Siirry sisältöön

Ero sivun ”Georgian sota” versioiden välillä

Wikipediasta
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→Muut hyökkäykset: kirotusvire //VisaK
Auru Aro (keskustelu | muokkaukset)
11 685 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 36: Rivi 36:
'''Etelä-Ossetian sota''' alkoi elokuussa [[2008]] [[Georgia]]n sotavoimien ja itsenäisyyttä vaativien venäläismielisten [[Etelä-Ossetia]]n joukkojen välillä. Konflikti puhkesi laajamittaiseksi sodaksi, kun Georgian armeija hyökkäsi [[7. elokuuta]] [[2008]] Etelä-Ossetiaan ja sen pääkaupunkiin [[Tshinval]]iin. Venäjä teki pian vastahyökkäyksen ja [[miehitys|miehitti]] nopeasti osia Georgiasta. Venäjän presidentti ilmoitti sotilasoperaation päättämisestä [[12. elokuuta]].<ref name="hs-natolupaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nato+lupaa+Georgialle+edelleen+j%C3%A4senyytt%C3%A4/1135238564524 | Nimeke = Nato lupaa Georgialle edelleen jäsenyyttä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 12.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> [[Euroopan Unioni]] ja [[Etyj]] laativat tulitaukosopimuksen, jonka Georgia allekirjoitti [[15. elokuuta]]<ref name="hs-uusitulitaukosopimus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Georgia+allekirjoitti+uuden+tulitaukosopimuksen/1135238654425 | Nimeke = Georgia allekirjoitti uuden tulitaukosopimuksen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 15.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> ja Venäjä [[16. elokuuta]].<ref name="hs-venaallekirjoitti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven%C3%A4j%C3%A4+allekirjoitti+tulitaukosopimuksen/1135238679804 | Nimeke = Venäjä allekirjoitti tulitaukosopimuksen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 16.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Venäjän armeija miehittää edelleen osaa Georgiasta ja liikuttaa joukkoja eri kaupunkien välillä.<ref name="hs-sotilassaattue">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven%C3%A4l%C3%A4inen+sotilassaattue+l%C3%A4hestyy+Tbilisi%C3%A4/1135238662260 | Nimeke = Venäläinen sotilassaattue lähestyy Tbilisiä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 15.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
'''Etelä-Ossetian sota''' alkoi elokuussa [[2008]] [[Georgia]]n sotavoimien ja itsenäisyyttä vaativien venäläismielisten [[Etelä-Ossetia]]n joukkojen välillä. Konflikti puhkesi laajamittaiseksi sodaksi, kun Georgian armeija hyökkäsi [[7. elokuuta]] [[2008]] Etelä-Ossetiaan ja sen pääkaupunkiin [[Tshinval]]iin. Venäjä teki pian vastahyökkäyksen ja [[miehitys|miehitti]] nopeasti osia Georgiasta. Venäjän presidentti ilmoitti sotilasoperaation päättämisestä [[12. elokuuta]].<ref name="hs-natolupaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nato+lupaa+Georgialle+edelleen+j%C3%A4senyytt%C3%A4/1135238564524 | Nimeke = Nato lupaa Georgialle edelleen jäsenyyttä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 12.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> [[Euroopan Unioni]] ja [[Etyj]] laativat tulitaukosopimuksen, jonka Georgia allekirjoitti [[15. elokuuta]]<ref name="hs-uusitulitaukosopimus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Georgia+allekirjoitti+uuden+tulitaukosopimuksen/1135238654425 | Nimeke = Georgia allekirjoitti uuden tulitaukosopimuksen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 15.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> ja Venäjä [[16. elokuuta]].<ref name="hs-venaallekirjoitti">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven%C3%A4j%C3%A4+allekirjoitti+tulitaukosopimuksen/1135238679804 | Nimeke = Venäjä allekirjoitti tulitaukosopimuksen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 16.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Venäjän armeija miehittää edelleen osaa Georgiasta ja liikuttaa joukkoja eri kaupunkien välillä.<ref name="hs-sotilassaattue">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven%C3%A4l%C3%A4inen+sotilassaattue+l%C3%A4hestyy+Tbilisi%C3%A4/1135238662260 | Nimeke = Venäläinen sotilassaattue lähestyy Tbilisiä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 15.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>


Venäjä nimittää Georgian operaatiotaan ''perustuslaillisen järjestyksen voimaansaattamiseksi Etelä-Ossetiassa'' ja ''Georgian rauhaanpakottamiseksi (операция по принуждению Грузии к миру)''. Georgian näkökulmasta kysymys on kapinallisen maakunnan kukistamisesta ja Venäjän näkökulmasta rauhanturvasopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimuksessa ei ollut asetettu määräaikaa rauhanturvajoukkojen mandaatin päättymiselle, mutta Georgian parlamentti on enemmistöllä opposition pidättäytyessä äänestämästä osoittanut tahtonsa kolmikantaisen yhteisrauhanturvaamisen päättämisestä Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa.{{Lähde}}<!--Koko kappaleelle tarvitaan lähteet-->
nimittää operaatiotaan ''perustuslaillisen järjestyksen voimaansaattamiseksi Etelä-Ossetiassa'' ja ''Georgian rauhaanpakottamiseksi (операция по принуждению Грузии к миру)''. Georgian näkökulmasta kysymys on kapinallisen maakunnan kukistamisesta ja Venäjän näkökulmasta rauhanturvasopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimuksessa ei ollut asetettu määräaikaa rauhanturvajoukkojen mandaatin päättymiselle, mutta Georgian parlamentti on enemmistöllä opposition pidättäytyessä äänestämästä osoittanut tahtonsa kolmikantaisen yhteisrauhanturvaamisen päättämisestä Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa.{{Lähde}}<!--Koko kappaleelle tarvitaan lähteet-->


Tapahtumien taustalla on Etelä-Ossetian pyrkimys irrottautua Georgiasta, ja ne ovat osa pitkäaikaista [[Georgian–Ossetian konflikti]]a.<ref name="Observer">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/world/2008/aug/10/russia.georgia1 | Nimeke = Russian tanks roll into Georgia as cities burn | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Observer |
Tapahtumien taustalla on Etelä-Ossetian pyrkimys irrottautua Georgiasta, ja ne ovat osa pitkäaikaista [[Georgian–Ossetian konflikti]]a.<ref name="Observer">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/world/2008/aug/10/russia.georgia1 | Nimeke = Russian tanks roll into Georgia as cities burn | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Observer |

Versio 20. elokuuta 2008 kello 03.14

 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Etelä-Ossetian sota (2008)
Osa Georgian–Ossetian konfliktia
Päivämäärä:

7.-12. elokuuta 2008

Paikka:

Georgia

Lopputulos:

Georgia ja Venäjä solmivat aselevon

Osapuolet

Venäjä Venäjän asevoimat yli 15 000 sotilasta[1]
Etelä-Ossetian armeija 3 000-15 000 sotilasta
Abhasian armeija Tuntematon

Georgia Georgian armeija 37 000 sotilasta[2]

Komentajat

Venäjä Dmitri Medvedev
Venäjä Anatoli Hruljov
Venäjä Vladimir Šamajov
Venäjä Marat Kulahmetov
Venäjä Vladimir Boldyrev
Venäjä Marat Kulahmetov
Venäjä Igor Mirošhitšenko
Venäjä Valeri Jevtuhoitš
Venäjä Aleksandr Klezkov
Eduard Kokoity
Sergei Bagapš

Georgia Mikheil Saakašvili
Georgia Davit Kezerašvili
Georgia Zaza Gogava
Georgia Mamuka Kurašvili

Tappiot

74 kaatunutta sotilasta, 171 haavoittunutta, 19 kadonnutta (13.8.)[3] neljä lentokonetta ammuttu alas. Sata vapaaehtoista taistelijaa[4]. Eri lähteiden mukaan 1000–2000 eteläossetialaista siviiliä.

Virallisen tiedon mukaan 175 kuollutta, enimmäkseen siviilejä.[5]

Etelä-Ossetian sota alkoi elokuussa 2008 Georgian sotavoimien ja itsenäisyyttä vaativien venäläismielisten Etelä-Ossetian joukkojen välillä. Konflikti puhkesi laajamittaiseksi sodaksi, kun Georgian armeija hyökkäsi 7. elokuuta 2008 Etelä-Ossetiaan ja sen pääkaupunkiin Tshinvaliin. Venäjä teki pian vastahyökkäyksen ja miehitti nopeasti osia Georgiasta. Venäjän presidentti ilmoitti sotilasoperaation päättämisestä 12. elokuuta.[6] Euroopan Unioni ja Etyj laativat tulitaukosopimuksen, jonka Georgia allekirjoitti 15. elokuuta[7] ja Venäjä 16. elokuuta.[8] Venäjän armeija miehittää edelleen osaa Georgiasta ja liikuttaa joukkoja eri kaupunkien välillä.[9]

Georgia nimittää operaatiotaan perustuslaillisen järjestyksen voimaansaattamiseksi Etelä-Ossetiassa ja Venäjä Georgian rauhaanpakottamiseksi (операция по принуждению Грузии к миру). Georgian näkökulmasta kysymys on kapinallisen maakunnan kukistamisesta ja Venäjän näkökulmasta rauhanturvasopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimuksessa ei ollut asetettu määräaikaa rauhanturvajoukkojen mandaatin päättymiselle, mutta Georgian parlamentti on enemmistöllä opposition pidättäytyessä äänestämästä osoittanut tahtonsa kolmikantaisen yhteisrauhanturvaamisen päättämisestä Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa.lähde?

Tapahtumien taustalla on Etelä-Ossetian pyrkimys irrottautua Georgiasta, ja ne ovat osa pitkäaikaista Georgian–Ossetian konfliktia.[10]

Tausta

Pääartikkeli: Etelä-Ossetian konflikti

Osseetit ovat etninen ryhmä, joka asuu Kaukasuksella. Osseetit asuvat alueella, joka ulottuu nykyisen Venäjälle kuuluvaan Pohjois-Ossetian maakuntaan ja Georgiaan kuuluvaan Etelä-Ossetian alueeseen. Etelä-Ossetian asukkaista on noin kolmannes etnisiä georgialaisia.[11]

Alueen konfliktit alkoivat vuonna 1991. Etelä-Ossetian sodassa vuosina 1991–1992 sai surmansa arviolta 2 000 ihmistä. Konfliktin seurauksena alueen georgialaisia muutti muualle Georgiaan.[12] Aselepo solmittiin vuonna 1992. Aselepoa valvomaan perustettiin Venäjän ja Georgian yhteinen rauhanturvaoperaatio, johon osallistui 500 rauhanturvaajaa Venäjältä, Pohjois-Ossetiasta ja Georgiasta kustakin.[13][14]

Vuonna 2004 Georgian presidentiksi valittiin Yhdysvalloissa opiskellut Mikheil Saakašvili. Hän oli luvannut palauttaa Georgian reuna-alueet takaisin maansa de facto kontrolliin ja tätä varten Georgia alkoi varustautua Yhdysvaltain, Israelin ja Ukrainan tuella. Valtion varoista huomattava osa kohdistettiin varustautumiseen.[12] Syksyllä 2006 Georgia pidätti venäläisiä upseereita syytettyinä vakoilusta. Venäjä käynnisti painostuskampanjan, jossa boikotoitiin georgialaisia tuotteita.[15]

Mikheil Saakašvili ehdotti Etelä-Ossetialle autonomiaa Georgian sisällä, mutta marraskuussa 2006 99 prosenttia[16] eteläossetialaisista hylkäsi ehdotuksen epävirallisessa äänestyksessä. Äänestystulos tarkoitti vaatimusta täydestä itsenäisyydestä.[11]

Tämän jälkeen Venäjän ja Georgian suhteet hieman lieventyivät. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov saapui tammikuussa 2008 Saakašvilin toisen kauden virkaanastujaisiin. Jännitteet alkoivat uudelleen helmikuussa, kun Kosovo julistautui itsenäiseksi.[15]

Huhtikuussa sotilasliitto Nato hylkäsi Georgian jäsenyyshakemuksen Bukarestin kokouksessa.[16]. Georgian pyrkimys Naton jäseneksi ärsytti Venäjää, joka vastaavasti lähensi suhteitaan separatisteihin Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa.[11] Yhdysvallat ja Nato auttoivat Georgian armeijan modernisoinnissa. Heinäkuussa noin tuhat Yhdysvaltain sotilasta koulutti Georgian armeijaa Afganistanin operaatiota varten.[17] Georgia on halunnut Etelä-Ossetiaan venäläisten rauhanturvaajien rinnalle kansainvälisiä rauhanturvaajia.[18]

Etelä-Ossetia on julistautunut itsenäiseksi, vaikka mikään maa, edes Venäjä, ei ole tunnustanut sitä.[11] Samaten alueella on pyrkimyksiä olla osaa Venäjää ja sitä kautta Pohjois-Ossetiaa.[19] BBC:n mukaan jopa puolet Etelä-Ossetian 70 000 asukkaasta on tarttunut tarjoukseen ja ottanut Venäjän passin.[11] Venäjän mukaan se on oikeutettu suojelemaan oman maansa kansalaisia.

Ensimmäiset yhteenotot

Kuusi ihmistä kuoli ja 21 haavoittui Georgian ja Etelä-Ossetian rajalla käydyissä tulitaisteluissa 1.–2. elokuuta 2008.

1. elokuuta Etelä-Ossetia syytti Georgiaa kolmen sen turvallisuusjoukkojen jäsenen ampumisesta Tshinvalissa ja kolmen siviilin surmaamisesta kraatinheitintulella.[20] 2. elokuuta Etelä-Ossetia evakuoi naisia ja lapsia Venäjälle.

Keskiviikkona 6. elokuuta Etelä-Ossetia väitti tuhonneensa kaksi Georgian panssariajoneuvoa Georgian yrittäessä ottaa haltuunsa tärkeää tietä hallitsevan ylängön. Georgia kielsi menettäneensä ajoneuvoja.[21] Georgian presidentti Mihail Saakašvili määräsi iltapäivällä 6. päivä tulitauon, joka rikkoutui lähes välittömästi. Georgian mukaan osseetit yrittivät hyökätä Avnevin kylään. Etelä-Ossetia syytti Georgiaa Hetagurovon kylän tulittamisesta konekivääreillä, kranaatinheittimillä ja panssarivaunuilla. Georgian yhdentymisministerin Temuri Jakobašvilin mukaan kapinallisjoukot tulittivat kahdeksaa georgialaiskylää ja osseettien mukaan georgialaiset tulittivat tykistöllä pääkaupunki Tshinvalia ja osseettikyliä.[22]

BM-21 Ural-375D -alustalla.

Georgia toi paikalle runsaasti raskasta aseistusta, muun muassa BM-21-raketinheittimiä. Georgia syytti Venäjän rauhaturvajoukkoja asettumisesta Etelä-Ossetian separatistien puolelle.[22]

Georgian sotatoimet

Konflikti alkaa

Torstaina 7. elokuuta Georgian presidentti Mikheil Saakašvili ilmoitti kuuden aikaan televisiopuheessaan tulitauosta ja neuvottelujen alkamisesta perjantaina. Noin kello kymmenen illalla Georgian joukot siirtyivät tykistön tukemina Etelä-Ossetian eteläisiin kyliin. Taistelut jatkuivat koko yön Tshinvalin laitamilla. Etelä-Ossetian joukot kertoivat tuhonneensa yöllä noin 30 Georgian panssaria. Kaupungin väestö pakeni tykistötulta kellareihin. Puhelinyhteydet kaupunkiin katkesivat perjantaina puolen päivän aikoihin.[23] Georgialainen kenraali kuvasi operaatiota "perustuslaillisen järjestyksen palauttamiseksi."[16]

Joidenkin arvioiden mukaan Saakašvili ajoitti hyökkäyksen alun siten, että maailman huomio oli kiinnittynyt Pekingin olympialaisten avajaisiin, joissa suuri osa maailman johtajista, kuten George W. Bush ja Vladimir Putin olivat.[24].[25] IWPR:n Tom de Waal arveli Georgian suunnitelleen valtaavansa Tshinvalin nopeasti parissa päivässä ja asettuvan sitten puolustamaan asemiaan Venäjän vastaiskulta.[26] Saakašvilinkään mukaan ajoitus ei ollut sattumaa, mutta hyökkäys oli Venäjän aloittama.[27] Georgian hyökkäystä pidettiin maailmalla tehdyissä analyyseissä yleisesti ottaen hyvin yllättävänä ja epäonnistuneena vetona, jolle on ollut vaikea löytää sotilaallisia perusteita.[28]

Tulivalmistelu Tshinvalia vastaan

Raketein ja tykistöllä tapahtuneen tulivalmistelun aikana kuoli 12 venäläistä sotilasta ja haavoittui 30.[24] Lisäksi noin 1 000–1 400 Tshinvalissa asuvan uskotaan kuolleen tai haavoittuneen. Ensimmäisen päivän taisteluissa Tshinvalissa sai lisäksi surmansa noin sata vapaaehtoista kaupungin puolustajaa, joista suurin osa oli epävirallisten tietojen mukaan tšetšeeneitä[4]. Venäjän ja Georgian yhteiseen rauhanturvaoperaatioon kuuluvat joukot pyrkivät pitämään asemansa laskematta georgialaisia läpi saaden osakseen panssarivaunujen, panssaroitujen muiden ajoneuvojen ja kranaatinheitinten tulta.[29]

Torstaiyön ja perjantaiaamun aikana Georgian armeija otti haltuunsa viisi osseettien kylää ja piiritti Tshinvalin.[30]

Kello 11:38 Georgia mobilisoi kaikki joukkonsa[31]. Iltapäivään mennessä georgialaiset joukot olivat vallanneet ilmasuojan turvin Tshinvalin keskustan.[23]

Perjantaina presidentti Saakašvili sanoi armeijan "vapauttaneen" osan Etelä-Ossetian pääkaupungista ja pääministeri Lado Gurgenidze sanoi operaation jatkuvan, kunnes "kestävä rauha" on syntynyt.[32]

Georgian hyökkäys sinisellä, Venäjän taktisen osaston. punaisella

Georgian presidentti Mikheil Saakašvilia haastateltiin 8. elokuuta 2008 yhdysvaltalaisella CNN-kanavalla, jossa hän vetosi kansainväliseen yleisöön ja sanoi muun muassa että Georgia on tilanteessa kuin Suomi oli vuonna 1939 Venäjän kanssa.[33] ja maan puolustautuvan venäläistä aggressiota vastaan ja Venäjän hyökänneen Georgiaan sekä "amerikkalaisia arvoja vastaan."[16][32] Tuossa haastattelussa Saakašvili ei vielä sanonut Georgian olevan sodassa, vaan puolustautuvan aggressiota vastaan.[23]

Venäjän vastatoimet

Venäjän vaatimus turvallisuusneuvostossa

YK:n turvallisuusneuvosto piti harvinaisen iltakokouksen Venäjän vaatimuksesta jo torstai-iltana keskustellaakseen Etelä-Ossetian tapahtumista.[30] Venäjä vaati Georgiaa ja Etelä-Ossetian separatisteja lopettamaan väkivallan käytön ja palaamaan neuvottelupöytään. Turvallisuusneuvosto ei pystynyt pääsemään yksimielisyyteen sanamuodoista. Venäjän YK-lähettilään Vitali Tšurkinin mukaan tämä johtui eräiden jäsenmaiden haluttomuudesta esittää vaatimusta "pidättäytyä voimankäytöstä."[34].

Kansainvälisoikeudellisesti Etelä-Ossetia kuuluu Georgiaan. Turvallisuusneuvoston päätös, joka olisi tuominnut Georgian hyökkääjänä, olisi voinut koitua sopimusten mukaiseksi perusteeksi Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltioille mennä avuksi Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan mukaisesti.

Maajoukkojen siirto

8. elokuuta, samaan aikaan kun Venäjän federaation presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti aikomuksesta rangaista Venäjän kansalaisten surmaamisesta vastuullisia, Venäjän federaation alueelta siirtyi Etelä-Ossetiaan Venäjän federaation 58. yleisjoukkojen armeijan pataljoonatason taktinen osasto, johon kuului miltei 150 panssarivaunua ja miehistönkuljetusvaunua. Venäjä järjesti myös ilmatukea ja pommitti georgialaisten asemia. Georgian joukot pysähtyivät Tshinvaliin.[35]

Venäjän armeijan panssarit saapuivat Etelä-Ossetiaan perjantaina 8.8. noin neljältä iltapäivällä. Niiden saapuessa Tshinvaliin Georgian joukot alkoivat perääntyä. Etelä-Ossetiasta lähteville pakolaisille Georgia suostui avaamaan reitin kaupungista poistumisella. Pakoreitit johtivat kuitenkin vain Gorin suuntaan Georgiaan, jonne pakolaiset eivät halunneet lähteä.[23]

Kello 11:06 raportoitiin venäläisten panssariajoneuvojen ja -vaunujen lähestyvän Etelä-Ossetian pääkaupunkia Tshinvalia.

Kiristyvä tilanne houkutteli paikalla useita tuhansia vapaaehtoisia Pohjois-Ossetiasta, noin 1500 vapaaehtoista Dagestanista, sekä lähes saman verran vapaaehtoisia Tšetšeniasta ja Kabardino-Balkariasta[4]. Terekin ja Donin kasakat lähtivät myös taistelemaan[36].

Lentotoiminta

pääartikkeli Etelä-Ossetian sota 2008 (ilmasodankäynti)

8. elokuuta kello 10.00 Georgian joukot ilmoittivat venäläisen koneen pommittaneen heidän asemiaan. Noin yhdeltätoista nähtiin kolmen venäläisen Su-27-koneen ilmestyvät Georgian taivaalle. Koneet pommittivat Karelia, Goria ja Vazianin lentotukikohtaa.[23]

Puolustusministeri Irakli Okruašvili Vazianissa

Novosti-Gruzija ilmoitti, että venäläiset lentokoneet olisivat pommittaneet Tbilisin esikaupunkia Vaziania, jossa Georgian ilmavoimilla on sotilaslentoasema, sekä Potin satamaa ja lentotukikohtia ja armeijan muita tukikohtia Marneulissa ja Bolnisissa. Ilmoituksen mukaan myös Länsi-Georgiassa Senakin ja Honin sotilastukikohtia sekä Ylä-Abhasiassa Kodorin solan hallinnollisia kohteita olisi pommitettu.[37][38][24]

Venäläisten medioiden mukaan Venäjän ilmavoimien Su-27-hävittäjät ja Su-24-pommittajat olisivat saaneet täydellisen ilmaherruuden Etelä-Ossetian yllä.

Georgian turvallisuusneuvoston sihteeri Aleksandr Lomaja ilmoitti Georgian ilmavoimien ja ilmatorjunnan pudottaneen kymmenen venäläistä lentokonetta kahden päivän taistelujen aikana. Venäjän federaation asevoimien esikuntapäällikkö puolestaan ilmoitti Venäjän menettäneen Suhoi Su-25:n ja Tupolev Tu-22M:n. Georgialaisten lähteiden mukaan ilmapommituksissa olisi saanut surmansa 20 siviiliä Gorissa, seitsemän Potissa ja 12 Senakissa, jossa myös 14 sotilasta ja reserviläistä haavoittui.[39].

Tapahtumien kulku

Puolenyön maissa 8. elokuuta tilanne oli ristiriitainen: Etelä-Ossetian separatistit ja Venäjän joukkojen komentaja sanovat hallitsevansa täysin alueen pääkaupunkia Tshinvalia. Georgian presidentin Mikheil Saakašvilin mukaan taas koko Etelä-Ossetia on georgialaisjoukkojen valvonnassa.[40]

Georgialaiset kertoivat 8. elokuuta, että sota olisi levinnyt Abhasiaan Venäjän pommitettua siellä olevia georgialaisjoukkoja.[41] Georgian presidentti sanoi maansa olevansa sodassa Venäjän kanssamilloin?[42], ja maan parlamentti julisti poikkeustilanmilloin?.[43]

Kodorin sola, jossa abhaasit aloittivat hyökkäyksensä

Abhasia ilmoitti kuitenkin itse olevansa pommituksen takana ja ilmoitti myös aloittaneensa sotilasoperaatiot georgialaisten ajamiseksi pois maasta[43] ja aloitti hyökkäyksen Kodorin solaa vastaan joka on alueen ainoa Georgian hallitsema osa[41]. Georgian turvallisuusneuvoston sihteeri ilmoitti kuitenkin, että georgialaisjoukot eivät enää aio vastata venäläisten tuleen, ja sanoi georgialaisjoukkojen aikovan vetäytyä Etelä-Ossetian pääkaupungista tulitauon aikaansaamiseksi.[41]

Samana päivänä georgialaisjoukkojen kerrotaan kuitenkin aloittaneen vastahyökkäyksen Etelä-Ossetiassa.

Etelä-Ossetian presidentti kertoi perjantai-iltana 8.8., että 1 400 oli kuollut georgialaisten hyökkäyksessä, jota kuvasi "etniseksi puhdistukseksi"[16].

Lauantaina 9. elokuuta presidentti Saakašvili ehdotti tulitaukoa.[44]

10. elokuuta Georgia kertoi vetäneensä kaikki joukkonsa pois Etelä-Ossetiasta, mitä Venäjä piti tulitauon ehtona. Venäjän mukaan Georgia on kuitenkin pitänyt hallussaan strategisesti tärkeitä tukikohtia Tshinvalin lähellä.[45].

Venäjän Mustanmeren laivaston sotalaivojen raportoitiin siirtyneen Georgian rannikon lähistölle ja upottaneen georgialaisen sotalaivan, mutta Venäjän laivaston mukaan kyse ei ollut merisaarrosta, vaan aiemmin sovitusta harjoituksesta ja partioinnista Itä-Mustallamerellä, jonka jälkeen laivat palasivat Novorossijskiin.[46][47]

Maanantaina 11.8. Venäjän joukot etenivät Abhasiasta Senakin kaupungin länsipuolella sijaitsevaan hylättyyn sotilastukikohtaan estääkseen Georgian joukkojen kokoontumisen siellä.[48] Georgian pääministeri väitti myös venäläisten edenneen Potin satamakaupunkiin ja paikallinen radioasema väitti että joukot upottivat siellä yöllä laivoja ja vetäytyivät sitten. Venäjän puolustusministeriö kielsi etenemisen kaupunkiin.[49][50]Aiemmin georgialaiset väittivät pommitusten "tuhonneen täydellisesti" kaupungin sataman.

Maanantaihin mennessä Yhdysvaltain lentokoneet kuljettivat Irakista kotiin noin 800 Georgian sotilasta ja panssariajoneuvoja.[51]

Georgia kykeni vastaamaan Venäjän operaatioihin vain pommittamalla Etelä-Ossetian pääkaupunkia. Maan presidentti Saakašvili sanoi toimittajille maan armeijan surmanneen satoja venäläisiä ja ampuneen alas ainakin 80 lentokonetta. Venäjän mukaan se oli menettänyt 18 sotilasta ja neljä lentokonetta[47].

Illalla 11. elokuuta Georgian armeija pakeni epäjärjestyksessä Etelä-Ossetian eteläpuolella olevasta Gorista ja hylkäsi sen puolustuksen, kun levisi tieto että venäläinen osasto lähestyi kaupunkia.[52] Georgialaislähteet kertoivat, että venäläisjoukot olisivat vallanneet kaupungin yöllä. Venäjän puolustusministeriö kiisti tiedon[53].[54] Georgialaiset asettuivat puolustukseen Mtskhetaan 15 km päässä pääkaupungista Tblisista. Samana päivänä nähtiin vielä kuuden georgialaisen taisteluhelikopterin hyökkäävän Etelä-Ossetiassa.[52]

Venäjän presidentti Medvedev määräsi lopettamaan sotatoimet puolenpäivän aikaan 12. elokuuta Venäjän saavutettua tavoitteensa.[55] Georgia syytti Venäjää tulitaon rikkomisesta heti seuraavana päivänä. [56]

Georgian pääkaupungissa Tbilisissä pidettiin päivällä keskiviikkona 13. elokuuta "voitonparaati", jossa juhlittiin torjuntavoittoa Venäjästä. [2][3]

Päivällä saatiin tietoja joiden mukaan joitain Venäjän panssareita oli Gorissa ja etenemässä kohti Tbilisiä. Joukkojen epäiltiin poistavan sotilaskalustoa ja ammuksia hylätystä tukikohdasta Gorin ulkopuolella.[4]

Etelä-Ossetian separatistit ryöstelivät hylättyä Goria sekä georgialaiskyliä Etelä-Ossetiassa.[5][6][7]

Venäjä lupasi aloittaa joukkojensa vetämisen pois Georgiasta puoleltapäivin maanantaina 18.8. Georgian viranomaisten mukaan iltapäivällä 18.8. Venäjän joukot jatkoivat kuitenkin tunkeutumista yhä syvemmälle Georgiaan [8] Tiistaina 19.8. Venäjän joukot eivät Etyjin mukaan olleet vieläkään vetäytyneet lainkaan, vaan pikemminkin vahvistaneet asemiaan Georgiassa. [9]

Tappiot

Georgia

Georgian terveysministeriön mukaan taisteluiden aikana kuoli 112 ihmistä, joista 55 sotatoimialueella. Reutersin mukaan haavoittuneita oli 748. Venäläisten tiedotusvälineiden Tbilisissä olevien lehtimiesten mukaan georgilainen upseeri olisi kertonut, että hänen osastossaan Gorissa olisi ollut sairaalassa jo 200 kuollutta georgialaista sotilasta Etelä-Ossetiasta. [57]

Georgia menetti neljä Suhoi Su-25 -rynnäkköhävittäjää, Mi-8 -helikopterin ja Mi-24 - taisteluhelikopterin Senakin sotilaslentoasemalta. Marneulin sotilaslentoasemalla menetettiin kolme Antonov An-2-lentokonetta kahden 8. elokuuta kentälle kohdistuneen pommituksen tuloksena. [58]

Georgian merivoimat menettivät projekti 205-luokan aluksen ja projekti 1400M-luokan aluksen, kun ne yrittivät lähestyä Georgian merisaartoa ylläpitäviä Mustanmeren laivaston aluksia. [59]

Tiedot Georgian panssarivaunujen ja muiden panssaroitujen ajoneuvojen tappioista vaihtelevat. Eteläosseettien mukaan 9. elokuuta 2008 Thsinvalin takaisinvaltauksessa Georgian armeija olisi menettänyt 12 panssarivaunua. [60] 16. elokuuta 2008 ilmoitti Venäjän federaation asevoimien maavoimien komentajan avustaja eversti Igor Konašenkov, että se oli ottanut haltuunsa Tshinvalin alueelta Georgian 65 panssarivaunua, joista 21 tuhottiin Venäjän federaation asevoimien käyttöön sopimattomina ja sotasaaliiksi otettiin 44. Haltuun jäi myös viisi "Osa"-ilmatorjuntalaitteistoa, 15 BMP-2:a, sekä tšekkiläisvalmisteisia Dana-raketinheittimiä. [61] Gorin alueelta runsaasti georgialaisten varustusta, mm. 15 jätettyä panssarivaunua [62]

Georgian parlamentin kansanedustaja Koba Subelianin mukaan pakolaisia olisi ollut noin 16 000. [63]

Venäjä

Venäjällä kaatuneita on 74, joista 11 rauhanturvaajaa, ja haavoittuneita 748 sekä kadonneita 19. Menetetty kolme Suhoi Su-25:a ja yksi Tupolev Tu-22M 13. elokuuta 2008 Venäjän federaation asevoimien pääesikunnan tietojen mukaan.[64]

Etelä-Ossetia

Joidenkin arvioiden mukaan noin 1 000 - 1400 tai 1 600 - 2 000 kuollutta[65] pääasiassa Tshinvalin kaupungin valtausta edeltäneessä 10 tuntia - 14 tuntia kestäneessä tulivalmistelussa BM-21:llä ja 152 mm telahaupitseilla. Tshinvalin kaupungissa on merkittäviä tuhoja myös rakennuksille.

Euroopan unionin välittämä rauhansopimus

12. elokuuta Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ja Dmitri Medvedev sopivat Moskovassa Etyjin ja EU:n laatimasta rauhansuunnitelmasta. Sopimus sisälsi kohdat voimankäytöstä pidättäytymisestä, sotatoimien keskeyttämisestä, humanitaarisen avun jakamisesta sekä joukkojen palaamisesta tukikohtiinsa[10]. Venäjä lisäsi viidennen kohdan, joka salli Venäjän rauhanturvaajien "toteuttaa lisäturvallisuusjärjestelyjä" ennen kansainvälisten tarkkailijoiden tuloa sekä kuudennen kohdan "keskustelusta Abhasian ja Etelä-Ossetian asemasta".[11] Georgialaisille Sarkozyn esittelemä sopimus ei kelvannut, vaan he vaativat kuudennen kohdan poistamista, koska se olisi voinut asettaa maakuntien aseman Georgian yhteydessä vaakalaudalle.[12]

Yhdysvallat kovensi linjaansa aselevon solmimisen jälkeen ja vaati Venäjää pitäytymään siinä. Bush lähetti Georgialle humanitaarista apua sotilaskoneilla ja ulkoministeri Condoleezza Rice lähti Georgiaan[66]. Bush ilmoitti tukevansa Georgian johtoa järkkymättömästi ja vaativansa maan itsemääräämisoikeuden ja alueellisen yhtenäisyyden kunnioittamista.[13][14]

Kansainvälinen reaktio

  • Punainen Risti kehoitti molempien maiden joukkoja avaamaan evakuoimistien haavoittuneille Tshinvalista.
  • Yhdysvallat otti kantaa asiaan YK:n turvallisuusneuvostossa ja syytti osseetteja konfliktista. John McCain kehoitti Venäjää poistumaan Etelä-Ossetiasta välittömästi ja sanoi että Yhdysvaltojen pitäisi kutsua kokoon YK:n hätäistunto.
  • Abhasian ulkoministeri Sergei Šamba lausui, että Abhasia saattaa avata toisen rintaman Georgiaa vastaan, jos se jatkaa laajamittaista hyökkäystään. Abhasia aloitti sotatoimet 9.elokuuta.
  • Turkin pääministeri Recep Erdoğan sanoi, että taistelut ovat kasvava huolenaihe Turkille. Hän kehoitti maita välittömään tulitaukoon. Turkki ryhtyi samana päivänä viemään Georgiaan 40 MW sähköä[67].
  • ETYJin puheenjohtaja, Suomen ulkoministeri Alexander Stubb pahoitteli tilannetta ja ilmoitti Ety- järjestön pyrkivän rauhaan. Hän varoitti myös, että sotatila saattaa pitkittyä.[68][69]
  • Georgian 35 urheilijan olympiajoukkue harkitsi vetäytymistä Pekingin olympialaisista. Georgian olympiajoukkue on pyytänyt kansainväliseltä yhteisöltä apua väkivaltaisuuksien lopettamiseksi.[70] Georgian olympiajoukkue kuitenkin jää kisoihin.[70]
  • ETYJ:n puheenjohtajamaa Suomen ulkoasiainministeri Alexander Stubb matkusti 10. elokuuta 2008 Georgiaan.[71] ETYJ, EU ja Georgia allekirjoittivat tulitaukoehdotuksen, mutta Venäjä hylkäsi sen.
  • Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt tuomitsi jyrkästi Venäjän toimet ja vertasi niitä Hitlerin menettelytapoihin[72].
  • Venäjän pääministeri Vladimir Putin vertasi Georgian johtoa Saddam Husseiniin, joka hirtettiin šiiakylien tuhoamisesta ja sanoi georgialaisten tuhonneen kymmenen osseettikylää ja polttaneen ihmisiä elävältä koteihinsa.[51]
  • Yhdysvaltain presidentti Bush oli seuraamassa Pekingin olympialaisia, joiden aikana hän tuomitsi väkivallan, ja sanoi huolestuneensa Venäjän "suhteettomasta vastauksesta" ja tuomitsi pommitukset Etelä-Ossetian ulkopuolella. Hän toivoi myös asian ratkeavan rauhanomaisesti ja vaati kaikkia joukkoja palaamaan 6. elokuuta asemiin.[73] Bush käsitteli asiaa uudelleen maanantai-iltana palattuaan olympialaisista.[74]
  • Vahvimmin Georgiaa tukemaan asettuivat Baltian maat, Puola ja Ukraina, joiden presidentit Lech Kaczynski, Viktor Juštšenko, Valdas Adamkus, Toomas Hendrik Ilves ja Latvian pääministeri Ivars Godmanis saapuivat Georgiaan tukemaan sen johtoa.[75]
  • NATO tuomitsi Venäjän suhteettoman voimankäytön taistelujen loppumisen jälkeen. Pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi ettei sota heikentänyt Georgian pyrkimyksiä päästä NATO:n jäseneksi. Hän ei tuominnut ketään syylliseksi konfliktiin ja sanoi Etelä-Kaukasian olevan NATO:n toimialueen ulkopuolella, eikä sen sotilasmandaatti koske aluetta.[76]
  • Mihail Gorbatšov puolusti Venäjän toimia Washington Postissa. Hän piti Georgian yöllistä hyökkäystä raketinheittimillä Tshinvaliin "käsittämättömänä" ja piti Venäjää aggressiosta syyttäviä "tekopyhinä" ja syytti näitä humaanisuuden puutteesta. Hän kehotti Kaukasian johtajia lopettamaan muskelien pullistelun ja pyrkimään pysyvään rauhaan.[77]

Sotarikosepäilyt

Tapahtumiin liittyy sotarikosepäilyjä. Venäjä pitää sotarikoksena Tshinvalin kaupungin tulittamista yöllä 7. elokuuta - 8. elokuuta ennen Georgian armeijan maahyökkäystä ihmisoikeusrikoksena siksi, että kaupungissa kuoli eri arvioiden mukaan 1 000 - 1600 siviiliä. Asian on ottanut käsiteltäväkseen Moskovan sotilassyyttäjä, jonka tehtäviin kuuluvat asiat, jotka liittyvät Venäjän federaation asevoimien toimintaan ulkomailla. Etelä-Ossetia on Venäjän federaation näkökulmasta rauhanturvaamisaluetta, josta on olemassa Georgian ja Venäjän federaatoin välinen sopimus vuodelta 1992, jonka mandaatissa ei ole päättymisaikarajaa.

Georgiassa epäillään Venäjän asevoimien ja Etelä-Ossetian armeijan syyllistyneen etnisiin puhdistuksiin Etelä-Ossetian alueella ja georgialaisten tyhjiksi jättämien asuntojen ryöstelyyn sekä polttamiseen.

Eteläosseetit epäilevät Georgian armeijaa Hetagurovon verilöylystä.


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Verkkosodankäynti

Verkkohyökkäykset

Useat georgialaiset eteläossetialaiset verkkosivut joutuivat jo 8. elokuuta palvelunestohyökkäysten kohteiksi. Ossetian tietotoimiston ja Ossetian radion verkkosivut poistuivat käytöstä, mutta myös monet muut. Georgialaisia sivustoja vastaan hyökkäys alkoi 9. elokuuta vastaisena yönä. Hyökkäykset kohdistuivat Georgian valtion sivustoille sekä Georgia-online-sivustolle, joka meni pois käytöstä.[78]

Georgian presidentit sivut kaatuivat palvelunestohyökkäyksellä, kunnes ne siirrettiin Yhdysvaltohin Tulip Systemsin palvelimille.[79] Hyökkäykset Georgian presidentin virallisia sivuja vastaan jatkuivat siirron jälkeenkin.[80]

Georgian ulkoasiainministeriö siirsi tiedotustaan Googlen omistamalle Bloggerille, jossa sen osoite on http://georgiamfa.blogspot.com/ . Georgian lähetystön ensimmäinen lähetystösihteeri Gvaram Khandamishvili Georgian Tukholman suurlähetystöstä vahvisti Digitodaylle, että sivusto todella on Georgian ulkoasiainministeriön virallinen weblog. [81]. Myöhemmin Puolan presidentti tarjosi Georgian ulkoasiainministeriölle verkkotilan ja linkin omalta viralliselta verkkosivultaan, jonka sisältö on samankaltainen kuin Bloggerinkin. [82].

Georgian viranomaiset päättivät 11. elokuuta "taistella disinformaatiota vastaan" ja keskeyttivät kaikkien venäläisten televisiokanavien lähetykset maassa. Georgian johtava Internet-yhteydentarjoaja Caucasus Online esti pääsyn kaikki .ru-päätteen verkkosivulle. Myös useita georgialaisia uutispalveluja, kuten Rustavi 2, civil.ge, media.ge ja Interpressnews.ge suljettiin tai ne kaadettiin.[83]

Venäjän uutistoimiston RIA Novostin sivuille hyökättiin ja ne kaatuivat muutamaksi tunniksi 10. elokuuta.[84] Venäläisen englanninkielisen tv-kanavan RussiaTodayn sivuilla hyökättiin ja ne kaatuivat 12. elokuuta noin vuorokauden ajaksi.[85]

Muut hyökkäykset

Georgian keskuspankin sivuille murtauduttiin ja ne korvattiin kuvilla, joissa Georgian presidentin kuva oli lisätty 1900-luvun tunnettuja diktaattoreita esittäviin kuviin. Georgian puolustusministeriön sivuille oli murtauduttu. Hyökkäys muistutti tekotavaltaan Viroon vuonna 2007 kohdistunutta kyberhyökkäystä. Georgian ulkoministeriön sivuille murtauduttiin ja ne korvattiin kuvilla, joissa vertaillaan Georgian presidenttiä ja Adolf Hitleriä.

Verkkopuolustus

Georgiaa ulkopoliittisesti lähellä olevista maista lähti verkkoasiantuntijoita Georgiaan. Mm. Viron CERT:stä lähti kaksi asiantuntijaa Georgiaan.[86]

Viestimien tappiot

Taistelujen aikana kuoli toimittajia, muun muassa Newsweekin Moskovan painosta varten työskennelleet Itar-Tassin Aleksandr Klimtšuk ja Gigi Tšihladze.[87] Joidenkin toimittajien kameroita vietiin, ajoneuvoja takavarikoitiin tai ammuttiin käyttökelvottomaksi.lähde?

Sodan taloudelliset vaikutukset

Venäjän pörssi laski ensimmäisenä sotapäivänä viisi prosenttia.[88] Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputken toimitukset Azerbaidžanin öljykentiltä Mustallemerelle ja Turkin Välimeren rannikolle katkesivat.[89].

Sodan jälkihoito

Humanitaarinen apu

Venäjä on tarjonnut humanitääristä apua Etelä-Ossetialle ja kymmenettuhannet eteläosseetit ovat evakuoituneet Pohjois-Ossetiaan Venäjän federaation puolelle. Pietarin kaupunki perustaa Tshinvaliin sairaalaan. Moskovan kaupunki pormestari Juri Lužkovin mukaan tukee Tshinvalin jälleenrakennusta 2 500 000 000 ruplalla. Lisäksi sinne perustetaan samanlainen koulu kuin Beslanin. Rakennustyöstä vastaa kaupunkirakentamisen johtaja Aleksandr Kosovanov [90]

Valko-Venäjän pääministerin Sergei Sidorski ilmoitti maan avanneen avustuspankkitilin, jonne voi lahjoittaa varoja humanitaarista apua varten. Valko-Venäjä lupasi ottaa vastaan myös 3 000 osseettilasta.[91] Venäjän punainen risti on tarjonnut apua Georgiaan Stavropolin miliisit luovuttivat verta Etelä-Ossetian avuksi ja päivän palkkansa.[92]

Yhdysvallat on aloittanut C-17 -kuljetuskoneilla humanitaarisen avun Georgialle.

Kirkon Ulkomaanapu on lahjoittanut Georgiaan 50 000 euroa.

Venäjän toimet

Venäjä ei vetäytynyt kovinkaan nopeasti haltuunsa saamilta aluelta, vaan ryhtyi ottamaan haltuunsa ja tuhoamaan sille käyttökelvottomia Georgian sotavarusteita. Venäjä tuhosi 21 Georgian rikkoontunutta armeijan ajoneuvoa Gorin alueella ja otti loput haltuunsa sotasaaliina.

Potissa Georgian ilmoitusten mukaan Venäjä tuhosi Georgian laivaston tutkan ja muuta infrastruktuuria. Lisäksi Georgia ilmoitti Venäjän räjäyttäneen tärkeän rautatiesille Tbilisistä Mustanmeren suuntaan johtavalta rautatieltä.

Etyj

Etyj:llä on läsnä omalla lähetystöllä Georgiassa Etyj:n Georgian hankkeiden vuoksi. 15. lokakuuta 2007 alkaen lähetystön päällikkönä on ollut suurlähettiläs Terhi Hakala. [93]

Tiedotus

Tiedotuksesta Venäjän federaation asevoimien puolesta vastasi ja vastaa apulaisesikuntapäällikkö, kenraalieversti Anatoli Nogovitsyn. Georgian puolesta Georgian presidentti Mikheil Saakašvili antoi runsaasti lausuntoja mm. suorissa haastatteluissa BBC World ja CNN-uutiskanavilla, mutta Georgian armeijan puolesta ei Venäjän federaation asevoimien tai NATO:n tapaista jatkuvaa tiedotusta järjestetty. Georgian valtion ja uutistoimistojen verkkosivustot joutuivat palvelunestohyökkäysten alaiseksi. Ongelman poisti ensimmäisenä Georgian ulkoasiainministeriö, joka perusti Georgian puolustusministeriön ja Georgian ulkoasiainministeriön verkkosivujen poistuttua käytöstä Googlen omistamalle Bloggerille oman sivuston, joka toimi koko ajan. Toisessa vaiheessa Puolan presidentti tarjosi kolmannen kanavan linkkinä Puolan presidentin virallisilta verkkosivuilta puolalaiselle palvelimelle. Georgian ulkoasiaiministeriö julkaisee edelleen myös Bloggerilla Georgian puolustusministeriön tiedotteita ja omansa.

Etelä-Ossetialla ei ole omaa jatkuvaa tiedotusta, mutta 31. joulukuuta 2004 perustettu Liza Valievan päätoimittama venäjänkielinen http://ossetia.ru, julkaisee pääasiassa venäläisistä tiedotusvälineistä peräisin olevia uutisia, jotka koskevat Etelä-Ossetiaa ja Pohjois-Ossetia-Alaniaa.

Lähdeviitteet

  1. ↑ http://edition.cnn.com/2008/WORLD/europe/08/13/georgia.russia.war/index.html CNN:15,000 Russian troops in Georgia, U.S. administration officials say
  2. ↑ http://news.yahoo.com/s/ap/20080810/ap_on_re_eu/russia_georgia_military_power_glance Yahoo:Comparative size of Russian, Georgian armed forces
  3. ↑ Потери российских военных в зоне грузино-осетинского конфликта на сегодняшний день составили 74 человека Novaja Gazeta. Viitattu 13.8.2008. (venäjäksi)
  4. ↑ a b c North Ossetia Begins Burying Its Dead Kommersant. Viitattu 13.8.2008. (englanniksi)
  5. ↑ Russians begin Georgia handover BBC. 14.8.2008. Viitattu 14.8.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Nato lupaa Georgialle edelleen jäsenyyttä HS.fi. 12.8.2008.
  7. ↑ Georgia allekirjoitti uuden tulitaukosopimuksen HS.fi. 15.8.2008.
  8. ↑ Venäjä allekirjoitti tulitaukosopimuksen HS.fi. 16.8.2008.
  9. ↑ Venäläinen sotilassaattue lähestyy Tbilisiä HS.fi. 15.8.2008.
  10. ↑ Russian tanks roll into Georgia as cities burn The Observer. 10.8.2008. The Guardian. Viitattu 11.8.2008. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e Q&A: Violence in South Ossetia BBC News. 8.8.2008. Viitattu 9.8.2008. (englanniksi)
  12. ↑ a b Pekka Visuri: Georgian konfliktin nopea kärjistyminen yllätti. Kirjoitus Turun Sanomissa 15.8.08, http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-08-15,104:140:558572,1:0:0:0:0:0:
  13. ↑ Georgia ehdottaa välitöntä tulitaukoa Etelä-Ossetiaan MTV3.fi. 9.8.2008. MTV3. Viitattu 11.8.2008.
  14. ↑ Fuller, Liz: Georgia: Issue Of Russian Peacekeepers Heats Up Radio Free Europe Radio Liberty. 19.7.2006. Viitattu 11.8.2008. (englanniksi)
  15. ↑ a b Venäjän ja Georgian ymmärtäjät vastakkain HS.fi. 13.8.2008.
  16. ↑ a b c d e Spielger: Is this the First War between Russia and a Former Soviet State? spiegel.de. 8.8.2008. Viitattu 11.8.2008. (englanniksi)
  17. ↑ Schlamp, Hans-Jürgen: Caucasus Violence Took Europe By Surprise Spiegel. 8.8.2008. Viitattu 11.8.2008. (englanniksi)
  18. ↑ Valkama, Meri: Tutkija: Länsi tuskin auttaa Georgiaa HS.fi. 10.8.2008. Viitattu 11.8.2008.
  19. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä hs-vimma ei löytynyt
  20. ↑ Etelä-Ossetiassa kuusi kuollut tulituksessa Yle.fi. 1.8.2008. Yle. Viitattu 9.8.2008.
  21. ↑ Etelä-Ossetia perui rauhanneuvottelut Georgian kanssa viime tingassa Yle.fi. 6.8.2008. Yle. Viitattu 9.8.2008.
  22. ↑ a b Georgian tulitauko kesti vain hetken Yle.fi. 7.8.2008. Yle. Viitattu 9.8.2008.
  23. ↑ a b c d e The First Peace-Keeping War Kommersant.
  24. ↑ a b c Russian jets attack Georgian city as battles rage MSNBC. 9.8.2008. MSNBC News Services. Viitattu 9.8.2008. (englanniksi)
  25. ↑ Asiantuntija: Georgian hyökkäys sisäpoliittinen temppu HS.fi. 9.8.2008. Viitattu 9.8.2008.
  26. ↑ Dangerous proxy war gains an international dimension 9.8.2008. Guardian.
  27. ↑ Georgia, Russia continue battle over breakaway territory CBCnews.ca. 9.8.2008. Viitattu 9.8.2008. (englanniksi)
  28. ↑ Näin kommentoi tutkija Pekka Visuri Ylen Ykkösaamu -radiolähetyksessä 13.8.2008 http://areena.yle.fi/toista?id=1424274
  29. ↑ Venäjän armeijan tiedote mil.ru. 8.8.2008. Viitattu 9.8.2008. (venäjäksi)
  30. ↑ a b Fighting intensifies in South Ossetia Financial Times. Viitattu 11.8.2008.
  31. ↑ Width, Terhi: Selkkaus laajenee jatkuvasti HS.fi. 8.8.2008. Viitattu 9.8.2008.
  32. ↑ a b Russia Marches into South Ossetia Spiegel. 8.8.2008. Viitattu 11.8.2008. (englanniksi)
  33. ↑ Russia& Georgia at War! 8.8.2008. (osa 2/10) (video) (kohta 8:14) YouTube. 8.8.2008. Viitattu 11.8.2008. (englanniksi)
  34. ↑ The Australian: UN fails to agree on Georgia violence theaustralian.news.com.au. 8.8.2008. Viitattu 11.8.2008. (englanniksi)
  35. ↑ Война в Южной Осетии (Lenta.ru) lenta.ru. 9.8.2008. Viitattu 9.8.2008. (venäjäksi)
  36. ↑ Russia volunteers poised to join battle for separatists' capital Tskhinvali Kommersant. Viitattu 13.8.2008. (englanniksi)
  37. ↑ Newsgeorgia.ru
  38. ↑ Sadulayev, Musa: Georgia says Russian aircraft bombed its air bases YAHOO! News. 8.8.2008. Viitattu 9.8.2008. (englanniksi)
  39. ↑ Georgia declara el estado de guerra en el segundo día de la ofensiva del Ejército ruso 9.8.2008 18.09 (CET). El Mundo. Viitattu 11.8.2008. (espanjaksi)
  40. ↑ Kiivaat taistelut jatkuvat Etelä-Ossetiassa - alueella täysi sotatila MTV3.fi. 8.8.2008. MTV3. Viitattu 9.8.2008.
  41. ↑ a b c Venäjä: Taisteluissa ainakin 2 000 kuollutta HS.fi. 8.8.2008. Viitattu 9.8.2008.
  42. ↑ Analysts' view: Security experts on South Ossetia fighting Reuters. 8.8.2008. Viitattu 9.8.2008. (englanniksi)
  43. ↑ a b Robinson, Matt: Georgia calls for ceasefire in S. Ossetia fighting Reuters. 9.8.2008. Viitattu 9.8.2008. (englanniksi)
  44. ↑ Saakashvili väläyttää tulitauon mahdollisuutta YLE.
  45. ↑ Hs.fi
  46. ↑ Russian Navy carries out Black Sea anti-terror exercise en.rian.ru.
  47. ↑ a b Russian jets attack Georgia as Moscow-US tensions worsen news.smh.com.au.
  48. ↑ Russian military carries out operation in western Georgia news.smh.com.au.
  49. ↑ PressTV: 'Russia leads bloodless entry into Poti' presstv.com. Viitattu 13.8.2008.
  50. ↑ Civil.ge: Reports: Russian Troops Quit Poti after Sinking Vessels civil.ge. Viitattu 13.8.2008.
  51. ↑ a b U.S. military aircraft bring 800 Georgian troops home from Iraq en.rian.ru.
  52. ↑ a b Georgian army flees in disarray as Russians advance The Times.
  53. ↑ Reuters.com
  54. ↑ hs.fi
  55. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Medvedev+lopettamassa+sotatoimet+Georgiassa/1135238549738
  56. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven%C3%A4j%C3%A4n+ja+Georgian+tulitauko+rakoili/1135238577955
  57. ↑ http://www.rg.ru/2008/08/14/voyna.html
  58. ↑ http://www.mod.gov.ge/2008/bombing/bombing-E.html
  59. ↑ http://www.rg.ru/2008/08/14/voyna.html
  60. ↑ http://www.rg.ru/2008/08/14/voyna.html
  61. ↑ http://www.rian.ru/osetia/20080816/150423062.html
  62. ↑ http://www.interfax.ru/news.asp?id=27547&sec=1484
  63. ↑ http://www.rg.ru/2008/08/14/voyna.html
  64. ↑ http://www.rg.ru/2008/08/14/voyna.html
  65. ↑ http://www.rg.ru/2008/08/14/voyna.html
  66. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yhdysvallat+l%C3%A4hett%C3%A4%C3%A4+Georgialle+ison+avustuspaketin/1135238590655
  67. ↑ Turkey agrees to supply Georgia electricity: source Reuters. 8.8.2008. Viitattu 9.8.2008. (englanniksi)
  68. ↑ Stubb: Venäjä ja Georgia käytännössä sodassa MTV3.fi. 8.8.2008. MTV3. Viitattu 10.8.2008.
  69. ↑ Stubb ei usko nopeaan rauhaan Kaukasuksella MTV3.fi. 9.8.2008. MTV3. Viitattu 10.8.2008.
  70. ↑ a b Georgian olympiajoukkue harkitsi vetäytymistä kisoista HS.fi. 9.8.2008. Viitattu 10.8.2008.
  71. ↑ Stubb matkustaa Georgiaan tänään sunnuntaina Yle.mobi. 10.8.2008. Yleisradio. Viitattu 10.8.2008. (suomeksi)
  72. ↑ Hs.fi: Bildtin lausunto
  73. ↑ Bush: Russian response to Georgia "disproportionate" Reuters. Viitattu 13.8.2008.
  74. ↑ President Bush Discusses Situation in Georgia Whitehouse.gov. Viitattu 13.8.2008.
  75. ↑ Nueva alianza contra el Kremlin El País.
  76. ↑ NATO Says Georgia's Membership Prospects Intact RFE/RL.
  77. ↑ Mikhail Gorbachev: We had no choice Guardian. 13.8.2008. Viitattu 14.8.2008. (englanniksi)
  78. ↑ http://www.kommentarii.ru/tags/vojna/84/1
  79. ↑ http://lenta.ru/news/2008/08/12/defence/
  80. ↑ http://www.kommentarii.ru/tags/vojna/84/1
  81. ↑ Digitoday, aleksi.moisio sanoma.fi, Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen
  82. ↑ http://www.president.pl/x.node?id=479
  83. ↑ http://www.rsf.org/article.php3?id_article=28167
  84. ↑ http://en.rian.ru/russia/20080810/115936419.html
  85. ↑ http://russiatoday.com/news/news/28835
  86. ↑ [1]
  87. ↑ www.rg.ru
  88. ↑ Commersant.com
  89. ↑ Yle: Azerbaidzhan keskeytti öljytoimitukset Georgian kautta
  90. ↑ http://www.ossetia.ru/news/stroiteli
  91. ↑ Rossijskaja gazeta ("Российская газета" - Федеральный выпуск №4730 от 15 августа 2008 г. , Минск - Цхинвал, Петр Скобелев
  92. ↑ [http://www.rg.ru/2008/08/13/reg-kavkaz/krov-anons.html Rossijskaja gazeta
  93. ↑ http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=101646&nodeid=17502&contentlan=1&culture=fi-FI

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Georgian_sota&oldid=5314169”