Tieteen yleistajuistaminen
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: omaa mietelmää korjattava ja lähteistettävä. Mihin henkilöluettelo perustuu? Tekstissä mainitun tiedonjulk.palkinnon on saanut näistä vain yksi. |
Tieteen yleistajuistaminen (myös kansantajuistaminen ja popularisointi) tarkoittaa tieteellisen tutkimuksen tulosten esittelyä ei-asiantuntijan ymmärtämässä muodossa. Yleistajuistetussa muodossa eri tieteenalojen ammattikieli puretaan yleiskielelle niin, että ne ovat tavallisen yleisön ymmärrettävissä. Asiat esitetään jättäen yksityiskohdat vähemmälle huomiolle mutta kuitenkin niin, että esitettävän asian pääkohdat ja periaatteet tulevat esille niin sanotun suuren yleisön ymmärtämässä muodossa.
Tiedettä yleistajuistava kirjoittaja käyttää valtaa siinä, millaisia asioita tuodaan suuren yleisön tietoisuuteen. Vallan mukana seuraa myös vastuu siitä, missä sävyssä asia yleisölle esitetään ja miten tieto tulee vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja käyttäytymiseen.
Suomessa voidaan antaa onnistuneesta ja merkittävästä tieteen yleistajuistamisesta myös Valtion tiedonjulkistamispalkinto. Myös kirjallisuuspalkinto Tieto-Finlandia annetaan usein nimenomaan onnistuneesta tieteen yleistajuistamisesta.
Tunnettuja tieteen yleistajuistajia
muokkaa.jpg){kind=link}
Tunnettuja tutkijoita:
- Isaac Asimov, biokemia
- Antony Beevor, historia
- Richard Dawkins, eläintiede
- Jared Diamond, biologia ja maantiede
- Peter Englund, historia
- Richard Feynman, fysiikka
- George Gamov, fysiikka
- Stephen Jay Gould, biologia ja paleontologia
- Brian Greene, fysiikka
- John Gribbin, fysiikka
- Stephen Hawking, fysiikka ja kosmologia
- Douglas Hofstadter, tietoisuustutkimus ja matematiikka
- Michio Kaku, fysiikka
- Ray Kurzweil, futurologia
- Richard Lewontin, biologia
- Steven Pinker, kognitiotiede
- Oliver Sacks, neurologia
- Carl Sagan, tähtitiede
- Marcus du Sautoy, matematiikka
- Neil deGrasse Tyson, tähtitiede
- Matthew Walker, neurobiologia, unitutkimus
- Marlene Zuk, evoluutiobiologia ja ekologia
Suomalaiset
- Paavo Castrén, antiikin historia
- Kari Enqvist, fysiikka, kosmologia
- Juha Hulmi, liikuntatiede
- Kaisa Häkkinen, kielitiede
- Maijastina Kahlos, antiikin historia
- Iiris Kalliola, biologia
- Liisa Keltikangas-Järvinen, psykologia
- Hannele Klemettilä, kulttuurihistoria
- Riitta Konttinen, taidehistoria
- Anna Kortelainen, taidehistoria
- Björn Kurtén, paleontologia
- Mirkka Lappalainen, historia
- Merja Leppälahti, kulttuurintutkimus
- Anja Nystén, kemia
- Heikki Oja, tähtitiede
- Reijo Pitkäranta, latinan kieli ja antiikin kirjallisuus
- Tiina Raevaara, biologia, perinnöllisyystiede
- Katri Saarikivi, aivotutkimus[1]
- Päivi Setälä, antiikin historia
- Anna-Leena Siikala, folkloristiikka
- Leena Tähtinen, tähtitiede
- Kaari Utrio, historia
- Esko Valtaoja, tähtitiede ja astrobiologia
- Osmo A. Wiio, viestintä
- Leena Vilkka, ympäristöfilosofia
Muita:
- David Attenborough, brittiläinen tuottaja ja luonnontieteiden popularisoija
- Bill Bryson, tietokirjailija
- Patrick Moore, tähtitieteen harrastaja ja tietokirjailija
- Sakari Mäkelä, fyysikko ja tietokirjailija
- Marjo T. Nurminen, tietokirjailija, tiedetoimittaja
- Tor Nørretranders, tietokirjailija
- Timo Suvanto, fyysikko ja tietokirjailija
Yleistajuisia tiedelehtiä
muokkaaTiedettä yleistajuistavia verkkosivuja ja blogeja
muokkaaKatso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Katri Saarikivi Otava. Viitattu 28.12.2023.
Kirjallisuutta
muokkaa- Raevaara, Tiina: Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle. Helsinki: Vastapaino, 2016. ISBN 978-951-768-546-7
- Strellman, Urpu & Vaattovaara, Johanna (toim.): Tieteen yleistajuistaminen. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-263-7