Lähdekoodi sivulle Beetahajoaminen

Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä:

IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä.

Eston asetti ‪EPIC‬. Annettu syy on Open proxy/Webhost: See the help page if you are affected.

Esto alkoi: 2. heinäkuuta 2024 kello 10.48
Esto päättyy: 2. heinäkuuta 2025 kello 10.48

Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 206.189.44.186. Estetty alue on 206.189.32.0/20.

Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita Ei avoimia välityspalvelimia -käytännöstä.

Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä. Voit myös lähettää sähköpostia ylivalvojien VRT-jonoon osoitteeseen stewards@wikimedia.org. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.

Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.

{{Radioaktiiviset prosessit}}
[[Image:Beta-minus Decay.svg|thumb|left|Beetahajoaminen]]
'''Beetahajoaminen''' on [[ydinfysiikka|ydinfysiikassa]] [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen]] hajoaminen, jossa vapautuu [[beetahiukkanen]] ([[elektroni]] tai [[positroni]]). Beetahajoaminen johtuu energian kannalta epäedullisesta [[neutroni]]en ja [[protoni]]en lukumäärien suhteesta [[atomiydin|atomiytimessä]]. Beetahajoamisessa ydin siirtyy alempaan energiatilaan siten, että ytimen varaus muuttuu, mutta [[massaluku]] ei muutu. Tämä voi spontaanisti tapahtua kolmella tavalla: 

#''' &beta;<sup>&minus;</sup>-hajoamisessa''' ytimen neutroni muuttuu protoniksi ja samalla emittoituu elektroni ja [[antineutriino]] (<math>\scriptstyle \bar{\nu}</math>). Vastamuodostunut protoni jää ytimeen, kun taas elektroni ja antineutriino sinkoutuvat ulos β<sup>–</sup> -säteilynä.  &beta;<sup>&minus;</sup>-hajoamisessa massaluku A ei muutu, mutta järjestysluku Z kasvaa yhdellä: <math display="block">{}^A_Z X \longrightarrow {}^{\phantom{1+}A}_{Z+1} Y + {}^{\phantom{-}0}_{-1} e + \bar{v}</math><br />
#''' &beta;<sup>+</sup>-hajoamisessa''' ytimen protoni muuttuu [[Neutroni|neutroniksi]] ja samalla emittoituu [[positroni]] (β<sup>+</sup> -hiukkanen) ja [[neutriino]] (<math>\scriptstyle {\nu}</math>). Tätä hajoamista sanotaan myös [[Positroniemissio|positroniemissioksi]]. β<sup>+</sup>-hajoamisen yhteydessä esiintyy myös sähkömagneettista [[annihilaatio]]<nowiki/>säteilyä: kun positroni ja elektroni yhtyvät, niiden lepomassa muuttuu kahdeksi annihilaatiosäteilyn [[kvantti|kvantiksi]] ([[fotoni]]ksi), jotka sinkoutuvat vastakkaisiin suuntiin. Annihilaatiosäteily katsotaan yleensä gammasäteilyksi, vaikka se ei olekaan peräisin atomin ytimestä. &beta;<sup>+</sup>-hajoamisessa massaluku A ei muutu, mutta järjestysluku Z pienenee yhdellä: <math display="block">{}^A_Z X \longrightarrow {}^{\phantom{1-}A}_{Z-1} Y + {}^{\phantom{+}0}_{+1} e + v</math><br />
#''' [[Elektronin sieppaus|Elektronisieppaus]]''' '''t. -kaappaus''' (EC) on β<sup>+</sup> -hajoamisen kanssa vaihtoehtoinen prosessi, jossa ytimen protoniluku pienenee (protoni muuttuu neutroniksi) kun ydin sieppaa atomin elektroniverhosta yhden elektronin. Elektronin sieppauksessa syntyy myös neutriinoja. Kun kaapatun elektronin tilalle siirtyy ylemmän kuoren elektroni, atomin elektroniverhosta lähtee karakteristista [[Röntgensäteily|röntgensäteilyä]]:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja1_1.pdf/0aa465c1-9c58-44b9-a30c-f160ef3b1171|nimeke=Säteily ja sen havaitseminen|tekijä=Tarja K. Ikäheimonen|julkaisu=Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja|ajankohta=|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=11.2.2021}}</ref><math display="block">{}^A_Z {X+}^{\phantom{-}0}_{-1} e \longrightarrow {}^{\phantom{1-}A}_{Z-1} Y + v</math><br />

Vuonna [[1911]] [[Lise Meitner]] ja [[Otto Hahn]] tekivät kokeen, jossa beetahajoamisessa vapautuneiden elektronien energia[[spektri]] oli [[jatkuva]] eikä [[diskreetti]]. Tämä oli selkeästi ongelmallista [[energian säilymislaki|ener]]<nowiki/>[[energian säilymislaki|gian säilymislain]] kannalta. Vuonna [[1930]] [[Wolfgang Pauli]] ehdotti ongelman ratkaisuksi, että kenties olisi olemassa sähköisesti [[neutraali]] hiukkanen, jota siihenastiset kokeet eivät kyenneet havaitsemaan. Pauli nimitti tätä spekuloimaansa hiukkasta ”neutroniksi”, mutta hiukkasen nimeksi vakiintui pian [[Enrico Fermi]]n ehdottama sana ''[[neutriino]]''.

Beeta-miinus-hajoamisessa ytimen [[neutroni]] muuttuu [[protoni]]ksi ja samalla vapautuu [[elektroni]] ja [[antineutriino]]. Beeta-plus-hajoamisessa ytimen [[protoni]] puolestaan muuttuu [[neutroni]]ksi ja samalla vapautuu [[positroni]] ja [[neutriino]]. Koska neutroni on protonia raskaampi, vapaa neutroni hajoaa protoniksi, mutta vapaa protoni ei voi hajota neutroniksi.

Modernin [[hiukkasfysiikka|hiukkasfysiikan]] kannalta beetahajoamisessa on kyse [[heikko vuorovaikutus|heikon vuorovaikutuksen]] välittämästä reaktiosta.

==Katso myös==
*[[Beetasäteily]]

== Lähteet ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Radioaktiivisuus]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Malline:Aihealue/luokitus (muokkaa)
Malline:Aihealue/väri (muokkaa)
Malline:Pystynavigaatio (muokkaa)
Malline:Pystynavigaatio/kohta (muokkaa)
Malline:Pystynavigaatio/kuva (muokkaa)
Malline:Pystynavigaatio/otsikko (muokkaa)
Malline:Radioaktiiviset prosessit (muokkaa)
Malline:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Viitteet (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)
Malline:Värivaihto (muokkaa)
Moduuli:Verkkoviite (näytä wikiteksti) (osittain suojattu)

Palaa sivulle Beetahajoaminen.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Beetahajoaminen”

Lähdekoodi sivulle Beetahajoaminen

Navigointivalikko

Haku