Suomi 1990-luvulla
Artikkeli käsittelee Suomea 1990-luvulla.
Politiikka
Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus raukesi Neuvostoliiton romahtaessa. Vuoden 1995 alussa Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi ja erosi Euroopan vapaakauppajärjestöstä.
Suomessa käytiin presidentinvaali vuonna 1994. Kaksi kautta istunut Mauno Koivisto ei ollut enää ehdokkaana, ja hänen seuraajakseen valittiin SDP:n ehdokas, vuosien ajan kansainvälisissä tehtävissä toiminut Martti Ahtisaari. Presidentinvaalissa oli mukana kaikkiaan ennätykselliset 11 ehdokasta, joista seitsemän oli puolueiden ja neljä eri valitsijayhdistysten asettamia. Yksi vaalin huomiota herättänyt piirre oli, ettei kukaan ehdokkaista ollut koskaan toiminut pääministerinä, eduskunnan puhemiehenä tai Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä. Presidentinvaalissa ei enää valittu valitsijamiehiä, vaan se oli ensimmäinen suora kansanvaali.
Suomessa järjestettiin vuosikymmenen aikana kolmet eduskuntavaalit vuosina 1991, 1995 ja 1999. Vuoden 1991 vaalien selkein voittaja oli Suomen Keskusta, kun taas hallitusvastuussa olleet Kokoomus ja SDP kärsivät ankarat tappiot. Vuoden 1995 vaaleissa SDP saavutti suurimman paikkamääränsä toisen maailmansodan jälkeen (63 kansanedustajaa). Sisäisistä riidoista kärsinyt Suomen maaseudun puolue puolestaan koki kohtalonsa samoissa vaaleissa, jolloin se menetti miltei kaikki eduskuntapaikkansa. SMP ajautui vaalien jälkeen konkurssiin ja sen raunioille perustettiin syksyllä 1995 uusi puolue Perussuomalaiset. Liberaalinen Kansanpuolue oli eduskuntapuolueena viimeisen kerran vaalikauden 1991−1995 yhden kansanedustajan voimin. Nuorsuomalaiset-puolueen ja ns. "Eko-Vihreiden" ainoaksi eduskuntakaudeksi jäi vaalikausi 1995−1999, jolloin edellisellä oli kaksi kansanedustajaa ja jälkimmäisellä yksi.
Vuonna 1990 Suomeen perustettiin uusi puolue Vasemmistoliitto, jolle siirrettiin SKP:n poliittinen toiminta; samalla lakkautettiin SKDL. SKP päätettiin säilyttää puolueena, mutta se teki konkurssin syksyllä 1992 pääosin epäonnistuneiden kiinteistökauppojensa vuoksi.
Kansanedustaja Risto Kuisma erosi SDP:sta vuonna 1997 ja perusti seuraavana vuonna uuden Remonttiryhmä-puolueen.
Vuosikymmenen aikana Suomeen syntyi runsaasti muitakin puolueita, jotka eivät kuitenkaan missään vaaleissa nousseet eduskuntaan. Tällaisia olivat mm. Naisten puolue, Luonnonlain puolue ja Vapaan Suomen Liitto.
Kaikki Suomen hallitukset istuivat 1990-luvulla koko nelivuotisen vaalikauden ajan. Pääministereinä toimivat Harri Holkeri, Esko Aho ja Paavo Lipponen. Lipposen ensimmäinen hallitus nousi Suomen historian pitkäikäisimmäksi hallitukseksi istuttuaan 1 464 vuorokautta vaalikaudella 1995−1999.
Sotien jälkeisen ajan huomattavimpiin poliitikkoihin kuulunut Johannes Virolainen jätti politiikan vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Syksyllä 1990 Virolainen oli noussut Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisimmaksi kansanedustajaksi.
Talous
1990-luvun alussa Suomi alkoi suuntautua enemmän länsimaihin, samalla kun idänkauppa romahti ja maassa oli pankkikriisi ja Suomen historian suurin lama.
Poliitikkoja
- Mauno Koivisto, tasavallan presidentti
- Martti Ahtisaari, tasavallan presidentti
- Harri Holkeri, pääministeri
- Esko Aho, pääministeri, Suomen Keskustan puheenjohtaja
- Paavo Lipponen, pääministeri, SDP:n puheenjohtaja
- Sulo Aittoniemi, Suomen maaseudun puolueen kansanedustaja ja presidenttiehdokas 1994
- Arja Alho, valtiovarainministeri
- Claes Andersson, kulttuuriministeri, Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas 1994
- Heikki Haavisto, ulkoministeri
- Tarja Halonen, ulkoministeri
- Olli-Pekka Heinonen, opetusministeri
- Kari Häkämies, oikeusministeri
- Raimo Ilaskivi, Kokoomuksen presidenttiehdokas 1994
- Kauko Juhantalo, kauppa- ja teollisuusministeri
- Bjarne Kallis, Suomen Kristillisen Liiton puheenjohtaja
- Toimi Kankaanniemi, kehitysyhteistyöministeri, Suomen Kristillisen Liiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas 1994
- Keijo Korhonen, Suomen Kansan Itsenäisyysrintaman presidenttiehdokas 1994
- Eeva Kuuskoski, sosiaali- ja terveysministeri, Muutos 94 -kansalaisliikkeen presidenttiehdokas 1994
- Erkki Liikanen, valtiovarainministeri
- Sauli Niinistö, oikeus- ja valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja
- Pertti Paasio, ulkoministeri, SDP:n puheenjohtaja
- Mauri Pekkarinen, sisäministeri
- Elisabeth Rehn, puolustusministeri, RKP:n presidenttiehdokas 1994
- Pertti Salolainen, ulkomaankauppaministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja
- Suvi-Anne Siimes, kulttuuriministeri, Vasemmistoliiton puheenjohtaja
- Ulf Sundqvist, SDP:n puheenjohtaja
- Ilkka Suominen, kauppa- ja teollisuusministeri, eduskunnan puhemies
- Pekka Tiainen, Kommunistisen Työväenpuolueen presidenttiehdokas 1994
- Riitta Uosukainen, opetusministeri ja eduskunnan puhemies
- Iiro Viinanen, valtiovarainministeri
- Pertti "Veltto" Virtanen, "Eko-Vihreiden" kansanedustaja ja presidenttiehdokas 1994
- Raimo Vistbacka, Suomen maaseudun puolueen viimeinen ja perussuomalaisten ensimmäinen kansanedustaja, liikenneministeri
- Paavo Väyrynen, ulkoministeri, Suomen Keskustan presidenttiehdokas 1994
- Jarmo Wahlström, SKDL:n kansanedustaja ja viimeinen puheenjohtaja