Vilhelm Lundstedt

Anders Vilhelm Lundstedt (11. syyskuuta 1882 – 20. elokuuta 1955) oli ruotsalainen oikeustieteilijä ja poliitikko.

Lundstedt oli perhetaustaltaan keskiluokkainen, ja hän vietti lapsuutensa Göteborgissa. Hän opiskeli oikeustiedettä Lundin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1908. Hän toimi yksityisoikeuden professorina Uppsalan yliopistossa vuosina 1914–1948.^[1]

Lundstedt kuului skandinaavisen realismin eli Uppsalan koulukunnan edustajiin ja sai vaikutteita Axel Hägerströmiltä. Hän edusti non-kognitivistista arvokäsitystä, jonka mukaan kaikki arvoihin ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kriteerit ovat subjektiivisia mielipiteitä, jotka eivät sano mitään todellisuudesta. Tällöin sellaiset fiktiiviset käsitteet, kuten oikeus ja velvollisuus, tulee jättää oikeustieteellisen tarkastelun ulkopuolelle. Lundstedt myös korosti oikeustieteen metodiikassa yhteiskuntahyödyn ajatukseen perustuvan kokonaisarvioinnin merkitystä. Lundstedin ajatus yhteiskuntahyödystä on verrattavissa Jeremy Benthamin utilitaristiseen yhteiskuntafilosofiaan ja Roscoe Poundin ajatukseen yhteiskunnallisten intressien punninnasta oikeudellisessa ajattelussa.^[2][3]

Akateemisen uransa ohella Lundstedt osallistui myös politiikkaan. Hän oli poliittiselta kannaltaan sosiaalidemokraatti. Lundstedt toimi Uppsalan valtuuston jäsenenä vuosina 1919–1929 ja edustajana Ruotsin valtiopäivien toisessa kamarissa vuosina 1929–1948. Edustajana Lundstedt muun muassa esitti homoseksuaalisuuden laillistamista vuonna 1933 ja kannatti vuonna 1948 Ruotsin osallistumista länsieurooppalaisten maiden ja Yhdysvaltojen väliseen sotilaalliseen yhteistyöhön.^[1]