UPM

UPM:n edeltäjäyhtiöillä on pitkät perinteet. UPM:ään yhdistettyjen yhtiöiden ensimmäiset puuhiomot, paperitehtaat ja sahalaitokset aloittivat toimintansa 1870-luvulla. Sellunvalmistus alkoi 1880-luvulla ja paperinjalostus aloitettiin 1920-luvulla. Vanerin valmistus alkoi 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin ovat aikanaan sulautuneet monet suomalaiset metsäteollisuusyritykset kuten Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Wilh. Schauman, W. Rosenlew ja Raf. Haarla.^[6]

UPM:n ulkomaisista tehtaista vanhin oli Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. UPM Docellesin paperitehtaan toiminta päättyi tammikuussa 2014.^[7]

Nykyinen UPM aloitti toimintansa toukokuussa 1996, kun Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM), Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest yhdistyivät UPM-Kymmene Oyj -nimiseksi yhtiöksi. Yhtiön nimenä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.^[8]

UPM:n liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Todennäköinen selitys taruolennon valintaan on ilmeisesti ollut aarnikotkan vertauskuvallisuus: griippiä pidetään vartijaeläimenä, joka vartioi kulta-aarteita. Pohjoisen oloihin siirrettynä se vartioi metsän vihreää kultaa. Liikemerkki on vanhin Suomessa käytössä olevista yritystunnuksista.^[9]

UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta.^[10] Myös Voikkaan entisissä tehdastiloissa toimii yritysalue.

Vuonna 2011 UPM osti Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n.^[11]

Kesäkuussa 2014 uutisoitiin, että UPM alkaa myydä Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavaa uusiutuvaa dieseliä, UPM BioVernoa, North European Oil Traden kautta mm. St1- ja Shell-huoltamoille.^[12] Biodiesellaitos aloitti toimintansa tammikuussa 2015. Laitos tuottaa vuodessa 130 000 tonnia uusiutuvaa polttoainetta.^[1]

Elokuussa 2020 UPM ilmoitti sulkevansa Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan.^[13] Ilmoitus tehtaan sulkemisesta sai aikaan suuren poliittisen keskustelun, ja esimerkiksi Suomen pääministeri Sanna Marin otti kantaa asiaan.^[14]

UPM omistaa ja ylläpitää Verlan historiallista puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut Unescon Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.^[15][16]

UPM ylläpiti kahta teollisuusoppilaitosta, joissa koulutettiin paperiteollisuuden työntekijöitä. Kymin teollisuusoppilaitos Kuusankoskella Kouvolassa lopetti toimintansa vuonna 2007.^[17] Kymin teollisuusoppilaitokseksi rakennettu jugend-tyylinen rakennus kuuluu osaksi Kuusankosken-Kymintehtaan teollisuusympäristön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä^[18], ja sen juhlasali ja lämpiö taideteoksineen muodostavat kokonaistaideteoksen, joka on suojeltu rakennusperintölailla vuonna 2020.^[19] Valkeakoskella sijainneen Lotilan teollisuusoppilaitoksen viimeiset opiskelijat valmistuivat vuonna 2008.^[17] Ammattikoulu oli toiminut entisen Lotilan kartanon alueella vuodesta 1929 lähtien.^[20][21]

UPM koostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta: UPM Fibres, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood.^[22]

Liiketoimintojen osuudet liikevaihdosta ja liikevoitosta olivat vuonna 2022 seuraavat:^[4]

UPM:n päätuotteita ovat sellu, aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Puutuotteet käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit ja viilut. Yhtiö tuottaa myös energiaa ja toimii fyysisen sähkön kaupassa ja sähkön johdannaismarkkinoilla. Tammikuussa 2015 Lappeenrannassa aloitti yhtiön biojalostamo, joka tuottaa biodieseliä liikennekäyttöön. Lisäksi UPM on laajentanut liiketoimintaansa muun muassa biokemikaaleihin, biokomposiittituotteisiin sekä biolääketieteen sovelluksiin.

UPM Fibres muodostuu sellu- ja sahaliiketoiminnoista sekä puuviljelmätoiminnoista. UPM:llä on viisi sellutehdasta – kolme Suomessa ja kaksi Uruguayssa – sekä neljä sahaa Suomessa.^[4] Sellutehtaat tuottavat vuosittain 5,8 miljoonaa tonnia sellua.^[4] UPM Fibresin osuus UPM:n liikevoitosta vuonna 2022 oli 27 %.^[4]

UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin- ja lauhdevoimalla. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 581 megawatilla. 2023 valmistuneesta Olkiluoto 3:sta yhtiö saa noin 500 megawattia.^[4] UPM on 47,7 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO)^[4], jonka vuotuinen sähkön- ja lämmöntuotanto on noin 12,2 TWh^[23]. UPM omistaa Suomessa yhdeksän vesivoimalaitosta.^[24] UPM Energyn osuus yhtiön liikevoitosta vuonna 2022 oli 18 %.^[4]

UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Yhtiöllä on 12 tarralaminaattitehdasta sekä 24 leikkuu- ja jakeluterminaalia viidellä mantereella^[4][1], Raflatacin osuus yhtiön vuoden 2022 liikevoitosta oli 10 %.^[4]

UPM Specialty Papers valmistaa Suomessa, Saksassa ja Kiinassa  tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, pakkauksiin, kaupalliseen silikonointiin, toimistokäyttöön ja painatukseen. UPM Specialty Papersin osuus yhtiön vuoden 2022 liikevoitosta oli 7 %^[4].

UPM Communication Papers valmistaa graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön. UPM:llä on 13 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella bioenergian tuottajina. UPM Communication Papersin osuus liikevoitosta vuonna 2022 oli 30 %.^[4]

UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. UPM Plywood Oyllä on vaneritehtaat Savonlinnassa, Joensuussa, Ristiinassa, Otepäässä Virossa sekä Kalson viilutehdas Kouvolan Vuohijärvellä.^[4][25] Jyväskylässä sijaitseva Säynätsalon vaneritehdas suljettiin heinäkuussa 2020.^[26] Venäjällä sijaitseva Chudovon tehdas myytiin huhtikuussa 2023.^[27] Plywoodin osuus liikevoitosta vuonna 2022 oli 5 %.^[4]

UPM Metsä vastaa puunhankinnasta yhtiön liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia metsiä. UPM omistaa noin 522 000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja 76 000 hehtaaria Yhdysvalloissa. Lisäksi UPM:llä on Uruguayssa 305 000 hehtaaria puuviljelmiä. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.^[28]

UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM Metsä vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin.

Muuhun toimintaan kuuluvat myös uusiutuvaa dieseliä ja naftaa tuottava UPM Biofuels, puupohjaisia kemikaaleja tuottava UPM Biochemicals, komposiittiyksikkö UPM Biocomposites sekä biolääketieteen tuotteita tuottava UPM Biomedicals -liiketoimintayksikkö.^[4] UPM Biochemicalsin uusiutuvat ja biopohjaiset glygoli ja ligniini korvaavat fossiilisia vastineita erilaisissa teollisissa ja kuluttajatuotteissa.^[29] UPM Biocompositesin tuotteisiin kuuluvat ProFi-komposiittiterassi sekä esimerkiksi 3D-tulostukseen soveltuva Formi-granulaatti.^[30] UPM Biomedicals on kaupallistanut GrowDex-nanoselluloosahydrogeelin, joka soveltuu 3D-solukasvatukseen, sekä koivun nanoselluloosaan pohjautuvan FibDex-haavasidoksen.^[31]

UPM kehittää puupohjaisia biopolttoaineita. Tuotteet valmistetaan ruoaksi soveltumattomista raaka-aineista. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset. Yksi pitkän aikavälin tavoitteista on laajentaa biopolttoaineen tuotantoa uusilla prosesseilla ja raaka-aineilla, kuten pyrolyysiöljyllä ja kiinteällä biomassalla.^[32][33]

UPM on rakentanut puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 130 000 tonnia pitkälle jalostettua uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön ja uusiutuvaa naftaa petrokemianteollisuudelle. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä.

UPM selvittää uuteen teknologiaan ja uusiin raaka-aineisiin pohjautuvia biopolttoaineliiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Mahdollisen uuden biojalostamon yksityiskohtainen kaupallinen ja tekninen perussuunnittelu aloitettiin tammikuussa 2021. Biojalostamon mahdollinen sijoituspaikka on Rotterdam Hollannissa^[24].

Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle alkoi kesällä 2012 ja jalostamo valmistui kesällä 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 179 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllisti lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.^[34]

UPM:n kehittyneen dieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n diesel soveltuu hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.^[35]

UPM:n hallitus 12. huhtikuuta 2023 lähtien:^[36]

• Henrik Ehrnrooth, puheenjohtaja (2023–, jäsen 2015–)
• Kim Wahl, varapuheenjohtaja (2023–, jäsen 2012–)
• Pia Aaltonen-Forsell, jäsen (2023–)
• Topi Manner, jäsen (2022–)
• Emma FitzGerald, jäsen (2020-)
• Piia-Noora Kauppi, jäsen (2013–)
• Marjan Oudeman, jäsen (2018–)
• Martin à Porta, jäsen (2020-)
• Jari Gustafsson, jäsen (2021-)

• Jussi Pesonen, toimitusjohtaja
• Tapio Korpeinen, talous- ja rahoitusjohtaja, UPM Energy -liiketoiminta-alueen johtaja
• Bernd Eikens, UPM Fibres -liiketoiminta-alueen johtaja
• Pirkko Harrela, sidosryhmäsuhdejohtaja
• Antti Jääskeläinen, UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen johtaja
• Juha Mäkelä, lakiasiainjohtaja
• Jaakko Nikkilä, UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
• Riitta Savonlahti, henkilöstöjohtaja
• Winfried Schaur, teknologiajohtaja, UPM Biorefining -liiketoimintayksikön johtaja
• Massimo Reynaudo, UPM Communications Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
• Mika Kekki, UPM Plywood -liiketoiminta-alueen johtaja
• Kari Ståhlberg, strategiajohtaja^[37]

^[4]

UPM:n toiminta perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin sekä kierrätettäviin tuotteisiin.^lähde? Kaikilla yhtiön tehtailla on ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Lisäksi lähes kaikilla tehtailla ja puunhankinnassa on integroidut ISO 14001-, ISO 9001- ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti sertifioidut ympäristö-, laatu-, työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmät. Monien tehtaiden energianhallintajärjestelmät on sertifioitu ISO 50001 -standardin tai suomalaisen ETJ+-järjestelmän mukaisesti.^[39]

Kaikki UPM:n sellu- ja paperitehtaat Euroopassa sekä UPM Fray Bentosin sellutehdas Uruguayssa ja UPM Changshun paperitehdas Kiinassa on sertifioitu EU:n EMAS-asetuksen (EU Eco-Management and Audit Scheme) mukaisesti.^[40]

Tammikuussa 2016 UPM aloitti Ärjänsaaren metsien hakkuut. Hakkuut herättivät huolta erityisesti luontoaktiiveissa ja kotiseutututkijoissa.^[41] Seurauksena Suomen luonnonsuojeluliitto alkoi vaatimaan hakkuiden keskeyttämistä luonnonsuojelulakiin vedoten.^[42] Greenpeacen aktivistit menivät 8. helmikuuta 2016 hakkuukoneiden tielle, jonka seurauksena UPM joutui lopettamaan työt. Seuraavana päivänä UPM ilmoitti lopettavansa hakkuut.^[43]

Vuonna 2017 UPM kaatoi Etelä-Karjalassa kuukkelimetsän, joka nähdään Metsän tarina -elokuvassa. UPM tiesi ennen hakkuita alueella sijaitsevan yksi Suomen eteläisimmistä kuukkelireviireistä.^[44]

Etenkin Greenpeace on kirisoinut UPM:n hakkuita useita kertoja. Vuonna 2019 ympäristöjärjestö toi julkisuuteen yhtiön hakkuusuunnitelmia Hämeenlinnassa Evon ja Taruksen alueilla vanhoissa metsissä. Järjestön mukaan UPM oli suunnitellut avohakkuita Ilves-vaellusreitin varteen jopa 140-vuotiaisiin metsiin.^[45] Vuonna 2021 Greenpeace ilmoitti yhdessä Metsäliikkeen kanssa alkavansa vahtia Evon metsiä ja vaati UPM:ää luopumaan hakkuusuunnitelmistaan Evon tiedekansallispuistoesityksen alueella.^[46] Vuonna 2023 Greenpeace raportoi UPM:n hakkuista Hämeenlinnassa kahdessa metsässä, joista molemmat olivat olleet uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja vanhoja metsiä.^[47] Samana vuonna järjestö kampanjoi Rokansaaren metsien puolesta Puumalassa, jossa UPM aikoi hakata vanhoja metsiä, joista osa kuului Natura-suojelualueeseen.^[48] Rokansaarta on kutsuttu "Saimaan kauneimmaksi saareksi" ja vetoomuksen hakkuita vastaan allekirjoitti yli 20 000 ihmistä.^[49] UPM ei ole vieläkään ilmoittanut, aikooko se toteuttaa Rokansaaren hakkuut.

Alun perin Metsä Group konserniin kuuluvan Metsä-Botnian käynnistämä sellutehdashanke Uruguayssa sai osakseen arvostelua joen saastuttamisesta. Vuonna 2007 toimintansa aloittanut Fray Bentosin sellutehdas aiheutti useita vuosia kestäneen konfliktin Uruguayn ja Argentiinan välillä ja mielenosoituksia rajasillalla. Haagin tuomioistuin katsoi vuonna 2010, ettei tehdas ole saastuttanut ympäristöä. Valtiot sopivat joen tilan säännöllisestä tarkkailusta, josta vastaa Argentiinan ja Uruguayn rajajokikomissio CARU:n komitea.^[50]

UPM:n toinen sellutehdas Keski-Uruguayssa käynnistyi vuoden 2023 huhtikuussa.^[51] Tehtaan käynnistymisen aikoihin Uruguayta oli koetellut jo kolmen vuoden ajan poikkeuksellinen kuivuus, mikä on johtanut Montevideon ja koko Santa Lucía -joen valuma-alueen vesialtaiden tyhjentymiseen ja pulaan juomavedestä.^[52] Montevideossa nähtiin vuoden 2023 alussa useita mielenosoituksia, joissa vastustettiin suuryritysten vedenkäyttöä. Yksi kritisoitavista yrityksistä oli UPM, sillä mielenosoittajien mukaan "vesi, joka meiltä puuttuu, lahjoitetaan UPM:lle".^[53] Eukalyptusplantaaseilla on todettu olevan lukuisia haitallisia vaikutuksia Uruguayn ympäristöön. Ne aiheuttavat muun maussa maan eroosiota, happamoitumista, suolaantumista ja kuivumista.^[54] UPM:n plantaasien ja tehtaiden on väitetty käyttävän asukkaille tarkoitetun juomaveden.^[55] Yhtiö on vastannut tähän, että sellutehtaat ja yli 99 prosenttia puuviljelmistä eivät sijaitse tällä alueella eikä niillä ole mitään vaikutusta kriisialueen vesitaseeseen ja Montevideon juomaveden määrään.^[56] Kuitenkin esimerkiksi ympäristöasioihin erikoistunut antropologi Carlos Santos on alleviivannut, etteivät vettä intensiivisesti käyttävät tuontantomallit, kuten tehometsätalous, olisi mahdollisia, ellei yhtiöille olisi taattu hyvää veden saatavuutta paikallisväestön kustannuksella.^[53]

Toukokuussa 2023 ympäristöliike Elokapinan mielenosoitus esti liikenteen UPM:n Kymin sellutehtaalla Kouvolassa.^[57] Mielenosoitus vastusti UPM:n toimintaa Uruguayssa ja se toteutettiin samana päivänä kun Uruguayssa järjestettiin vastaava mielenosoitus UPM:n tehtaalla.^[58] Mielenosoittajat pitivät UPM:n toimintaa Uruguayssa modernina kolonialismina.^[59]

Elokapina on osoittanut mieltä kahdesti myös UPM:n konttorilla. Ympäristöliike kritisoi UPM:ää viherpesusta, kolonialismista Etelä-Amerikassa, työehtosopimuksista irtautumisesta, johtajien 123-kertaisista palkoista muihin työntekijöihin verrattuna, luonnonmetsien hakkuista sekä metsien liikahakkuista, jotka ovat johtaneet hiilinielujen romahdukseen.^[60]

Suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä edustava Metsäteollisuus ry, joka aiemmin neuvotteli valtakunnalliset työehtosopimukset muun muassa Paperiliiton ja Teollisuusliiton kanssa, irtautui jäsentensä päätöksellä työehtosopimustoiminnasta marraskuussa 2020 ref>Luukka, Teemu: Metsäteollisuus irtisanoutuu yleisistä työehtosopimuksista ja aikoo sopia työehdoista vain yhtiöiden ja työntekijöiden välillä hs.fi. 1.10.2020. Viitattu 16.8.2023.</ref>. Uusista työehdoista on sen jälkeen sovittu suoraan kunkin metsäyhtiön ja ammattiliittojen välillä.

UPM:ssä kaksi liiketoimintaa sopi liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset Teollisuusliiton kanssa joulukuussa 2021. Viidessä liiketoiminnossa sopimuskumppanina oli Paperiliitto, joka edellytti yhtä yrityskohtaista sopimusta. Näissä liiketoiminnoissa 1.1.2022 alkanut lakko päättyi 22.4.2022, kun Paperiliitto ja UPM hyväksyivät sovittelijan sovintoesityksen^[61][62]. Lakko kesti 112 päivää ja oli Suomen pisin lakko yli 70 vuoteen.

UPM-Kymmenen suurimmat osakkeenomistajat 31. maaliskuuta 2023 olivat seuraavat:^[63]

1. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 2,10 %
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 1,56 %
3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo – 0,82 %
4. Svenska Litteratursällskapet i Finland – 0,49 %
5. Valtion Eläkerahasto – 0,49 %
6. Holding Manutas Oy (Antti Herlinin sijoitusyhtiö) – 0,47 %
7. Security Trading Oy – 0,33 %
8. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö – 0,32 %
9. Folkhälsan Samfundet i Svenska Finland – 0,27 %
10. Åbo Akademin säätiö – 0,27 %

Tutkimus- ja kehitystoiminnassa rahoitus suunnataan pääasiassa uusien teknologioiden tutkimiseen ja liiketoiminnan prosessien kehittämiseen. UPM:n uusia ja jo olemassa olevia liiketoimintoja tukee tutkimus- ja kehityskeskusten verkosto. Vuonna 2022 UPM käytti tutkimukseen ja kehitykseen 414 miljoonaa euroa, mikä on 81,5 % UPM:n liiketoiminnan rahavirrasta.^[4]

Molekulaariset biotuotteet ovat yksi UPM:n kolmesta strategisesta kasvun painopistealueesta. Vuonna 2019 UPM rakensi Lappeenrantaan uuden Biofore Base -koelaitoksen^[64] tutkimus- ja kehitystoimintaa varten ja laajensi Lappeenrannan T&K-toimintaa. Helsingin Meilahdessa on toiminut vuodesta 2016 puupohjaisia biolääketieteen tuotteita kehittävä innovaatioyksikkö.

Vuonna 2020 UPM aloitti uuden biokemikaaleja valmistavan jalostamon rakentamisen Leunassa, Saksassa^[65]. Jalostamo tuottaa täysin puupohjaisia biokemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita kestävillä vaihtoehdoilla mm. muovin, tekstiilien, kosmetiikan ja teollisten tuotteiden valmistuksessa.^[66]

UPM osallistuu EU:n biomassoja jalostavan sektorin tutkimus- ja innovaatioyhteenliittymään (European Joint Undertaking on Bio-Based Industries, BBI JU)^[67], joka keskittyy biopohjaisten tuotteiden sekä niiden tuotannon ja kilpailukyvyn kehittämiseen Euroopassa. UPM on osakkaana suomalaisessa CLIC Innovation -yhtiössä^[68], ja jäsen FinnCERES-osaamiskeskuksessa^[69], joka tutkii lignoselluloosaan pohjautuvia materiaaleja.

Vuonna 2019 UPM liittyi Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI:n (Confederation of European Paper Industries)^[70] uuteen 4evergreen-aloitteeseen^[71], jolla vauhditetaan kuitupohjaisten pakkausten käyttöä kiertotaloudessa.

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa kauppaa käydään UPM:n osaketalletustodistuksilla OTC-markkinoilla.

• Fennia Faneri

• Vuosikertomus 2013 (PDF) 2014. UPM-Kymmene. Viitattu 25.5.2014.
• Vuosikertomus 2015 (pdf) UPM. Viitattu 7.4.2016.
• Vuosikertomus 2016 (pdf) UPM. Viitattu 24.5.2017.
• Vuosikertomus 2021 (pdf) UPM. Viitattu 30.3.2022.
• Vuosikertomus 2022 (pdf) UPM. Viitattu 28.4.2023.

• Tuuri, Antti: UPM–Kymmene: Metsän jättiläisen synty. Otava, 1999. ISBN 951-1-16323-X

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta UPM Wikimedia Commonsissa

• UPM-Kymmenen www-sivut