Ihmisen ulkonäkö
Ihmisen ulkonäkö tarkoittaa ihmisen kaikkia ulkoisia piirteitä ja ulkomuotoa. Siihen kuuluvat niin perinnölliset ja synnynnäiset piirteet kuin elämän aikana hankitut piirteetkin, kuten myös vaatetus ja itsensä koristelu.
Osatekijät
muokkaaIhmisen ulkonäköön vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
Pysyvät fysiologiset piirteet:
- sukupuolen mukaan määräytyvät erot
- perinnöllisesti määräytyvät erot – kehon ja ruumiinosien koko ja muoto, ihonväri, hiustyyppi ja hiusten väri, silmien väri ym.
- syntymän jälkeen muodostuneet erot – ravitsemuksen vaikutukset, sairauksien ja vammojen jäljet ym.
Vanhenemisen seuraukset:
- ihomuutokset (ryppyyntyminen, värimuutokset ym.), kaljuuntuminen, hiusten harmaantuminen ym.
Vaihtelevat piirteet:
- kehon koostumus (lihasmassa, rasvakerros ym.), ihon karvoitus (ihokarvat, hiukset, parta, viikset ym.), rusketus, sairauksien ja vammojen aiheuttamat ohimenevät muutokset (näppylät, mustelmat ym.) ym.
Hetkelliset muutokset:
- ilmeet, punastuminen, kalpeneminen ym.
Koristautuminen:
- vaatetus, korut, kampaus, värjäys, ehostus, tatuoinnit, kehonmuokkaus ym.
Merkitys
muokkaaUlkonäön merkitystä yksilön itsensä kannalta on tutkittu paljon. Usein arvellaan, että ulkonäöllä on erityisen paljon merkitystä esimerkiksi parisuhde- ja ystävyyssuhdemarkkinoilla, työhönotossa ja työssä menestymisessä sekä politiikassa. Ihanteellisen ulkonäön kriteerit vaihtelevat paljon esimerkiksi tilanteen, sukupuolen, aikakauden ja yhteiskuntaluokan mukaan.[1][2]
Evan vuoden 2022 asennetutkimuksessa ulkonäkö oli keskeinen identiteetin rakennusosa 36 prosentille vastanneista. Ulkonäkö oli tärkeä 55 prosentille 18–25-vuotiaista, mutta sen merkitys väheni iän kasvaessa.[3]
Palkkataso
muokkaaHyvä ulkonäkö ennustaa korkeampaa palkkatasoa mutta ei vaikuta palkkaan kausaalisesti. Meta-analyysin mukaan tämä näyttää johtuvan siitä, että älykkäät ihmiset ovat kauniimpia. Kun älykkyys kontrolloidaan, kauneus ei ennusta ulkonäköä missään ammatissa paitsi seksityöntekijöillä. Tätä tukee sekin, että kauneus ennustaa yhtä lailla korkeampaa työn tuottavuutta kuin korkeampaa palkkatasoa. Kauneuden ja älykkyyden yhteys on mahdollisesti geneettinen. Ainakin kolmannes tutkimuksissa löytyneestä kauneuden ja palkkatason yhteydestä (4,3 %) on julkaisuharhaa. Tutkimusten perusteella ihmisiä ei syrjitä kauneuden perusteella (työmarkkinoilla).[4]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Annina Vainio: Viehättävä ihminen näyttää nyt toisenlaiselta kuin ennen – Moni käyttää ulkonäköä hyväkseen, mutta kaikissa asioissa se ei ole hyväksyttyä, sanoo tutkija Helsingin Sanomat. 24.9.2019. Viitattu 23.12.2019.
- ↑ Tätä on ulkonäkösyrjintä työelämässä: Lähetimme 300 työhakemusta, joissa vain kuva oli eri – kaunis hakija sai lähes kaksi kertaa enemmän haastattelukutsuja Yle, 2020
- ↑ Metelinen, Sami: Suomalaiset eivät innostu identiteettipolitiikasta 12.10.2022. Elinkeinoelämän valtuuskunta. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Bortnikova, Kseniya; Havranek, Tomas; Irsova, Zuzana: Beauty and Professional Success: A Meta-Analysis 2024. EconStor Direct.
Kirjallisuutta
muokkaa- Kukkonen, Iida & Pajunen, Tero & Sarpila, Outi & Åberg, Erica: Ulkonäköyhteiskunta: ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Into 2019. ISBN 9523511572.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ihmisen ulkonäkö Wikimedia Commonsissa