Vietnamin kieli
Vietnam (tiếng Việt) on Vietnamin virallinen kieli, jota puhuu yli 65 miljoonaa ihmistä (noin 87 prosenttia väestöstä) Vietnamissa ja muutama miljoona muualla. Kielitieteilijät yrittivät pitkään selvittää, mihin kielikuntaan vietnam kuuluu – sitä epäiltiin jopa siniittiseksi kieleksi, koska se on saanut niin paljon vaikutteita kiinasta. Nykyään katsotaan sen kuuluvan austroaasialaisiin kieliin. Sen luokitus on: austroaasialainen, mon-khmer, viet-muong.
| Vietnam | |
|---|---|
 Enemmistökieli Vähemmistökieli |
|
| Oma nimi | tiếng Việt |
| Tiedot | |
| Alue | Vietnam |
| Virallinen kieli |
 Vietnam  Tšekki (vähemmistökieli) |
| Puhujia | 80+ miljoonaa |
| Sija | 13.–17. |
| Kirjaimisto |
latinalaistettu quốc ngữ (nykyinen) kiinalaistettu Chữ Nôm (historiallinen) |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
mon-khmer-kielet viet-muong-kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | vi |
| ISO 639-2 | vie |
| ISO 639-3 | vie |
Vietnam on analyyttinen ja tonaalinen kieli; väärä sävelkorko voi muuttaa sanan merkityksen. Myös sanajärjestys on hyvin tärkeä; monissa tapauksissa lauseen koko merkitys voi muuttua vaihtamalla kahden sanan paikkaa, esimerkiksi: Anh ấy không làm được việc này. ”Hän ei kykene tekemään tätä työtä.” → Anh ấy không được làm việc này. ”Hän ei saa tehdä tätä työtä.”[1]
Vietnamilla on tunnustetun vähemmistökielen asema Tšekissä, minkä nojalla vietnamilaiset saavat mm. pitää vietnaminkielisen nimensä ja opiskella äidinkieltään tšekkiläisissä kouluissa.[2][3]
Äännejärjestelmä ja oikeinkirjoitus
muokkaaKonsonantit
muokkaa| Labiaali | Alveolaari | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | Pulmoninen | p | t ~ tʰ | ʈ | c | ɟ | k ~ kx | |
| Implosiivi | ɓ | ɗ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʂ | ʐ | x | ɣ | h | ||
| Lateraali | l | ||||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:[4]
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | ɨ | u |
| Puolisuppea | e | o | |
| Keskivokaali | ə | ||
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:[4]
Kirjoitusjärjestelmä
muokkaa| A a | Ă ă | Â â | B b | C c | Ch ch | D d | Đ đ | E e | Ê ê | G g | Gi gi | H h |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| [aː] | [a] | [ə] | [ɓ] | [k] | [c] tai [tɕ] | [z] tai [j] | [ɗ] | [ɛ] | [e] | [g] | [z] | [h] |
| I i | K k | Kh kh | L l | M m | N n | Ng ng | Nh nh | O o | Ô ô | Ơ ơ | P p | |
| [i] | [k] | [x] tai [kʰ] | [l] | [m] | [n] | [ŋ] | [nj] | [ɔ] | [o] | [əː] | [p] | |
| Ph ph | Qu qu | R r | S s | T t | Th th | Tr tr | U u | Ư ư | V v | X x | Y y | |
| [f] | [kw] | [ɹ] tai [ʐ] | [ʂ] | [t] | [tʰ] | [tʂ] | [u] | [ɨ] | [v] | [s] | [i] |
Vietnamissa on kuusi toonia, jotka muuttavat merkityksen:
- tasainen tooni (ngang tasainen): ei merkintää – esimerkiksi ba = kolme; aalto; isä (murteellinen)
- korkea nouseva tooni (sắc terävä): ´ (akuutti) kirjaimen päällä – esimerkiksi bá = kreivi, jaarli, vasallien johtaja
- matala (laskeva) tooni (huyền roikkuva): ` (gravis) kirjaimen päällä – esimerkiksi bà = isoäiti
- tipahtava nouseva tooni (hỏi kysyvä): ̉ (yläpuolinen koukku) kirjaimen päällä – esimerkiksi bả = syötti, houkutin
- korkea nouseva glottaali tooni (ngã kaatuva): ~ (aaltoviiva) kirjaimen päällä – esimerkiksi bã = jäännös, pohjasakka
- matala pysähtyvä tooni (nặng raskas): . (alapuolinen piste) kirjaimen alla – esimerkiksi bạ = sattumanvaraisesti[5]
Koska Vietnam oli Kiinan vallan alla noin 111 eaa. – 938 jaa., vietnamin virallinen kirjoitusjärjestelmä oli klassinen kiina, jota vietnamiksi kutsutaan nimellä Chu-nho tai chữ Hán. Sitä käytettiin myöhempien kirjoitusjärjestelmien rinnalla aina vuoteen 1918 saakka. Noin 1000-luvulla Vietnamissa kehitettiin kiinan kirjoitusjärjestelmän pohjalta oma järjestelmä nimeltä Chữ Nôm (rahvaanomainen kirjoitus). Chữ-nôm-kirjoitus käyttää tavallisia kiinan merkkejä ja joitakin erityisesti vietnamia varten kehitettyjä merkkejä. Nämä uudet merkit yhdistävät pari muuta kiinan merkkiä, jotka osoittavat sanan merkityksen ja vietnamin mukaisen summittaisen lausumisen.
Ranskalaiset lähetyssaarnaajat kehittivät 1600-luvulla Vietnamissa vielä uuden kirjoitusjärjestelmän, latinalaisiin aakkosiin pohjautuvan kirjoituksen nimeltä Quốc ngữ, kansallinen kieli. Aluksi sillä kirjoitettiin rukouskirjoja ja muuta uskonnollista materiaalia. Kehittäjäksi mainitaan tavallisesti ranskalainen jesuiitta Alexandre de Rhodes, vaikkei työtä toki yksin tehnyt. 1700-luvun puolivälissä jotkin koulut Vietnamissa alkoivat opettaa Quốc ngữ -kirjoitusta, mutta laajamittaiseen käyttöön se tuli vasta 1900-luvulla, ja on nykyään lähes yksinomaisesti Vietnamissa käytettävä kirjoitusjärjestelmä.
Quốc ngữ sisältää 30 kirjainta ja viisi toonimerkkiä, jotka kirjoitetaan vokaalien ylä- tai alapuolelle. Eräät kirjainten yhdistelmät ääntyvät yhtenä foneemina.
Sukulaistermit
muokkaaVietnamin kielessä käytetään sukulaisuuteen liittyviä termejä viittaamaan puhujaan itseensä tai kuulijaan. Nämä termit voivat paljastaa puhujan ja kuulijan välillä olevan sosiaalisen suhteen, ikäeron ja jopa puhujan asenteen kuulijaa kohtaan. Tästä syystä oikea termi on valittava tarkkaan, jottei kukaan loukkaannu, ja tuntematon saattaa hyvin kysyä toiselta tämän iän selvittääkseen, mitä termiä tulee käyttää. Termit vaihtelevat alueittain ja niistä monet ovat peräisin kiinan kielestä.
Yleisin tapa viitata itseensä on sukulaistermien käyttö. Näitä termejä voivat käyttää keskenään ketkä tahansa, eivät ainoastaan verisukulaiset. Esimerkiksi useimmissa parisuhteissa miespuolinen kutsuu kumppaniaan termillä em (nuorempi sisarus) ja naispuolinen kumppaniaan termillä anh (isoveli) – länsimaalaisesta tämä saattaa kuulostaa sukurutsaiselta, mutta vietnamin puhujien kesken se on täysin normaalia ja odotettua.[6]
Sukulaistermit
muokkaa| Termi (millä puhuja viittaa itseensä) |
Vastavuoroinen (millä vastaaja viittaa itseensä) |
Kirjaimellisesti | Sukulaisuudesta poikkeava käyttö ja murteelliset sanat |
|---|---|---|---|
| cha | con | isä | Myös pappi. Murteellisia sanoja ovat esimerkiksi ba, bố, tía, thầy. |
| mẹ | con | äiti | Mẹ -sanaa käytetään Pohjois-Vietnamissa. Muita sanoja ovat esimerkiksi má (Etelä-Vietnamissa), u, bầm, mạ. |
| anh | em | isoveli | Myös vähän vanhempi samaa sukupolvea oleva mies tai mies yleensä (jälkimmäisessä tapauksessa termiä käytetään muodollisissa tilanteissa). Anh-sanaa voi käyttää puhuakseen kenelle tahansa miespuoliselle sosiaalisesta asemasta riippumatta. Parisuhteessa olevaa miestä puhuttelee hänen kumppaninsa sanalla anh. |
| chị | em | isosisko | Myös vähän vanhempi samaa sukupolvea oleva nainen tai nainen yleensä (jälkimmäisessä tapauksessa termiä käytetään muodollisissa yhteyksissä). |
| em | anh tai chị | samaa sukupolvea oleva nuorempi sisarus tai serkku |
Myös samaa sukupolvea oleva nuorempi ihminen (sukupuolesta riippumatta) tai lapsi yleensä. Parisuhteessa olevaa naista puhuttelee hänen kumppaninsa sanalla em. |
| con | cha, mẹ, bà, jne. | oma lapsi | Myös nuori lapsi; ainakin yhden sukupolven nuorempi ihminen. |
| cháu | ông, bà, bác, chú, jne. | lapsenlapsi; siskon- tai veljenlapsi; nuorempaa sukupolvea oleva serkku |
Myös nuori lapsi; ainakin yhden sukupolven nuorempi ihminen. |
| ông | cháu or con | isoisä | Myös keski-ikäinen mies. Isänpuoleinen isoisä = ông nội (sisäpuolinen isoisä). Äidinpuoleinen isoisä = ông ngoại (ulkopuolinen isoisä). |
| bà | cháu or con | isoäiti | Myös keski-ikäinen (naimisissa oleva) nainen. Isänpuoleinen isoäiti = bà nội (sisäpuolinen isoäiti). Äidinpuoleinen isoäiti = bà ngoại (ulkopuolinen isoäiti). |
| cô | cháu | isän sisko | Myös naispuolinen opettaja; isän ikäinen vanhempi nainen; nuori (yleensä naimaton) nainen (muodollinen). Muutamissa murteissa sanalla cô on ainoana merkityksenä isän pikkusisko. |
| chú | cháu | isän pikkuveli | Myös isän ikäinen oleva vanhempi mies; vähän nuorempi mies (muodollinen). Muutamissa murteissa sanalla chú on ainoana merkityksenä isän pikkuveli. |
| thím | cháu | chú:n vaimo | |
| bác | cháu | vanhemman vanhempi sisarus | Myös puhujan vanhempia vanhempi ihminen (sukupuolesta riippumatta). Muutamissa murteissa sanalla on myös merkitys isän tai äidin vanhempaa sisarus. |
| dì | cháu | äidin sisko, äitipuoli | Myös äidin ikäinen oleva nainen. Muutamissa murteissa sanalla on ainoana merkityksenä äidin pikkusisko. |
| cậu | cháu | äidin veli | Myös äidin ikäinen mies; läheinen ystävä (Pohjois-Vietnamissa). Muutamissa murteissa sanalla on ainoana merkityksenä äidin pikkuveli. |
| mợ | cháu | cậu:n vaimo | Muutamissa murteissa sana mợ on aviomiehen vaimostaan, lapsen äidistään tai appivanhempien miniästään käyttämä kutsumasana. |
| dượng | cháu | cô:n tai dì:n aviomies, isäpuoli | |
| cụ/cố | cháu | isoisovanhempi | Myös hyvin vanha ihminen. |
| sơ | cháu | isoisoisovanhempi | |
| họ | klaani, heimo | He. Joukko ihmisiä. |
Pronominit
muokkaaVietnamin kielessä on myös pronomineja. Ne jakautuvat kahteen alalajiin sen mukaan, voidaanko niiden eteen liittää monikkosana các tai chúng, esimerkiksi tôi (minä) → chúng tôi (me).
Näihin pronomineihin voidaan liittää monikkosana:
| Yksikkö | Monikko | |
|---|---|---|
| Ensimmäinen persoona | tôi (mahdollisesti muodollinen) | chúng tôi (pois lukien kuulija) |
| ta (neutraali, ei muodollinen) | chúng ta (mukaan lukien kuulija) | |
| tao (esimies alaiselle, tuttavallinen) | chúng tao (alatyylinen, pois lukien kuulija) | |
| mình (läheinen) | mình tai chúng mình (läheinen, mukaan lukien kuulija) | |
| Toinen persoona | mày tai mi (esimies alaiselle, tuttavallinen) | bay, chúng mày, tụi mày (esimies alaiselle, tuttavallinen) |
| Kolmas persoona | nó (esimies alaiselle, tuttavallinen) | chúng nó |
Näihin pronomineihin ei liitetä monikkosanaa:
| Yksikkö | Monikko | |
|---|---|---|
| Ensimmäinen persoona | min (tuttavallinen, ylätyyli) | choa (ylätyyli) |
| qua (mies naiselle, ylätyyli) | ||
| thiếp (nainen miehelle, ylätyyli) | ||
| trẫm (kuningas mandariineille, vanhahtava) | ||
| Toinen persoona | bậu (nainen miehelle, ylätyyli) | – |
| chàng (nainen miehelle, ylätyyli) | ||
| Kolmas persoona | y (tuttavallinen) | người ta |
| hắn (tuttavallinen) | ||
| va (tuttavallinen) |
Levinneisyys
muokkaa
Suurin osa vietnamin puhujista asuu Vietnamissa. Suuria vietnamia puhuvia vähemmistöjä asuu muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ranskassa ja Australiassa. Suomessa asuu noin kuusituhatta vietnamia äidinkielenään puhuvaa[7], jotka ovat taustaltaan monista etnisistä ryhmistä: etelä- ja pohjoisvietnamilaisia, khmerejä ja sinovietnamilaisia.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ Binh Nhu Ngo: Elementary Vietnamese Revised Edition, s. 184. Tuttle Publishing, 2003. ISBN 978-0-8048-3369-1 (englanniksi)
- ↑ Czech Republic: Vietnamese and Belarusians Recognized as Ethnic Minorities European Website on Integration. 3.7.2013. Viitattu 13.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Vietnamese community in Czech Republic enjoys full rights VietnamPlus. 28.7.2016. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Vietnamese Language – Dialects & Structure – MustGo Must Go. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Phan Văn Giưỡng: Concise Vietnamese Dictionary, s. 7. Tuttle Publishing, 2008. ISBN 978-0-8048-3774-3 (englanniksi)
- ↑ The Whole Anh Em Thing Saigon in a Cup. Arkistoitu 14.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Taskutieto 2012 Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 14.10.2012.
- ↑ Vietnamilaiset Turun kaupunki. Arkistoitu 18.3.2011.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Vietnamese 101 Learn Vietnamese online. (englanniksi)
- Vietnamese Translation Vietnamese Translate. Arkistoitu 25.11.2010. (englanniksi)
- Vietnamese Phrasebook Wiki Travel. (englanniksi)
- Vietnamese Vocabulary Living Sources. Arkistoitu 25.10.2012. (englanniksi)