Lähdekoodi sivulle Itävalta

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:

IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.

Eston asetti ‪EPIC‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected.

Esto alkoi: 2. heinäkuuta 2024 kello 10.48
Esto päättyy: 2. heinäkuuta 2025 kello 10.48

Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 206.189.44.186. Estetty alue on 206.189.32.0/20.

Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.

Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

{{Tämä artikkeli|kertoo nyky-Itävallasta. Samannimisiä historiallisia valtioita mainitaan [[Itävalta (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{lupaava}}{{Valtion_tiedot
| koko-nimi                   = Itävallan tasavalta
| nimet-virallisilla-kielillä = Republik Österreich
| nimi-genetiivissä           = Itävallan
| lippu                       = [[Tiedosto:Flag of Austria.svg|125px|border|Itävallan lippu]]
| vaakuna                     = [[Tiedosto:Austria Bundesadler.svg|90px|Itävallan vaakuna]]
| sijainti                    = EU-Austria.svg
| valtiomuoto                 = [[liittovaltio|liittotasavalta]]
| valtionpäämiehen-nimike     = [[Itävallan liittopresidentti|Liittopresidentti]]
| hallituksenpäämiehen-nimike = [[Itävallan liittokansleri|Liittokansleri]]
| nykyinen-valtionpäämies     = [[Alexander Van der Bellen]]
| nykyinen-hallituksenpäämies = [[Karl Nehammer]]
| pääkaupunki                 = [[Wien]] (1&nbsp;920&nbsp;949&nbsp;as.)
| pääkaupungin-koordinaatit   = {{coord|48|12|N|16|21|E}}
| muut-kaupungit              = [[Graz]] (291&nbsp;134&nbsp;as.), <br> [[Linz]] (206&nbsp;537&nbsp;as.), <br> [[Salzburg]] (155&nbsp;416&nbsp;as.), <br> [[Innsbruck]], <br> [[Klagenfurt]], <br> [[Villach]], <br> [[Wels]], <br> [[Sankt Pölten]], <br> [[Dornbirn]] <br> [[Luettelo Itävallan kaupungeista|lisää kaupunkeja]]
| pinta-ala                   = 83&nbsp;879 km² <ref>[http://www.statistik.at/web_en/static/austria._data._figures._facts_029252.pdf Statistik.at]</ref>
| alan-sijaluku               = 114
| vesipinta-ala               = 1,7&nbsp;%
| väestönlaskentavuosi        = 2021
| väkiluku                    = 8&nbsp;933&nbsp;346
| väkiluvun-sijaluku          = 97
| väestötiheys                = 105,6 as. / km²
| väestönkasvu                = 0,35 % <ref name="CIA"/>
| väestönkasvuvuosi           = 2020
| viralliset-kielet           = [[Saksan kieli|saksa]] <br> (Viralliset vähemmistökielet [[Kroatian kieli|kroatia]], [[Unkarin kieli|unkari]] ja [[Slovenian kieli|slovenia]])
| valuutta                    = [[Euro]] (€)¹
| valuuttatunnus              = EUR
| bkt-vuosi                   = 2021
| bkt-sija                    = 
| bkt                         = 481,2 mrd. [[Yhdysvaltain dollari|USD]] <ref name="lloydcontext"/>
| bkt-per-asukas              = 53&nbsp;793&nbsp;USD <ref name="lloydcontext"/>
| hdi		              = {{ValtioHDI|AT}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref>
| hdi-vuosi                   = {{ValtioHDI|Vuosi}}
| hdi-sija                    = {{ValtioHDISija|AT}}
| maatalous                   = 1,2 % <ref name="lloydcontext"/>
| palvelut                    = 62,8 % <ref name="lloydcontext"/>
| teollisuus                  = 25,7 % <ref name="lloydcontext"/>
| aikavyöhyke                 = UTC+1
| kesäaika                    = UTC+2
| itsenäisyystapahtumat       = – valtiosopimus
| itsenäisyysvuodet           = [[27. heinäkuuta]] [[1955]]
| lyhenne                     = AT
| ajoneuvo                    = A
| lentokone                   = OE
| verkkotunnus                = .at
| suuntanumero                = 43
| motto                       = ei ole
| kansallislaulu              = [[Land der Berge, Land am Strome]] 
| kansallislauluääni          = Land der Berge Land am Strome instrumental.ogg
| edeltäjät                   = {{Itävallan lippu}} [[Itävallan miehitysvyöhykkeet|liittoutuneiden miehitysvyöhyke]] (1945–1955)
| alaviite                    = ¹ Valuutta ennen vuotta 2002 ''šillinki''.
}}

'''Itävalta''' ({{k-de|Österreich}}), virallisesti '''Itävallan tasavalta''' ({{k-de|Republik Österreich}}), on [[sisämaavaltio]] [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]]. Se koostuu yhdeksästä [[osavaltio]]sta. Itävallan naapurimaat ovat lännessä [[Liechtenstein]] ja [[Sveitsi]], etelässä [[Italia]] ja [[Slovenia]], idässä [[Unkari]] sekä pohjoisessa [[Saksa]], [[Slovakia]] ja [[Tšekki]].

Itävallan maiseman tunnusomaisia piirteitä ovat [[Alpit]] ja [[Tonava]].

== Maantiede ==
[[Tiedosto:Austria 1999 CIA map.jpg|pienoiskuva|vasen|Itävallan kartta, CIA 1999.]]
[[Tiedosto:1 hallstatt austria.jpg|pienoiskuva|vasen|Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva [[Hallstatt]]in kylä sijaitsee keskellä alppimaisemaa.]]
[[Tiedosto:Neusiedler See im Winter.jpg|pienoiskuva|vasen|Neusiedlerjärven rantamaisemaa.]]
{{Pääartikkeli|[[Itävallan maantiede]]}}
Itävalta on valtio [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] eteläosissa, ja sen pinta-ala on 83&nbsp;883 neliökilometriä. Sen rajanaapurit ovat [[Saksa]] ja [[Tšekki]] pohjoisessa, [[Slovakia]] ja [[Unkari]] idässä, [[Slovenia]] ja [[Italia]] etelässä sekä [[Sveitsi]] ja [[Liechtenstein]] lännessä.<ref name="data8">Austria. Data. Figures. Facts, s. 8.</ref>

Itävallan maantieteen tärkeimmät piirteet ovat [[Alpit]] ja [[Tonava]]. Alppien alueeseen kuuluu 62 prosenttia koko maan pinta-alasta, ja vuoristo voidaan Itävallassa jakaa kolmeen lännestä itään kulkevaan vuorijonoon.<ref name="US57">{{Verkkoviite | Osoite =http://countrystudies.us/austria/57.htm| Nimeke = Landform Regions| Tekijä = Solsten| Viitattu = 29.1.2022| Kieli = {{en}}}}</ref> [[Pohjoiset Kalkki-Alpit|Pohjoisten]] ja [[Eteläiset Kalkki-Alpit|Eteläisten Kalkki-Alppien]] väliin jää niin sanottu Keskus-Alpit.<ref name="britannicaland">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Austria#ref33387| Nimeke = Austria: Land| Tekijä = Roider ym| Julkaisu =  Encyclopedia Britannica| Ajankohta = 24.1.2022| Viitattu = 29.1.2022| Kieli = {{en}}}}</ref> Keskimmäiseen vuoristoalue on näistä korkein, ja siihen kuuluvat muun muassa [[Ötztalin Alpit]] ja [[Hohe Tauern]]. [[Kärnten]]issä on maan korkein kohta, 3&nbsp;798 metrin korkuinen [[Großglockner]].<ref name="US57"/><ref name="britannicaland"/>

Alppien pohjoispuolella on kukkulainen subalpiininen vyöhyke, joka ulottuu aina Tonavalle asti. Sen pohjoispuoli kuuluu osittain [[Böömin massiivi]]n ylänköalueeseen. [[Wien]]in itäpuolella oleva tasanko puolestaan on [[Pieni Unkarin alanko|Pienen Unkarin alangon]] läntinen jatke.<ref name="britannicaland"/>

Alppien vedenjakajan pohjoispuolen joet ovat Tonavan sivujokia ja laskevat suoraan Tonavaan, kun taas maan keski- ja itäosan joet virtaavat etelään ja yhtyvät Serbiassa [[Drava]]an, joka vie niiden vedet Tonavaan.<ref name="US57"/> Vedenjakajan eteläpuolelta joet virtaavat puolestaan Italian [[Po]]-jokeen.<ref name="britannicaland"/> Suoraan Tonavaan laskevista joista huomattavimpia ovat [[Inn]], [[Salzach]] ja [[Enns (joki)|Enns]]. Dravan vesistön jokia ovat puolestaan [[Gail (joki)|Gail]], [[Mürz]] ja [[Mur]].<ref name="US57"/> Itävallassa on myös useita järviä, joista monet ovat syntyneet jääkauden seurauksena. Suurimmat järvistä ovat vain osaksi Itävallan puolella, [[Bodenjärvi]] lännessä ja [[Neusiedlerjärvi]] idässä.<ref name="britannicaland"/>

=== Ilmasto ===
Itävalta kuuluu pitkälti siirtymävaiheen ilmastovyöhykkeeseen. Maan läntisessä osassa vallitsevat lännestä puhaltavat tuulet ja [[meri-ilmasto]]. Itävallan itäosat puolestaan kuuluvat selvästi enemmän [[mannerilmasto]] valtapiiriin. [[Sadanta]] on vähäisempää ja kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä.<ref name="data8"/> Suurten korkeuserojen takia sää ja ilmasto voivat muuttua rajusti pienelläkin matkalla. Talvet ovat kylmiä kaikkialla. Suurimmat sademäärät saadaan kesäkuukausina, mutta koska sateet tulevat silloin ukkosluontoisina kuuroina, sateinen sää ei kestä kauan. Talvisaikaan ylhäällä Alpeilla sää on keskimäärin aurinkoisempaa kuin laaksoissa, joissa on useammin pilvistä ja sumuista. Kesällä taas laaksoissa on useammin aurinkoista, silloinkin kun pilvet peittävät vuorenhuiput. Alppien keskiosassa esiintyy ajoittain lämmin ja kuiva [[föhntuuli]].<ref>[http://web.archive.org/web/20050805083922/http://www.bbc.co.uk/weather/world/country_guides/results.shtml?tt=TT003350 Country Guide Austria] BBC Weather</ref>

=== Luonto ja luonnonsuojelu ===
Itävallan eläimistö on tyypillisen keskieurooppalaista: jäniksiä, saksanhirviä, fasaaneja, kettuja, mäyriä, näätiä ja peltopyitä. Vuoristoissa elävät muun muassa [[gemssi]], [[alppimurmeli]], kotka ja naakka. [[Pannonia]]n alueelle luonteenomaisia ovat Neusiedljärven ruoikoissa viihtyvät suuret määrät kahlaajalintuja. Viime vuosina maan keski- ja eteläosien metsissä on jälleen tavattu joitakin karhuja.<ref name="FAUNA">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.austria.info/us/about-austria/fauna-and-flora-1140675.html | Nimeke =Fauna and Flora | Julkaisu =Vacations in Austria Official guide | Viitattu =22.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät (tammi ja pyökki) ja sekametsät (kuusi ja pyökki), korkeammalla myös havumetsät (kuusi, lehtikuusi ja mänty). Alppiniittyjen kasvillisuus on erityisen värikästä ja vaihtelevaa: siellä kukkivat [[alppitähti]], [[katkerot]], [[etelänarnikki]], kanervat ja monet muut lajit.<ref name="FAUNA"/>

Itävallassa on kuusi kansallispuistoa: [[Tonavan ja Auenin kansallispuisto]], [[Gesäusen kansallispuisto]], [[Hohe Tauernin kansallispuisto]], [[Kalkki-Alppien kansallispuisto]], [[Neusiedler Seen kansallispuisto]] ja [[Thayatalin kansallispuisto]].<ref>[http://www.nationalparksaustria.at/nationalparks-360-grad/die-nationalparks/ Die Nationalparks] {{de}}{{en}}</ref>

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Itävallan historia]]}}
===Varhainen historia ===
[[Tiedosto:Techelsberg Sankt Martin Pfarrkirche hl. Martin röm. Grabstein 08122019 7651.jpg|vasen|thumb|upright|Osa roomalaisaikaisesta hautakirjoituksesta [[Techelsberg]]istä.]]
Itävallan alueelta on löytynyt viitteitä ihmisasutuksesta [[Varhaispaleoliittinen kausi|varhaispaleoliittiselta kaudelta]]. [[Hallstatt]] on puolestaan antanut nimensä [[Hallstattin kulttuuri]]lle, joka vallitsi alueella noin 1100–450 eaa. Kelttiläiset heimot perustivat noin 400 eaa. [[Noricum]]in kuningaskunnan, joka oli Itävallan alueen ensimmäinen tunnettu valtiomuodostelma. [[Rooman valtakunta]] valloitti Noricumin ja nykyisen Itävallan [[Tonava]]lle asti.<ref name="britannicahistory">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Austria/Cultural-institutions#ref129458| Nimeke = Austria: History| Tekijä = Roider ym| Julkaisu =  Encyclopedia Britannica| Ajankohta = 24.1.2022| Viitattu = 29.1.2022| Kieli = {{en}}}}</ref>

[[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] hajoamisen jälkeen Rooman Noricumin valloittivat [[hunnit]], [[gootit|ostrogootit]] ja [[frankit]]. 900-luvulta 1200-luvulle [[Itävallan markkreivikunta]]a, myöhemmin herttuakuntaa, hallitsivat [[Babenberg-suku|Babenbergit]], joita seurasi [[Habsburg-suku]].

Itävallasta tuli 1400-luvulla [[Itävallan arkkiherttuakunta|arkkiherttuakunta]]. Se oli yksi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan]] kuuluneista käytännössä itsenäisistä valtioista, mutta sikäli erikoisasemassa, että sen [[arkkiherttua]] oli lähes poikkeuksetta myös keisari. Kun [[Habsburgien monarkia]], jonka keskeisimmän osan Itävalta muodosti, joutui toistuvasti sotiin [[Osmanien valtakunta]]a vastaan, se valloitti vähitellen myös osmaneille kuuluneita alueita, erityisesti [[Unkari]]n. Näitä ei kuitenkaan katsottu Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluviksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.chivalricorders.org/nobility/holyroman/ | Nimeke =Introduction: The Holy Roman Empire | Julkaisija =Guy Stair Sainty|Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Tiedosto:Austrian_Empire_(Johnston,_1861).jpg|thumb|[[Itävallan keisarikunta]] suurimmillaan 1860-luvulla.]]
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta lakkasi vuonna 1806, kun keisari [[Frans II (Saksa)|Frans II]] luopui sen keisariudesta. Kaksi vuotta aikaisemmin hän oli kuitenkin julistanut Itävallan keisarikunnaksi ja tullut sen keisariksi nimellä Frans I. Tästä keisarikunnasta tuli vuonna 1867 [[Itävalta-Unkari]]n kaksoismonarkia. [[Itävallan keisari]] oli Itävalta-Unkarin johdossa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] päättymiseen vuonna 1918.<ref>[http://countrystudies.us/austria/32.htm The End of the Habsburg Empire and the Birth of the Austrian Republic] ''Austria: A Country Study.'' Library of Congress, 1994 {{en}}</ref>

===Tasavallan alkuhistoria===
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen keisarikunta jaettiin [[Saint-Germainin sopimus|Saint-Germainin sopimuksella]] vuonna 1919 useiksi valtioiksi.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/517198/Treaty-of-Saint-Germain Treaty of Saint-Germain, (1919)] Encyclopedia Britannica {{en}}</ref> Itävallasta tuli tasavalta juridisesti 10. marraskuuta 1920.<ref name="BBCTL">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/1033454.stm Timeline Austria] BBC News {{en}}</ref>

Vuosina 1918–1919 Itävallasta käytettiin nimeä ''Republik Deutschösterreich'', joka muutettiin [[entente cordiale|ententen]] vaatimuksesta Itävallan tasavallaksi. Syksyllä 1922 Itävalta sai [[Kansainliitto|Kansainliitolta]] lainan, jolla sen taloutta pyrittiin kohentamaan. Maa oli tasavalta vuoteen 1934, jolloin oikeistolainen kansleri [[Engelbert Dollfuss]] hajotti parlamentin politiikan ajauduttua sisäisten ristiriitojen vuoksi ongelmiin. [[Diktatuuri|Diktatorinen]] austrofasistiseksi kutsuttu hallinto nousi jo vuonna 1933 valtaan [[Italia]]n [[fasismi|fasistien]] ja suojeluskuntien tuella.<ref name="BBCTL"/>

Itävalta liitettiin [[natsi-Saksa]]an vuonna 1938 (''[[Anschluss]]''). Saksaan liitettynä maasta käytettiin nimeä ''[[Ostmark (Itävalta)|Ostmark]]''. Saksan aseellista maahantuloa ei vastustettu, toisin sanoen hallinto toimi miehittäjän apuna.<ref>[http://countrystudies.us/austria/38.htm Absorption of Austria into the Third Reich] Austria: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1994 {{en}}</ref>

===Uusi Itävalta 1945===
[[Tiedosto:Oesterreichische Bundesregierung - Kabinett Kreisky I.jpg|thumb|[[Bruno Kreisky]]n ensimmäinen hallitus.]]
[[Tiedosto:2020 Karl Nehammer Ministerrat am 8.1.2020 (49351572787) (cropped).jpg|pienoiskuva|[[Karl Nehammer]], Itävallan liittokansleri vuodesta 2021 lähtien.]]
[[Liittoutuneet]] miehittivät Itävaltaa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen vuosina 1945–1955. Valtion alue ja pääkaupunki [[Wien]] jaettiin neljään voittajavaltioiden [[Itävallan miehitysvyöhykkeet|miehitysvyöhykkeeseen]]. Valvontakomissio sopi syksyllä 1945 väliaikaisen hallituksen täydentämisestä ja vapaiden vaalien järjestämisestä. Hallituksella oli lupa hoitaa ulkosuhteita valvontakomission valvonnassa. Maasta tuli vuonna 1955 [[Itävallan valtiosopimus|Itävallan valtiosopimuksen]] mukaisesti jälleen [[Suvereenisuus|suvereeni]] liittotasavalta sillä ehdolla, että se jäisi [[puolueettomuus|puolueettomaksi]] maaksi ja sen puolueettomuuden tunnustaisivat liittoutuneet ja Neuvostoliitto.<ref>[http://countrystudies.us/austria/47.htm The 1955 State Treaty and Austrian Neutrality] ''Austria: A Country Study.'' Library of Congress, 1994.</ref> Sen aseostoilla oli vuosikymmenet samanlaiset rajoitteet kuin [[Suomi|Suomella]], tosin ilman kauppataseiden asettamia velvoitteita ostaa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]] aseita. Maa liittyi [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:hon]] ja arabimaiden ystäväksi lukuisissa [[Lähi-itä|Lähi-idän]] kriiseissä.<ref>[http://countrystudies.us/austria/128.htm Foreign relations] ''Austria: A Country Study.'' Library of Congress, 1994{{en}}</ref>

Itävallan politiikan näkyvin hahmo oli koko 1970-luvun sekä 1980-luvun alkupuolen liittokanslerina vuosina 1970–1983 toiminut sosiaalidemokraattisen SPÖ:n johtaja [[Bruno Kreisky]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002997403.html |nimeke= Bruno Kreisky kuoli|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1990-07-30|viitattu=2020-02-24 }}</ref>

Itävallan ulkopolitiikka ajautui kriisiin, kun [[Kurt Waldheim]] valittiin Itävallan presidentiksi vuonna 1986. [[Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri|YK:n pääsihteerinä]] vuosina 1972–1981 toimineen konservatiivi Waldheimin menneisyydestä paljastui, että hän oli mahdollisesti osallistunut sotarikoksiin natsiupseerina. Läntisen Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen poliittiset johtajat eivät siksi suostuneet tapaamaan Waldheimia, joka kuitenkin oli virassa koko presidenttikautensa 1986–1992.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.hs.fi/muistot/art-2000002627568.html |nimeke= Muistot: Kurt Waldheim|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2007-06-14|viitattu=2020-02-24 }}</ref>

Neuvostoliiton romahdettua Itävalta lähestyi muita Euroopan maita. Se liittyi Suomen ja [[Ruotsi]]n mukana [[Euroopan unioni]]in vuonna 1995 ja otti ensimmäisten joukossa käyttöön [[euro]]n vuonna 1999.<ref>[http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/countries/austria_en.htm Austria] European Commission{{en}}</ref>

Äärioikeistolainen Vapauspuolue [[Jörg Haider]]in johdolla sai vuoden 1999 vaaleissa äänistä 27&nbsp;prosenttia. Se pääsi hallitukseen vuonna 2000 ulkomaiden vastustuksesta huolimatta. Vuoden 2002 vaaleissa puolue menetti suosiotaan.<ref name="BBCTL" />

[[Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue|Sosiaalidemokraattisen puolueen]] (SPÖ) hallittua kolme vuosikymmentä liittokanslerinvirkaa muodostettiin vuonna 2000 oikeistokoalitio, johon kuuluivat konservatiivinen kansanpuolue ([[Itävallan kansanpuolue|ÖVP]]) ja oikeistolainen vapauspuolue ([[FPÖ]]). EU julisti Itävallan diplomaattiseen eristykseen seitsemäksi kuukaudeksi vastalauseena Vapauspuolueen asemalle. Vapauspuolueen politiikan ja johdon aiheuttaman kuohun jälkeen liittokansleri [[Wolfgang Schüssel]] (ÖVP) julisti 9. syyskuuta 2002 vaalit pidettäväksi ennenaikaisesti. 24. lokakuuta vaaleissa ÖVP voitti maanvyöryvoiton, 42,3&nbsp;prosenttia äänistä ja FPÖ jäi 10,1&nbsp;prosenttiin.<ref name="BBCTL"/>

ÖVP:n ja FPÖ:n koalitiohallitus jatkui 28. helmikuuta 2003 pitkällisten hallitusneuvottelujen jälkeen, ja Wolfgang Schüssel jatkoi liittokanslerina. Maahan säädettiin uudet turvapaikanhakijoita koskevat lait, joita pidetään Euroopan tiukimpina.<ref name="BBCTL"/>

Vuoden 2006 vaaleissa 1. lokakuuta 2006 sosiaalidemokraatit otti voiton. SPÖ kieltäytyi yhteistyöstä Vapauspuolueen kanssa, eivätkä sen paikat riittäneet Vihreidenkään kanssa hallituksen muodostamiseen. Kolmikuukautisten hallitusneuvottelujen jälkeen SPÖ ja ÖVP sopivat suuresta koalitiohallituksesta [[Alfred Gusenbauer]] kanslerina.<ref name="BBCTL"/> Vuoden 2008 vaalit järjestettiin ennenaikaisesti suuren koalitiohallituksen kaaduttua. Niiden voittajiksi nousi kaksi oikeistopopulistista maahanmuuttovastaista puoluetta [[FPÖ]] ja [[BZÖ]], jotka saivat yhteensä lähes 30&nbsp;prosentin kannatuksen. Suurimpana puolueena säilyi [[Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue|sosiaalidemokraatit]]. BZÖ:n johtaja ja entinen FPÖ:n johtaja [[Jörg Haider]] kuoli auto-onnettomuudessa pian vaalien jälkeen.<ref name="BBCTL" />

Huhtikuussa 2010 presidentti [[Heinz Fischer]] valittiin toiselle presidenttikaudelle. Vuoden 2016 presidentinvaalin voitti [[Vihreät (Itävalta)|vihreiden]] ehdokas [[Alexander Van der Bellen]]. Asevelvollisuuden tulevaisuudesta [[Itävallan kansanäänestys asevelvollisuudesta|järjestettiin kansanäänestys]] tammikuussa 2013. Sitovan kansanäänestyksen mukaan asevelvollisuus säilytetään.<ref name="BBCTL"/> <ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.bbc.com/news/world-europe-17431408 |nimeke= Austria profile|julkaisu=BBC News|ajankohta=2020-01-08|viitattu=2020-02-19|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>ÖVP-puolueen uudeksi puheenjohtajaksi tuli toukokuussa 2017 [[Sebastian Kurz]]. Hän ilmoitti puolueen eroavan koalitiohallituksesta, mikä johti uusiin vaaleihin.<ref>[http://yle.fi/uutiset/3-9612822 Itävallan uusi keskustajohtaja haluaa maahan ennenaikaiset vaalit]. Yle uutiset 14.5.2017. Viitattu 15.5.2017.</ref> Lokakuun [[Itävallan parlamenttivaalit 2017|2017 parlamenttivaalien]] voittajaksi nousi ÖVP, mutta myös maahanmuuttovastainen FPÖ lisäsi parlamenttipaikkojaan. Puolueet muodostivat joulukuussa 2017 koalitiohallituksen, jota johti liittokansleri Kurz.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9982719 | Nimeke = Äärioikeisto hallitusvastuuseen Itävallassa – erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Ajankohta = 18.12.2017 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 18.12.2017}}</ref> Kurzin hallitus riitautui toukokuussa 2019, kun FPÖ:n johtajasta [[Heinz-Christian Strache]]sta tuli julkisuuteen video, joka paljasti tämän olleen valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta, jonka hän tapasi Ibizalla. Uudet vaalit pidettiin syyskuussa 2019.<ref>[https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006113816.html Itävallan Kurzin luottamus mitataan maanantaina]. Ilta-Sanomat 21.5.2019. Viitattu 23.5.2019.</ref>

Hallituksen kaaduttua Itävallan väliaikaiseksi liittokansleriksi tuli toukokuun lopussa 2019 maan perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja [[Brigitte Bierlein]], joka oli maan ensimmäinen naispuolinen liittokansleri. Hallituksessa oli lähinnä virkamiehiä ja uuden väliaikaisen hallituksen tehtävä oli johtaa maa ennenaikaisiin vaaleihin ja luovuttaa sitten hallitusvalta vaalien jälkeen valittavalle uudelle poliittiselle hallitukselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10809637 |nimeke= Itävallan liittokansleriksi ensimmäistä kertaa nainen|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14 }}</ref>

Ibiza-skandaaliksi kutsuttujen tapahtumien seurauksena siis ÖVP:n ja FPÖ:n hallitusyhteistyö kriisiytyi ja maassa ajauduttiin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin syyskuussa 2019. Vaaleissa entisen liittokansleri Kurzin johtama ÖVP sai vaalivoiton ja lisäsi kannatustaan yli viisi prosenttiyksikköä ja sai 37 % äänistä. Suurin oppositiopuolue sosiaalidemokraattinen SPÖ sai huonoimman vaalituloksensa toisen maailmansodan jälkeen ja 22&nbsp;prosenttia äänistä, jossa oli laskua viisi prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Suurin häviäjä oli skandaalin ytimessä ollut oikeistopopulistinen Vapauspuolue FPÖ, joka sai 16&nbsp; prosenttia äänistä menettäen kannatuksestaan kymmenen prosenttiyksikköä. Edellisissä vaaleissa parlamentista pudonneet Vihreät tekivät komean paluun historiansa parhaalla vaalituloksella (14 prosenttia äänistä). FPÖ:n romahdukseen vaikuttivat Ibiza-skandaalin lisäksi puoluejohtaja Stracheen kohdistuneet epäilyt kulukorvausten väärinkäytöstä sekä se, että tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattava liittokansleri Kurz oli tullut tässä asiassa ikään kuin FPÖ:n tontille.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-10996202 |nimeke= Sebastian Kurzista odotetusti vaalivoittaja Itävallassa, oikeistopopulistit romahtivat |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14 }}</ref>

Tammikuussa 2020 Itävaltaan saatiin lopulta yli kolme kuukautta vaalien jälkeen muodostettua uusi hallitus, jonka muodostavat kansanpuolue ÖVP ja [[Vihreät (Itävalta)|vihreät]]. Liittokansleriksi nousi taas ÖVP:n puoluejohtaja Sebastian Kurz. Liittokanslerin mukaan hallitusohjelmassa yhdistyvät molempien puolueiden tavoitteet, sillä mukana on sekä tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa että tiukkaa ympäristöpolitiikkaa, ÖVP:llä on hallituksessa kymmenen ministeriä ja vihreillä neljä<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11142511 |nimeke= Itävallan uuden hallituksen ohjelma on yhdistelmä tiukkaa ulkomaalaispolitiikkaa ja ympäristönsuojelua|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14 }}</ref> 33-vuotias Kurz oli uuden hallituksensa aloittaessa maailman nuorin pääministeri.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-11141187 |nimeke= Sebastian Kurz vie Sanna Marinilta nuoruusennätyksen |julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-02-14 }}</ref>

==Politiikka==
[[Tiedosto:Parlamentul din Viena7.jpg|thumb|Itävallan parlamenttitalo Wienissä.]]
Itävallan [[valtionpäämies]] on [[Itävallan liittopresidentti|liittopresidentti]], joka valitaan kuuden vuoden välein kaksivaiheisella suoralla kansanvaalilla. Presidentti nimittää [[Itävallan liittokansleri|liittokanslerin]], joka on yleensä parlamentin enemmistön muodostavan koalition ehdokas, usein parlamentin suurimman puolueen puheenjohtaja.<ref name="CIA"/>

Itävallan perustuslaki perustuu Bundes-Verfassungsgesetz 1920:n vuoden 1929 versioon. [[Itävallan valtiosopimus]] (''Österreichischer Staatsvertrag''), joka hyväksyttiin 15. toukokuuta 1955, lopetti liittoutuneiden miehityksen toisen maailmansodan jälkeen. Sopimuksen yhtenä kohtana oli, että parlamentti julisti perustuslain lisäyksellä 26. lokakuuta 1955 maan pysyvästi puolueettomaksi.<ref name="CIA"/>

[[Itävallan parlamentti|Itävallan parlamentissa]] on kaksi kamaria, [[Liittoneuvosto (Itävalta)|liittoneuvosto]] (''bundesrat''), jossa on 62 osavaltioiden valitsemaa edustajaa, ja [[Kansallisneuvosto (Itävalta)|kansallisneuvosto]] (''nationalrat''), jossa on 183 kansan nelivuotiskausille valitsemaa ehdokasta (vuoden 2010 vaaleista viisivuotiskausille). Parlamentin alahuone tai presidentti voi erottaa liittokanslerin. Puolueiden on ylitettävä neljän prosentin äänikynnys saadakseen parlamenttipaikkoja, mutta ehdokas voi tulla valituksi myös joltakin 43 vaalipiirin ''Direktmandat''-paikalla. Ylähuone eli ''Bundesrat'' voi viivyttää lakien hyväksymistä palauttamalla ne kerran uuteen käsittelyyn alahuoneessa. Äänestysikäraja on 16 vuotta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/itavalta_laskee_aanestysikarajaa_16_vuoteen/5778318 | Nimeke = Itävalta laskee äänestysikärajaa 16 vuoteen | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 14.3.2007 | Viitattu = 31.10.2014}}</ref>

Hallitusvaltaa on Itävallassa käyttänyt moneen otteeseen ja pitkäaikaisesti maan kahden perinteisen valtapuolueen sosiaalidemokraattisen SPÖ:n ja konservatiivisen ÖVP:n muodostama yhteishallitus eli [[suuri koalitio]], jollainen on ollut vallassa toistaiseksi 41 vuotta vuoden 1945 jälkeen vuosina 1949–1966, 1986–2000 ja 2007–2017.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.dw.com/en/austria-establishes-grand-coalition-alliance-for-another-five-years/a-17290970 |nimeke= Austria establishes grand coalition alliance for another five years |ajankohta = 12.12.2013| julkaisija=Deutsche Welle (www.)|julkaisu= dw.com|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>

== Osavaltiot ==
{{Pääartikkeli|[[Itävallan osavaltiot]]}}
Itävalta on liittotasavalta, jossa on yhdeksän osavaltiota:<ref name="CIA">{{CIA Factbook|au|Austria}}</ref>
* [[Burgenland]]
* [[Ylä-Itävalta]] (Oberösterreich)
* [[Tiroli]]
* [[Kärnten]]
* [[Salzburg (osavaltio)|Salzburg]]
* [[Wien]]
* [[Ala-Itävalta]] (Niederösterreich)
* [[Steiermark]]
* [[Vorarlberg]]

[[Tiedosto:Venna.jpg|pienoiskuva|Wien.]]

== Talous ==
[[Tiedosto:1116 Intercity Semmering.jpg|thumb|Itävaltalainen matkustajajuna.]]
{{Pääartikkeli|[[Itävallan talous]]}}
Itävalta on korkean elintason maa, jonka talous on yksi Euroopan vakaimpia. Talouden pohjana ovat vahvat vientivetoiset [[PK-yritys|PK-yritykset]], kouluttautunut työvoima sekä tutkimus- ja kehityspanostukset.<ref name="lloydcontext">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lloydsbanktrade.com/en/market-potential/austria/economical-context| Nimeke = The economic context of Austria| Ajankohta = 3/2022| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lloyds Bank| Viitattu = 12.4.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref> Itävallan talous supistui vuonna 2020 [[Koronaviruspandemia 2019–|koronapandemian]] takia 6,7 prosenttia, mutta jo vuonna 2021 talous kasvoi 4,5 prosenttia. Kasvua ajoi erityisesti voimakas kotimaankysyntä.<ref name="focusaustria">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bankaustria.at/files/oe_fokus_0422_en.pdf| Nimeke = Focus Austria| Tiedostomuoto = PDF| Ajankohta = 4/2022| Julkaisija = UniCredit Bank Austria AG| Viitattu = 12.4.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Maatalous työllistää noin 4 prosenttia työvoimasta ja tuottaa 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. [[Karjanhoito]] ja [[viininviljely]] ovat maatalouden tärkeimmät haarat. Itävallan maatiloista peräti 23 prosenttia tuottaa [[Luomuviljely|luomusatoa]]. Osuus on EU:n suurin. Teollisuusalalla työskentelee neljännes työvoimasta, ja se tuottaa 25,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.<ref name="lloydcontext"/> Rauta- ja terästeollisuus ovat pitkään olleet Itävallan johtavia valmistusteollisuuden aloja, ja Itävallassa keksittiin esimerkiksi merkittävä teräksen tuotantotapa [[LD-prosessi]]. Itävaltalaiset valmistusteollisuuden yritykset ovat pääosin PK-yrityksiä, mutta esimerkiksi sementtiä, paperia, olutta, sokeria ja sokerituotteita valmistaa myös suurempia yrityksiä. Itävallassa tuotetaan myös muun muassa alumiiniä, teollisuuskoneita, moottoriajoneuvoja, kemikaalia, elektroniikkaa, tekstiilejä, lasia, posliinia ja käsiteollisuuden tuotteita.<ref name="britannicaeconomy">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Austria/Languages#ref33397| Nimeke = Austria: Economy| Tekijä = Roider ym| Julkaisu =  Encyclopedia Britannica| Ajankohta = 24.1.2022| Viitattu = 12.4.2022| Kieli = {{en}}}}</ref> Itävallan palveluala tuottaa 62,8 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää 71 prosenttia työvoimasta. Matkailun kautta saa työnsä jopa joka kuudes työntekijä. <ref name="lloydcontext"/>

Itävallan talous on vahvasti kytkeytynyt [[Keski-Eurooppa|Keski-]] ja [[Itä-Eurooppa]]an. Saksa on ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani, sillä vuonna 2020 viennistä sinne suuntautui 30,4 prosenttia ja tuonnista Saksan osuus oli 34,7 prosenttia. Yhdysvallat on toiseksi suurin vientimaa ja Kiina tuontimaa. Muut suuret kauppakumppanit ovat Italia, Sveitsi, Ranska, Puola ja Tšekki. Tärkeimpiä vientituotteita ovat moottoriajoneuvot ja niiden osat, lääkkeet, ihmisten ja eläinten veri sekä [[mineraaliöljy]]t.<ref name="lloydcontext"/>

Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike. Yli 40&nbsp;% työvoimasta kuuluu [[Österreichischer Gewerkschaftsbund]]iin (ÖGB). Teollisuus, ammattiliitot, maatalouden eturyhmät ja hallitus (ns. sosiaalipartnerit, Sozialpartner) neuvottelevat laajan tulopoliittisen kokonaisratkaisun.<ref name="BGN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/outofdate/bgn/austria/192046.htm | Nimeke = Background Note (arkistoitu) | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = US Dept State | Viitattu = 19.10.2013 }} {{en}}</ref>

Itävallan sähköstä tuotetaan noin kolmasosa [[vesivoima]]lla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecologic-events.eu/hydropower/documents/koller_kreimel.pdf | Nimeke = Role of Hydropower in Austria | Tekijä = Koller-Kreimer, Veronika | Julkaisija = CIS Workshop „WFD & Hydropower“, Berlin, 4-5 June 2007 | Viitattu = 31.10.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Itävallassa ei ole ydinvoimaloita. Voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1972 Zwentendorfiin Tonavan varrella. Vuonna 1978 järjestettiin kuitenkin kansanäänestys, ja 50,5&nbsp;% äänestäjistä vastusti ydinvoiman käyttöönottoa, eikä voimalaa ole avattu. Maassa säädettiin laki ydinvoiman kieltämiseksi. Vuonna 2009 voimala muutettiin aurinkovoimalaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.greenpeace.org/international/en/news/features/award-nuclear-solar250709/ | Nimeke = Nuclear power goes solar | Julkaisija = Greenpeace | Ajankohta = 25.7.2009 | Viitattu = 31.10.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Liikenne ===
Itävallan halki on vuosisatoja kulkenut tärkeitä liikennereittejä eri Euroopan osiin. Sen pohjalta maahan on syntynyt tiheä maantieverkosto, ja maassa on myös useita [[Itävallan moottoritieverkko|moottoriteitä]]. Rautateitä puolestaan operoi valtion omistama [[Österreichische Bundesbahnen]].<ref name="britannicaeconomy"/> Isoimmissa kaupungeissa on niin sanottu [[S-Bahn]]-paikallisjunajärjestelmä, ja Alpeilla on puolestaan monia maisemallisesti tunnettuja rautateitä, kuten [[Semmeringin rautatie]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lonelyplanet.com/articles/getting-around-austria| Nimeke = How to get around Austria's magnificent landscape| Tekijä = Rudolf Abraham| Ajankohta = 26.10.2021| Julkaisija = Lonely Planet.| Viitattu = 12.4.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>

[[Lufthansa|Lufthansan]] omistama [[Austrian Airlines]] on entinen valtionyritys. Itävallan tärkein lentoasema on [[Wienin kansainvälinen lentoasema]]. Tonava on puolestaan tärkeä vesireitti Saksan ja [[Mustameri|Mustanmeren]] välillä.<ref name="britannicaeconomy"/>

== Väestö ==
[[Tiedosto:Salzburg Altstadt vom Mönchsberg.jpg|thumb|Salzburg.]]
{{Pääartikkeli|[[Itävallan väestö]]}}
Itävallassa asui vuoden 2021 alussa maan tilastokeskuksen mukaan 8&nbsp;933&nbsp;346 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.statistik.at/web_en/statistics/PeopleSociety/population/population_change_by_demographic_characteristics/125348.html| Nimeke = Population reaches 8.93 million at the beginning of 2021| Ajankohta = 11.2.2021| Julkaisija =  Statistik Austria| Viitattu = 29.1.2022| Kieli ={{en}} }}</ref> Itävallan väkiluku ylitti 8 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2000, kun noin vuonna 1900 nykyisten rajojen sisällä asui vajaa 6 miljoonaa ihmistä. Itävallan tilastokeskuksen arvion perusteella vuonna 2080 asukkaita olisi 9,94 miljoonaa.<ref name="data12">Austria. Data. Figures. Facts, s. 13.</ref>

Itävallan väestö on vuosien 2011–2021 välillä kasvanut pääosin maahanmuuton ansiosta. Väkiluku kasvoi tuona aikana yli 557 tuhannella asukkaalla, ja maahanmuuton osuus kasvusta oli 97 prosenttia.<ref name="data16">Austria. Data. Figures. Facts, s. 16.</ref> Maahanmuuton seurauksena ulkomaalaisten osuus Itävallan väestöstä on myös kasvanut. Vuonna 1985 ulkomaalaisia oli 3,9 prosenttia, kun vuoden 2020 heidän osuutensa oli 17,1 prosenttia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat saksalaiset, romanialaiset, serbit, turkkilaiset ja unkarilaiset. Väestö on silti varsin homogeenista, sillä [[Itävaltalaiset|itävaltalaisten]] osuus on 82,9 prosenttia.<ref name="data18">Austria. Data. Figures. Facts, s. 18.</ref>

Historiallisista vähemmistöistä Burgenlandin osavaltiossa elää [[itävallan unkarilaiset|unkarilaisten]], [[romanit|romanien]], [[slovakit|slovakkien]] ja kroaatteja. Unkarilaisia elää lisäksi Wienissä ja romaneja ympäri maata. [[Itävallan sloveenit]] ovat keskittyneet maan etelärajalle Kärntenin ja Steiermarkin osavaltioihin. [[Itävallan turkkilaiset]] ovat maahan 1960-luvulta lähtien töihin tulleiden jälkeläisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.minorityrights.org/1879/austria/austria-overview.html | Nimeke =Austria overview | Julkaisija =Minority Rights Group International | Viitattu =17.4.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Vaikka eri vähemmistöryhmät puhuvatkin omia kieliänsä, lähes kaikki itävaltalaiset puhuvat saksaa, joka suurimmassa osassa maassa on [[Baijerin kieli|baijerin]] tai itävaltalais-baijerilaista murretta. Vuoristoissa on kehittynyt monta erillistä [[saksan murteet|saksan murretta]], joista kaikki Vorarlbergin [[alemannimurteet|alemannimurretta]] lukuun ottamatta kuuluvat itävaltalais-baijerilaiseen ryhmään.<ref name="britannicapeople">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Austria/Climate#ref33394| Nimeke = Austria: People| Tekijä = Roider ym| Julkaisu =  Encyclopedia Britannica| Ajankohta = 24.1.2022| Viitattu = 29.1.2022| Kieli = {{en}}}}</ref>

Itävaltalaisista noin kolme neljäsosaa oli vuoden 2009 tiedon perusteella kristittyjä. Suurin osa kristityistä on katolisia, mutta maassa on myös protestantteja, erityisesti luterilaisia, ja ortodokseja.<ref name="britannicapeople"/> Itävallan katolisen kirkon mukaan maassa oli vuoden 2021 lopulla 4,83 miljoonaa katolisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.katholisch.at/statistik| Nimeke = Kirchliche Statistik| Julkaisija = Medienreferat der Österreichischen Bischofskonferenz| Viitattu = 29.1.2022 | Kieli = {{de}}}}</ref> Katoliseen kirkkoon kuuluvien määrä on vähentynyt koko ajan, ja esimerkiksi vuonna 2001 maassa oli vielä 5,9 miljoonaa katolista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.statistik.at/web_de/static/bevoelkerung_nach_dem_religionsbekenntnis_und_bundeslaendern_1951_bis_2001_022885.pdf | Nimeke = Bevölkerung nach dem Religionsbekenntnis und Bundesländern 1951 bis 2001 | Julkaisija = Statistik Austria | Viitattu = 14.8.2018 | Kieli = {{de}}}}</ref> Vuoden 2009 tilastojen mukaan itävaltalaisista 12,0 prosenttia oli [[Ateismi|ateisteja]] ja 4,2 prosenttia [[Islam|muslimeja]]. Muslimeista monet kuuluvat maan turkkilais- tai bosniakkivähemmistöön.<ref name="britannicapeople"/> Pelkästään Wienissä asui ennen toista maailmansotaa yli 200&nbsp;000 juutalaista, mutta sodan jälkeen heitä oli enää noin 4&nbsp;500. Itävaltaan on sittemmin muuttanut juutalaisia erityisesti itäisestä Euroopasta ja Keski-Aasiasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.austria.org/religion| Nimeke = Austria's Religious Landscape| Julkaisija = Austrian Press & Information Service in the United States| Viitattu = 29.1.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Itävalta on kaupungistunut valtio, ja yli puolet asukkaista elää yli 10&nbsp;000 asukkaan kaupungeissa. Noin neljäsosa kaikista itävaltalaisista elää Wienin suurkaupunkialueella.<ref name="britannicapeople"/> Wienin kunnan alueella asui vuoden 2021 tilastojen mukaan 1,92 miljoonaa ihmistä. Seuraavaksi suurimmat kaupungit olivat [[Graz]] (291&nbsp;134 asukasta), [[Linz]] (206&nbsp;537 asukasta), [[Salzburg]] (155&nbsp;416 asukasta), [[Innsbruck]] (131&nbsp;059 asukasta) ja [[Klagenfurt]] (101&nbsp;765 asukasta).<ref name="data13">Austria. Data. Figures. Facts, s. 13.</ref>

== Kulttuuri ==
[[Tiedosto:Sachertorte DSC03027 retouched.jpg|pienoiskuva|Sacherkakku Sacherin kahvilassa.]]
[[Tiedosto:Wolfgang-amadeus-mozart 1.jpg|pienoiskuva|Wolfgang Amadeus Mozart.]]
<!--''Pääartikkeli [[Itävallan kulttuuri]]''-->
=== Arkikulttuuri ===
Itävallan historiassa Alpit ovat muodostaneet luontaisen kulkuesteen, ja niiden rajaamissa laaksoissa on syntynyt erilaisia perinteitä. Media ja ihmisten helpottunut liikkuvuus ovat sittemmin pienentäneet alueellisia eroja. Noin kolmannes itävaltalaisista asuu viidessä suurimmassa kaupungissa. Loput asuvat pikkukaupungeissa tai maaseudulla. Maatilat ovat usein kuuluneet samalle suvulle vuosisatojen ajan, ja niissä on kellotorni, jonka avulla väki on voitu kutsua pelloilta syömään. Maan länsiosissa on sveitsiläistyyppisiä jyrkkäkattoisia puutaloja, kun taas itäosissa Tonavan alueen taloissa on enemmän slaavilaisia vaikutteita ja rapattuja seiniä.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/A-Bo/Austria.html Austria] Countries and their cultures</ref>

[[Itävaltalainen keittiö|Itävaltalainen ruokakulttuuri]] on saanut vaikutteita Saksasta, Unkarista, Tšekistä ja Pohjois-Italiasta. Aamiainen on tyypillisesti kevyt: kahvia tai maitoa ja hillovoileipiä. Makkarasämpylä on tyypillinen aamupäivän välipala. Lounas on päivän pääateria ja siihen kuuluu keitto ja lihapitoinen pääruoka, kuten wieninleike lisukkeineen. Kaupungeissa iltapäiväkahvi on tärkeä tapahtuma, ja kahvilakulttuuri on vilkasta. Ilta-ateria on kevyenpuoleinen, esimerkiksi leikkeleitä, leipää ja viiniä tai olutta.<ref name="EC"/>

=== Taide ja kirjallisuus ===
Itävallassa on syntynyt monia [[taidemusiikki|klassisen musiikin]] keskeisiä säveltäjiä, kuten ystävykset [[Wolfgang Amadeus Mozart]] ja [[Joseph Haydn]] sekä heidän jalanjäljissään jatkanut [[Franz Schubert]]. Myöhemmän romantiikan suurellista orkesterityyliä edustivat [[Anton Bruckner]] ja [[Gustav Mahler]], kun taas [[Johann Strauss nuorempi]] sai mainetta [[valssi]]en säveltäjänä.<ref>[http://www.aboutaustria.org/composers/musiker.htm Classical Austrian Composers] About Austria</ref> 1900-luvun alussa musiikkia uudistaneen niin sanotun [[Toinen Wienin koulukunta|toisen Wienin koulukunnan]] säveltäjiä olivat [[Arnold Schönberg]], [[Anton Webern]] ja [[Alban Berg]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.ipl.org/div/mushist/twen/schoenberg.html | Nimeke=Arnold Schoenberg & the Second Viennese School | Julkaisu =Music History 102: a Guide to Western Composers and their music | Tekijä =Robert Sherrane | Julkaisija = IPL}} {{en}}</ref>

1800-luvun lopulla Wienissä syntyi kuvataiteen koulukunta, jota kutsutaan [[Wienin sesessio]]ksi, jonka keskeisin taiteilija oli [[Gustav Klimt]]. Siinä olivat mukana myös arkkitehdit [[Otto Wagner]], [[Adolf Loos]] ja [[Josef Hoffmann]]. Viimeksi mainittu oli perustamassa myös osuustoiminnallista taidekäsityön yritystä [[Wiener Werkstätte]]ä. Klimtin sessionisteista erosi myöhemmin ryhmä, jota kautta nousivat esille muun muassa [[Oskar Kokoschka]], [[Alfred Kubin]] ja [[Egon Schiele]]. Itävallassa 1900-luvulla kehittyneitä taiteen suuntauksia ovat myös [[fantastinen realismi]] ja [[Junge Wilde]].<ref name="britannicaculture">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Austria#ref33387| Nimeke = Austria: Land| Tekijä = Roider ym| Julkaisu =  Encyclopedia Britannica| Ajankohta = 24.2.2022| Viitattu = 20.2.2022| Kieli = {{en}}}}</ref>

Itävallan kirjallisuus on kehittynyt osana saksankielistä kirjallisuutta. Varhaisista kirjailijoista [[Franz Grillparzer]] (1791–1872) kirjoitti mahtipontista isänmaallista runoutta, jota koululaiset lukevat edelleen. [[Rainer Maria Rilke]] oli lahjakas filosofinen runoilija 1900-luvulla. Kirjailija [[Robert Musil]] tuli tunnetuksi maailmansotien välisenä aikana.<ref name= "EC"/> Runoilija [[Peter Rosegger]] oli Nobel-ehdokkaana 1913, kirjailija [[Elfriede Jelinek]] sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004.<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/2004/index.html | Nimeke =The Nobel Prize in Literature 2004 | Selite =elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija =The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = 22.3.2011| Kieli ={{en}} }}</ref>

Monet tunnetuimmista itävaltalaisista näyttelijöistä ja elokuvaohjaajista on tehnyt uransa Yhdysvalloissa. Tällaisia näyttelijöitä ovat muun muassa [[Paul Henreid]], [[Oscar Homolka]], [[Hedy Lamarr]], [[Maximilian Schell]] ja kehonrakentajasta näyttelijäksi ryhtynyt [[Arnold Schwarzenegger]]. Tunnettuja itävaltalaisyntyneitä ohjaajia ovat puolestaan [[Erich von Stroheim]] ja [[Otto Preminger]].<ref name="britannicaculture"/>

=== Tiede ja filosofia ===
Neljä itävaltalaista fyysikkoa on saanut Nobelin: [[Erwin Schrödinger]], [[Victor F. Hess]], [[Wolfgang Pauli]] ja [[Anton Zeilinger]]. [[veriryhmät|Veriryhmien]] keksijän [[Karl Landsteiner]]in lisäksi kuusi muuta lääketieteilijää ja neljä kemistiä on palkittu Nobelilla.<ref>[http://www.altiusdirectory.com/Society/nobel-prize-winners-austria.html Nobel Prize Winners Austria] Altius Directory</ref>

Itävallasta tuli filosofian keskus vuonna 1874, kun [[Franz Brentano]] kutsuttiin opettamaan Wieniin. Hänen ympärilleen kehittyi [[Brentanon koulukunta]]. Brentanon seuraajista [[Alexius Meinong]] puolestaan perusti [[Grazin koulukunta|Grazin koulukunnan]]. [[Wienin piiri]] syntyi [[Moritz Schlick]]in ja [[Otto Neurath]]in ympärille. [[Looginen empirismi|Loogista empirismia]] edustaneen piirin lähellä olivat myös [[Ludwig Wittgenstein]] ja [[Karl Popper]], jotka kuitenkin vaikuttivat pääosin Britanniassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://austria-forum.org/af/AEIOU/Philosophie| Nimeke = Philosophie| Julkaisu = AEIOU| Ajankohta = | Julkaisija = Austria-Forum| Viitattu = 11.4.2022 | Kieli = {{de}}}}</ref> Itävaltalainen psykologian koulukunta syntyi [[Sigmund Freud]]in opetusten jälkeen. Freudin opit perustuivat [[psykoanalyysi]]in ja [[Psykoterapia|-terapiaan]]. Muista psykologeista [[Alfred Adler]] on [[yksilöpsykologia]]n perustaja. Grazin koulukunnassa harrastettiin [[hahmopsykologia]]a. Lisäksi [[Viktor Frankl]] on perustanut [[logoterapia]]n, [[Erwin Ringel]] tutkinut [[itsemurha|itsemurhia]] ja [[Paul Watzlawick]] viestintäpsykologiaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://austria-forum.org/af/AEIOU/Psychologie| Nimeke = Psychologie| Julkaisu = AEIOU| Ajankohta = | Julkaisija = Austria-Forum| Viitattu = 11.4.2022 | Kieli = {{de}}}}</ref>

=== Maailmanperintökohteet ===
[[Tiedosto:Wachau (2).JPG|pienoiskuva|Wachaun kulttuurimaisemaa Tonavan laaksossa.]]
[[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]ssa on 12 kohdetta Itävallasta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/statesparties/at| Nimeke = Austria| Julkaisija = UNESCO World Heritage Centre| Viitattu = 22.2.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>
* [[Alppien paalutalot]], jaettu Italian, Ranskan, Saksan, Slovenian ja Sveitsin kanssa
* [[Euroopan suuret kylpyläkaupungit]], jaettu Belgian, Italian, Ranskan, Saksan, Tšekin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa
* [[Fertö]]/Neusiendlerseen kulttuurimaisema, jaettu [[Unkari]]n kanssa
* [[Graz]]in historiallinen keskusta
* [[Hallstatt]]-[[Dachstein]] [[Salzkammergut]]in kulttuurimaisema
* [[Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät]] (jaettu 17 maan kanssa)
* [[Salzburg]]in kaupungin historiallinen keskusta
* [[Schönbrunn]]in palatsi ja puutarhat
* [[Semmeringin rautatie]]
* Tonavan ''limes'', jaettu Saksan ja Slovakian kanssa
* [[Wachau]]n kulttuurimaisema
* [[Wien]]in historiallinen keskusta

=== Urheilu ===
{{Kesken|Jääkiekko.}}
[[Tiedosto:20180126 FIS NC WC Seefeld 850 1484.jpg|thumb|[[Yhdistetty|Yhdistetyn]] hiihtoa [[Seefeld in Tirol|Seefeldin]] osakilpailussa Itävallassa.]]
[[Alppihiihto]] on Itävallan suosituin urheilulaji. Itävaltalainen [[Mathias Zdarsky]] kirjoitti vuonna 1897 lajin ensimmäisen ohjekirjan.<ref name="DK34">DK Eyewitness Travel Guide Austria, s. 34.</ref> Itävaltalainen [[Toni Sailer]] voitti vuonna 1956 ensimmäisenä laskijana samoissa olympialaisissa [[Pujottelu (alppihiihto)|pujottelu]]n, [[suurpujottelu]]n ja [[syöksylasku]]n. Hänen jälkeensä alppihiihtohuipulla ovat olleet muun muassa [[Franz Klammer]], [[Mario Reiter]], [[Petra Kronberger]], [[Günther Mader]], [[Anita Wachter]], [[Hermann Maier]], [[Anna Veith]] ja [[Marcel Hirscher]].<ref name="britannicaculture"/>

[[Jalkapallo]] on hiihtolajien lisäksi suosittua. Maa oli 1920- ja 1930-luvuilla lajissa jopa ihan maailman kärkeä, ja sen historian parhaita pelaajia ovat [[Matthias Sindelar]], [[Toni Polster]], [[Hans Krankl]] ja [[David Alaba]]. <ref name="DK35">DK Eyewitness Travel Guide Austria, s. 35.</ref> [[Itävallan jalkapallomaajoukkue|Itävallan miesten maajoukkue]] oli helmikuussa 2022 [[Jalkapallon maailmanranking|maailmanrankingissa]] 30:s ja [[Itävallan naisten jalkapallomaajoukkue|naisten maajoukkue]] joulukuussa 2021 [[Naisten jalkapallon maailmanranking|maailmanrankingin]] 21:s.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.fifa.com/en/fifa-world-ranking/aut| Nimeke = Austria| Julkaisija = FIFA| Viitattu = 20.2.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Itävalta on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1896. Siltä on jäänyt väliin ainoastaan [[Kesäolympialaiset 1920|Antwerpenin kesäolympialaiset 1920]].<ref name="britannicaculture"/> Maan menestynein laji on alppihiihto, josta se vuoteen 2022 mennessä oli voittanut 40 kultamitalia. [[Mäkihyppy|Mäkihypyssä]] ja [[taitoluistelu]]ssa Itävallalla on seitsemän kultamitalia. Menestyneimmät urheilijat ovat kolme kultaa voittaneet [[Felix Gottwald]], [[Thomas Morgenstern]], [[Matthias Mayer]] ja Hermann Maier.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.olympedia.org/countries/AUT| Nimeke = Austria (AUT)| Julkaisu = Olympedia| Julkaisija = OlyMADMen| Viitattu = 20.2.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Itävallan [[Innsbruck]] on järjestänyt talviolympialaiset [[Talviolympialaiset 1964|1964]] ja [[Talviolympialaiset 1976|1976]]. Maassa on myös useita kansainvälisesti tunnettuja alppihiihtokeskuksia, ja niissä on järjestetty useita [[Alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut|alppihiihdon MM-kilpailuja]]. Itävallassa on pidetty myös [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut|hiihdon MM-kilpailuja]], ja maassa on vuosittain kaksi [[Keski-Euroopan mäkiviikko|Keski-Euroopan mäkiviikon]] osakilpailua.<ref name="DK34"/>

== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Nimeke= Austria. Data. Figures. Facts| Julkaisupaikka= Vienna| Julkaisija= Statistics Austria| Vuosi=2022| ISBN= 978-3-903393-05-9| www = https://www.statistik.at/wcm/idc/idcplg?IdcService=GET_NATIVE_FILE&dDocName=029252| viitattu = 12.4.2022| Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite |  Nimeke =DK Eyewitness Travel Austria| Vuosi = 2016| Julkaisupaikka = London| Julkaisija = Dorling Kindersley Limited| Isbn = 978-0-2412-0454-2| www = https://books.google.fi/books?id=4EJgCwAAQBAJ| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 20.2.2022| Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lautela, Yrjö & Palo, Jyrki | Nimeke=Itävalta: Kappale mennyttä suuruutta | Selite=Kleio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2005 | ISBN= 951-37-4424-8}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Austria| Nimeke = Austria| Tekijä = Roider ym| Julkaisu =  Encyclopedia Britannica| Ajankohta = 24.1.2022| Viitattu = 11.12.2021 | Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Solsten, Tim| Nimeke = Austria: A Country Study| Vuosi = 1994| Julkaisupaikka = Washington| Julkaisija = GPO for the Library of Congress| Isbn = | www = http://countrystudies.us/austria/| Viitattu = 29.1.2022| Kieli = {{en}}}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Austria}}
{{Wikimatkat-rivi}}
* [http://maps.google.com/maps?ll=47.835283,13.348389&spn=3.274477,8.107910&z=10&t=h&hl=en Itävalta Google Mapsissa]
* [http://www.austrianews.co.uk Austria News] – uutisia Itävallasta {{en}}

{{Eurooppa}}
{{EU-maat}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Itävalta|*]]
[[Luokka:41.3 Keski-Eurooppa]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Malline:!- (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Aihealue/luokitus (muokkaa)
Malline:Aihealue/reunus (muokkaa)
Malline:Aihealue/taustaväri (muokkaa)
Malline:Aihealue/tekstinväri (muokkaa)
Malline:Alankomaiden lippu (muokkaa)
Malline:Auktoriteettitunnisteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Belgian lippu (muokkaa)
Malline:Bulgarian lippu (muokkaa)
Malline:CIA Factbook (muokkaa)
Malline:Commons-rivi (muokkaa)
Malline:Commonscat-rivi (muokkaa)
Malline:Coor URL (muokkaa)
Malline:Coord (muokkaa)
Malline:Coord/display/rivi (muokkaa)
Malline:Coord/input/dm (muokkaa)
Malline:Coord/link (muokkaa)
Malline:De (muokkaa)
Malline:EU-maat (muokkaa)
Malline:En (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Espanjan lippu (muokkaa)
Malline:Eurooppa (muokkaa)
Malline:Hlist/styles.css (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:ISO 3166 (muokkaa)
Malline:Irlannin lippu (muokkaa)
Malline:Italian lippu (muokkaa)
Malline:Itävallan lippu (muokkaa)
Malline:K (muokkaa)
Malline:K-de (muokkaa)
Malline:Kesken (muokkaa)
Malline:Kielisymboli (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Kirjaviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Kreikan lippu (muokkaa)
Malline:Kroatian lippu (muokkaa)
Malline:Kyproksen lippu (muokkaa)
Malline:Latvian lippu (muokkaa)
Malline:Liettuan lippu (muokkaa)
Malline:Lippukuvake (muokkaa)
Malline:Lippukuvake/core (muokkaa)
Malline:Lupaava (muokkaa)
Malline:Luxemburgin lippu (muokkaa)
Malline:Maadata Alankomaat (muokkaa)
Malline:Maadata Belgia (muokkaa)
Malline:Maadata Bulgaria (muokkaa)
Malline:Maadata Espanja (muokkaa)
Malline:Maadata Irlanti (muokkaa)
Malline:Maadata Italia (muokkaa)
Malline:Maadata Itävalta (muokkaa)
Malline:Maadata Kreikka (muokkaa)
Malline:Maadata Kroatia (muokkaa)
Malline:Maadata Kypros (muokkaa)
Malline:Maadata Latvia (muokkaa)
Malline:Maadata Liettua (muokkaa)
Malline:Maadata Luxemburg (muokkaa)
Malline:Maadata Malta (muokkaa)
Malline:Maadata Portugali (muokkaa)
Malline:Maadata Puola (muokkaa)
Malline:Maadata Ranska (muokkaa)
Malline:Maadata Romania (muokkaa)
Malline:Maadata Ruotsi (muokkaa)
Malline:Maadata Saksa (muokkaa)
Malline:Maadata Slovakia (muokkaa)
Malline:Maadata Slovenia (muokkaa)
Malline:Maadata Suomi (muokkaa)
Malline:Maadata Tanska (muokkaa)
Malline:Maadata Tšekki (muokkaa)
Malline:Maadata Unkari (muokkaa)
Malline:Maadata Viro (muokkaa)
Malline:Maltan lippu (muokkaa)
Malline:Navbox (muokkaa)
Malline:Nimiavaruus (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Ns (muokkaa)
Malline:Portugalin lippu (muokkaa)
Malline:Puolan lippu (muokkaa)
Malline:Pääartikkeli (muokkaa)
Malline:Ranskan lippu (muokkaa)
Malline:Romanian lippu (muokkaa)
Malline:Ruotsin lippu (muokkaa)
Malline:Saksan lippu (muokkaa)
Malline:Slovakian lippu (muokkaa)
Malline:Slovenian lippu (muokkaa)
Malline:Suomen lippu (muokkaa)
Malline:Tanskan lippu (muokkaa)
Malline:Tietolaatikko (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Tietolaatikko/Muunna kuvan nimi wikikoodikuvaksi (muokkaa)
Malline:Tietolaatikko/otsikko (muokkaa)
Malline:Tietolaatikko/testit/nimi (muokkaa)
Malline:Tietolaatikko/tietorivi (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:Tietolaatikko/tyhjä (muokkaa)
Malline:Tooltip (muokkaa)
Malline:Tämä artikkeli (muokkaa)
Malline:Tšekin lippu (muokkaa)
Malline:Unkarin lippu (muokkaa)
Malline:Vaakalista (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:ValtioHDI (muokkaa)
Malline:ValtioHDISija (muokkaa)
Malline:Valtion tiedot (muokkaa)
Malline:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Viestipohja (näytä wikiteksti) (autoreviewer protected)
Malline:Viitteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Viron lippu (muokkaa)
Malline:Wikidata (muokkaa)
Malline:Wikidata-fr (muokkaa)
Malline:Wikimatkat-rivi (muokkaa)
Moduuli:Arguments (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Authority control (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Authority control/auxiliary (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Authority control/config (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Check for unknown parameters (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:EditAtWikidata (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Fr:Interface Wikidata (muokkaa)
Moduuli:Fr:Langue (muokkaa)
Moduuli:Fr:Langue/Data (muokkaa)
Moduuli:Fr:Wikidata (muokkaa)
Moduuli:Fr:Wikidata/I18n (muokkaa)
Moduuli:ISxN (muokkaa)
Moduuli:Kirjaviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Laatukuvake (muokkaa)
Moduuli:Magic-escape (näytä wikiteksti) (suojattu)
Moduuli:Navbar (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Navbar/styles.css (muokkaa)
Moduuli:Navbox (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Navbox/configuration (muokkaa)
Moduuli:Navbox/styles.css (muokkaa)
Moduuli:String (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:TableTools (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Testaus (muokkaa)
Moduuli:ValidateInfobox (muokkaa)
Moduuli:Valtion tiedot (muokkaa)
Moduuli:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Moduuli:Vertailuarvotesti (muokkaa)

Palaa sivulle Itävalta.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itävalta”

Lähdekoodi sivulle Itävalta

Navigointivalikko

Haku