Urho Kekkosen patsaat ja muistomerkit

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
	Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Urho Kekkosen muistoksi pystytettyjen patsaiden ja muistomerkkien vanhin on Kalervo Kallion rintakuva (1960) Presidentinlinnan Atrium-salissa. Suurin Kekkosen muistomerkki on Pekka Kauhasen Suuri aika, Urho Kekkosen muistomerkki (1990) Kajaanin Kirkkopuistossa. Helsinkiin pystytettiin Pekka Jylhän Lähde, Urho Kekkosen muistomerkki vuonna 2000. Ulkomailla Urho Kekkosen muistoksi paljastettiin Aime Kuulbusch-Mölderin reliefi Tallinnan matkustajasataman A-terminaalissa vuonna 2011, sekä Andrei Kovaltšukin ja työryhmän veistos Aleksei Kosyginin ja Urho Kekkosen muistopatsas (2013) Kostamuksessa. Tuhoutuneita tai poistettuja on Tampereella, Oulussa ja Portugalissa.

Teokset aikajärjestyksessä

Teoksen nimi	Paikka	Paikkakunta	Kartalla	Tekijä	Paljastusvuosi
Urho Kekkonen^[1]	Atrium-sali, Presidentinlinna	Helsinki		Kalervo Kallio	1960
Urho Kekkonen^[2]	Tamminiemi	Helsinki		Tommaso Gismondi	1976
Etyk-veistos^[3]	Näsinneulan aula (nykyään varastossa)	Tampere		Urpo Kärri	1979 (poistettu vuoden 1990 aikoihin)
Urho Kekkosen 80-vuotismuistolaatta^[4]	Saivaara	Enontekiö		Pentti Papinaho	1980
Urho Kekkosen patsas^[5]		Vuolijoki		Matias Keskinen	1984 (tuhoutunut Oulussa 1989)
Hautapaasi^[6]	Hietaniemen hautausmaa	Helsinki		Harry Kivijärvi	1987
Presidentti Kekkosen rintakuva^[7]	Valtiosali, Eduskuntatalo	Helsinki		Aimo Tukiainen	1980-luvun loppu (muunnos vuoden 1967 rintakuvasta)^[8]
Suuri aika, Urho Kekkosen muistomerkki^[9]	Kirkkopuisto	Kajaani	64.2245°N, 27.7275°E	Pekka Kauhanen	1990
Lähde, Urho Kekkosen muistomerkki^[10]	Hakasalmen puisto	Helsinki	60.1766°N, 24.9316°E	Pekka Jylhä	2000
Kekkonen^[11]^[12]	Puustellintie 16 (kunnantalon puisto)	Pielaveden kirkonkylä	63.2319°N, 26.7557°E	Pullinen, LailaLaila Pullinen	2000
Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsas^[13]	Rantapuisto	Raahe	64.6854°N, 24.4728°E	Matti Peltokangas	2008
O Rei da Finlandia^[14]		Sintra, Portugali		Auli Korhonen	2009 (poistettu 2011)
Urho Kaleva Kekkosen kohokuva^[15]	Matkustajasatama, A-terminaalin seinä	Tallinna, Viro		Aime Kuulbusch-Mölder	2011
Aleksei Kosyginin ja Urho Kekkosen muistopatsas^[16]		Kostamus, Karjalan tasavalta, Venäjä		Andrei Kovaltšuk ja työryhmä	2013

Lähteet

↑ Atrium Suomen tasavallan presidentti. Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 21.7.2012.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Elettra Cecilia: Tommaso Gismondi SuperEva. DADA S.p.A. P. IVA e C.F.. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.7.2012. (italiaksi)
↑ Teemu Kuusijoensuu: Vuoden 1975 kokouksesta tehty jättiveistos hylättiin tamperelaiseen varastoon – kukaan ei huoli 500 kiloista järkälettä Ilta-Sanomat 14.7.2018. Viitattu 8.9.2021.
↑ Saivaara Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.11.2017.
↑ Jukka Lindfors: Kekkospatsaat Elävä arkisto. 16.10.2009. Yle OY. Viitattu 19.7.2012.
↑ Timo Valjakka: Harry Kivijärvi (muistokirjoitus) HS.fi. 4.2010. Sanoma company. Viitattu 21.7.2012.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Jari Laasanen: Niinistö puuttuu vielä ”puhemies-presidenttien” kokoelmasta Yle uutiset. 11.5.2012. Yleisradio OY. Viitattu 22.7.2012.
↑ Johannes Ijäs: Sauli Niinistön rintakuva odottaa tekijäänsä – eduskunnassa käsiteltiin puuttuvaa patsasta Demokraatti 11.3.2020. Viitattu 10.5.2020.
↑ Pekka Kauhanen Julkiset veistokset ja monumentit. 2006. Tampereen kaupunki, Tampereen nykytaiteen museo. Viitattu 22.7.2012.
↑ julkiset veistokset Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 11.4.2018. Viitattu 22.7.2012.
↑ Kekkospatsaat Yle. Viitattu 29.12.2017.
↑ Suomen muistomerkit, s. 79
↑ Paula Holmila: Raahen UKK:n veistäjä on kaksinkertainen presidentintekijä Uusi Suomi. 13.8.2008. Uusi Suomi. Viitattu 22.7.2012.
↑ O Rei da Finlandia Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 1.6.2020.
↑ Tallinnan satamassa paljastettiin Kekkosen kohokuva Suomen suurlähetystö, Tallinna. 17.2.2011. Suomen suurlähetystö. Viitattu 30.1.2017.
↑ Kostamuksen kaivoskaupungissa paljastettiin Aleksei Kosyginille ja Urho Kekkoselle pystytetty patsas Virallinen Karjala. Viitattu 23.7.2014 (venäjäksi). Sama teksti venäjäksi

Aiheesta muualla

Urho Kekkonen (1900–1986), tasavallan presidentti Kansallisbiografia. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.7.2012.

[1] Atrium Suomen tasavallan presidentti. Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 21.7.2012.^{[vanhentunut linkki]}

[2] Elettra Cecilia: Tommaso Gismondi SuperEva. DADA S.p.A. P. IVA e C.F.. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.7.2012. (italiaksi)

[3] Teemu Kuusijoensuu: Vuoden 1975 kokouksesta tehty jättiveistos hylättiin tamperelaiseen varastoon – kukaan ei huoli 500 kiloista järkälettä Ilta-Sanomat 14.7.2018. Viitattu 8.9.2021.

[4] Saivaara Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.11.2017.

[5] Jukka Lindfors: Kekkospatsaat Elävä arkisto. 16.10.2009. Yle OY. Viitattu 19.7.2012.

[6] Timo Valjakka: Harry Kivijärvi (muistokirjoitus) HS.fi. 4.2010. Sanoma company. Viitattu 21.7.2012.^{[vanhentunut linkki]}

[7] Jari Laasanen: Niinistö puuttuu vielä ”puhemies-presidenttien” kokoelmasta Yle uutiset. 11.5.2012. Yleisradio OY. Viitattu 22.7.2012.

[8] Johannes Ijäs: Sauli Niinistön rintakuva odottaa tekijäänsä – eduskunnassa käsiteltiin puuttuvaa patsasta Demokraatti 11.3.2020. Viitattu 10.5.2020.

[9] Pekka Kauhanen Julkiset veistokset ja monumentit. 2006. Tampereen kaupunki, Tampereen nykytaiteen museo. Viitattu 22.7.2012.

[10] ulkiset veistokset Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 11.4.2018. Viitattu 22.7.2012.

[11] Kekkospatsaat Yle. Viitattu 29.12.2017.

[12] Suomen muistomerkit, s. 79

[13] Paula Holmila: Raahen UKK:n veistäjä on kaksinkertainen presidentintekijä Uusi Suomi. 13.8.2008. Uusi Suomi. Viitattu 22.7.2012.

[14] O Rei da Finlandia Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 1.6.2020.

[15] Tallinnan satamassa paljastettiin Kekkosen kohokuva Suomen suurlähetystö, Tallinna. 17.2.2011. Suomen suurlähetystö. Viitattu 30.1.2017.

[16] Kostamuksen kaivoskaupungissa paljastettiin Aleksei Kosyginille ja Urho Kekkoselle pystytetty patsas Virallinen Karjala. Viitattu 23.7.2014 (venäjäksi). Sama teksti venäjäksi

[1]