, onko aseksuaalisuus seksuaalinen häiriö vai seksuaalisen suuntautumisen muoto. Aseksuaalisuus on edelleen virallisesti luokiteltu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöksi. Suomessa käytettävä ICD-järjestelmä ei määrittele aseksuaalisuutta täsmällisesti, mutta se katsotaan ei-elimelliseksi seksuaaliseksi toimintahäiriöksi. Yhdysvaltain psykiatriyhdistys taas on diagnosoinut sen DSM-diagnoosijärjestelmässään vuonna 2000 hyposeksuaalisuudeksi, eli tilapäiseksi seksuaalifantasioiden ja seksuaalisen aktiivisuuden puutteeksi. Psykitatriyhdistyksen mukaan aseksuaalisuuden taustalla on ihmissuhdeongelma, ja se aiheuttaa ahdistusta ja kärsimystä ja vaatii hoitoa.[3]

Kansainvälinen aseksuaalijärjestö The Asexual Visibility and Education Network (AVEN) ja aseksuaalisuutta tutkineet psykologit ja seksologit ovat vaatineet, että luokitusta muutettaisiin, huomioiden samalla, että on myös ihmisiä, joille himon puute on ongelma[3].

Monien aseksuaaleiksi itsensä määrittelevien mielestä kyse on vain seksuaalisesta suuntautumisesta, koska seksuaalisen halun puuttuminen ei aiheuta heille mitään ongelmia.

Miten eroaa selibaatista?

Aseksuaalisuus eroaa selibaatista siten, että selibaatti on henkilön päätös pidättäytyä seksistä, mutta aseksuaalilla ei ole alun perinkään halua, mistä kieltäytyä. Aseksuaalit tosin voivat halutessaan harjoittaa seksiä, vaikka eivät saisikaan siitä itselleen mitään nautintoa. On myös mahdollista, että aseksuaali ei saa seksistä sekä fyysistä että psyykkistä nautintoa, vaan ainoastaan jompaakumpaa, ja määrittelee itsensä tämän perusteella aseksuaaliksi.

Suhtautuminen seksiin

Aseksuaalisuus ei sinänsä vielä kerro, miten ihminen suhtautuu seksiin toisten kanssa. Aseksuaalit jaetaan karkeasti torjuviin aseksuaaleihin ja neutraaleihin aseksuaaleihin. Torjuva aseksuaali pitää (omaa) seksin harrastamista epämiellyttävänä asiana eikä välttämättä halua harrastaa sitä edes parisuhdekumppaninsa kanssa. Neutraali aseksuaali suhtautuu seksiin neutraalimmin. Torjuvuus ja neutraalius ei ole pelkästään aseksuaalien ominaisuus, vaan myös seksuaali voi olla torjuva tai neutraali.

Harhakäsityksiä

Aseksuaalisuudesta liikkuu erittäin paljon harhakäsityksiä. Eräs harhakäsityksistä on se, että se olisi ”umpikuja” evoluutiossa. Perusteluna tälle on ilmeisesti vanhanaikainen näkemys, että jokainen elävä olento pyrkisi lisääntymään. Tämä logiikka ei kuitenkaan toimi mm. siksi, että

  • seksuaalit vanhemmat saattavat saada aseksuaalin lapsen (eli kummankaan vanhemman ei itse tarvitse olla aseksuaali)
  • aseksuaali saattaa haluta saada biologisia lapsia (eli vaikkei kokisi seksuaalista vetovoimaa lainkaan, voi silti haluta saada biologisia lapsia)
  • ei ole mitään yleispätevää syytä, miksei aseksuaali voisi saada biologista lasta (eli tyypillisesti aseksuaalin elimistö kykenee tuottamaan sukusoluja, ja lisääntymiseen liittyvä osa elimistöstä toimii)
  • monet seksuaalit harrastavat suojaseksiä ja ovat päättäneet kumppaniensa kanssa, etteivät koskaan hanki lapsia (eli ihminen voi harrastaa seksiä, ja kokea seksuaalista vetovoimaa, mutta ei tarvetta lisääntyä)

Toinen harhakäsitys on, että aseksuaalit olisivat lähinnä naisia. Todellisuudessa aseksuaaleja miehiä on lähes yhtä paljon. Luultavampaa on, että miehen seksittömyys ja aseksuaalisuus on yhteiskunnassamme tabu, josta ei puhuta, jolloin syntyy vaikutelma, että aseksuaaleja miehiä olisi vain vähän.

Kolmas tässä mainittava harhakäsitys on, että aseksuaalisuus olisi harvinainen tai uusi ilmiö. Todellisuudessa aseksuaaleja on nykykäsityksen mukaan yhdestä viiteen prosenttia väestöstä eli suunnilleen samaa luokkaa kuin homoseksuaalejakin.lähde? Aseksuaalisuudesta vain puhutaan selvästi vähemmän valtamediassa kuin homoseksuaalisuudesta, jolloin syntyy illuusio, että aseksuaalisuus olisi harvinaista. Ei myöskään ole uskottavaa, että aseksuaalisuus olisi ilmaantunut vasta hiljattain. Luultavammin aseksuaaleja on aina ollut ihmisten keskuudessa.

Selibaatin oheen luettava ennakkoluulo on myös, että selibaattia harjoittavat aseksuaalit olisivat erityisen uskonnollisia (erityisesti kristittyjä, muslimeja tai juutalaisia) ja salailisivat vain toista "ei-salonkikelpoista" seksuaalista suuntautumistaan, kuten homoseksuaalisuutta. Kristityn aseksuaalin vaaleaihoisen cis-miehen yhdistelmää kohdellaan yhteiskunnassa hyvin eri tavalla kuin muslimin aseksuaalin ruskeaihoisen cis-naisen, mikä jo paljastaa ajattelussa piileviä normatiivisia rakenteita.

Syrjintä

Psychology Today -lehden artikkelin mukaan aseksuaalit olivat kaikkein epäinhimillistetyin (heitä pidettiin vähemmän ihmisinä) seksuaalivähemmistö. Tutkimuksen mukaan aseksuaaleja epäinhimillistetään kahdella tavalla: mekaaninen epäinhimillistäminen (heitä pidettiin koneen kaltaisina) ja eläimellinen epäinhimillistäminen (heitä pidettiin eläimen kaltaisina).[6]

Tutkimukset

Aseksuaalisuutta on tutkittu hyvin vähän, koska se ei ole kovin yleistä.[7] Englannissa vuonna 2004 tehdyssä kyselyssä yksi prosentti vastaajista ilmoitti, ettei ole koskaan tuntenut seksuaalista kiinnostusta ketään kohtaan.[7] Huhti–kesäkuun 2013 aikana kerättiin 1 619 vastausta suomalaisilta nuorilta, jotka olivat syntyneet vuosina 1988–1998. Näistä henkilöistä 100 (eli vähän yli 6 %) määritteli seksuaalisen suuntautumisensa käsitteellä aseksuaali.[8]

Tunnettuja aseksuaaleja

Aseksuaaliksi oletettu tunnettu henkilö oli 1800-luvun säveltäjä Frédéric Chopin.[9]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Taavetti, Riikka. Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä - kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 81. Hybridit & Seta, Seta-julkaisuja 24, sivu 30 (31/165). 2015. [1]
  2. ↑ http://www.asexuality.org/home/index.php?option=com_content&task=section&id=6&Itemid=28
  3. ↑ a b c "Haluan suhteen, mutta en seksiä" hs.fi. Viitattu 9.9.2016.
  4. ↑ Chasin, CJ DeLuzio. Reconsidering Asexuality and Its Radical Potential Feminist Studies 39, no. 2, 2013 [2], s. 406.
  5. ↑ Taavetti, Riikka. Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä - kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 81. Hybridit & Seta, Seta-julkaisuja 24, sivu 107 (108/165). 2015. [3]
  6. ↑ Hodson, Gordon. Prejudice Against “Group X” (Asexuals) Disliking those with no sexual attraction to others Psychology Today, September 2012 [4]
  7. ↑ a b Prause N, Graham, CA. Asexuality: Classification and Characterization Archives of Sexual Behavior June 2007, Volume 36, Issue 3, p. 341–356 [5]
  8. ↑ Alanko, Katarina. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23, sivut 10 ja 45. 2014. [6]
  9. ↑ http://www.chopinmusic.net/biographies/chopin/

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aseksuaalisuus&oldid=16159857”