Vaalimonarkia
Vaalimonarkia on monarkia, jota hallitsee vaaleilla valittu monarkki; yleisesti niin sanottu vaalikuningas, joka on valittu vaaleilla eliniäksi asemaansa. Vaalikuninkaita oli keskiajalla Ruotsissa (vuoteen 1544) ja Tanskassa (vuoteen 1669).[1] Myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarit valittiin vaaleilla. Vaaliin oikeutettuja olivat yleensä vain korkeimpien aatelissukujen edustajat, esimerkiksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin vaaliin oli oikeutettu seitsemästä yhdeksään korkeaa aatelismiestä, joita kutsuttiin vaaliruhtinaiksi. Kuningasehdokkaat yleensä myös lahjoivat itselleen äänensä vaaliruhtinaiden keskuudesta.lähde?
Nykyään vaalimonarkia on käytössä Malesian kuninkaan, Kambodžan kuninkaan sekä paavin valinnassa.lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 68. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20163-4