Vuorihallitus

Ruotsin vallan aikana vuorilaitoksen hoito oli kuulunut Ruotsin vuorikollegiolle, jonka alaisuudessa toimi Suomen vuorimestaripiiri tai vuorikunta (Bergslag).^[1]

Vuorikollegion tehtävät siirtyivät autonomisessa Suomessa hallituskonseljin eli myöhemmän senaatin valtiovaraintoimituskunnalle, jonka alaisuuteen perustettiin vuorimestarin virka jo vuonna 1809. Vuorilaitoksen menosäännöllä 3. lokakuuta 1821 perustettiin vuori-intendentin konttori, jota johti yli-intendentti. Varsinainen vuorihallitus perustettiin uudella ohjesäännöllä 10. helmikuuta 1858. Kaksi vuotta aiemmin oli lakkautettu vanhat vuorioikeudet ja vuorikäräjät, kun niiden tehtävät siirrettiin kihlakunnanoikeuksille. Vuorihallituksen johtaja eli vuori-intendentti oli myös manufaktuurijohtokunnan jäsen.

Vuoden 1885 alusta vuorihallituksen ja manufaktuurijohtokunnan tehtävät siirtyivät uudelle teollisuushallitukselle.

Titteli vuoteen 1821 vuorimestari, 1821–1858 yli-intendentti, 1858 alkaen vuori-intendentti

• Carl Lundström 1809
• Pehr Erik Sahlman 1809–1821
• Nils Gustaf Nordenskiöld 1823–1855
• Gustaf Fredrik Laurell 1855–1868
• Valfrid Leopold Brehmer 1868–1877
• Anders Ferdinand Thoreld vt. 1877–1880
• Enoch Hjalmar Furuhjelm vt. 1880–1884

• Pääjohtajakunta, s. 198, 200–201. SKS, Helsinki 2005.

• Tietoa vuorihallituksen arkistoaineistoista.