Ståle Solbakken

Solbakken aloitti peliuransa pienen norjalaisseura Gruen riveissä. 21-vuotiaana vuonna 1989 Solbakken otti ison askeleen urallaan eteenpäin ja siirtyi Hamarkamerateneen. Hamarilaisseuran riveissä Solbakken pelasi seuran noustessa ykkösdivisioonasta ylimmälle sarjatasolle Tippeligaeniin mestarina. Solbakken pelasi Ham-Kamissa 100 ottelua tehden niissä 35 osumaa, kunnes 1994 siirtyi Lillestrømiin. Tuolloin Solbakken sai myös kutsun Norjan maajoukkueeseen, jossa hän olikin myöhemmin tärkeä mies pelaten 58 A-maaottelua. Hän osallistui myös MM-kisoihin 1998 ja EM-kisoihin 2000. Solbakken siirtyi ulkomaille 1997, mutta visiitti jäi lyhyeksi. Hän pelasi Wimbledonissa 6 ottelua tehden yhden maalin. Jouduttuaan riitoihin päävalmentaja Joe Kinnearin kanssa, hänet myytiin 1998 tanskalaiseen Aalborgiin. Aalborgissa Solbakken voitti Tanskan mestaruuden 1999 ja Tanskan Cupin 2000, jolloin hänet palkittiin myös Vuoden pelaajana Tanskassa. Solbakken halusi siirtyä isompiin ympyröihin, mutta vuonna 2000 hän siirtyi FC Kööpenhaminan riveihin. Solbakken ehätti pelata seurassa vain neljätoista ottelua, kun hän maaliskuussa 2001 sai sydänkohtauksen harjoituksissa. Solbakken todettiin kliinisesti kuolleeksi, mutta hänet onnistuttiin elvyttämään ambulanssissa. Solbakkenin pelaajaura päättyi kyseiseen onnettomuuteen. ^[1]

• Tanskan mestaruus (2): 1999, 2001
• Tanskan cup: 2000
• Vuoden pelaaja Tanskassa: 2000

Vuonna 2002 Solbakken palasi kentälle, tai oikeammin kentän laidalle, aloittaen valmennusuransa Ham-Kamissa. Ensimmäisenä valmennusvuonnaan Solbakken johdatti seuran ykkösdivisioonan voittoon ja liigaan.

Vuoden 2006 alussa Solbakkenista tuli FC Kööpenhaminan päävalmentaja ruotsalaisen Hans Backen erottua kesken kauden.^[2] Solbakkenin johdolla joukkue selviytyi Mestarien liigaan 2006 pudottaen kolmannella karsintakierroksella jatkosta AFC Ajaxin. Liigan lohkovaiheessa syksyllä 2006 FCK voitti Manchester Unitedin sensaatiomaisesti.

Solbakkenin johdolla FCK on jatkanut menestyskulkuaan Tanskan superliigassa ja voittanut kaksi perättäistä Tanskan mestaruutta. Lisäksi FCK voitti Royal Leaguen kaudella 2005–06. Vaikka kausi 2007/08 päättyikin pettymykseen ja mestaruus karkasi vuosien tauon jälkeen Aalborg BK:lle sai Solbakken jatkaa tehtävässään. Kiitokseksi luottamuksesta hän palautti FCK:n komeasti mestariksi kaudella 2008/09. Kauden kruunasi FCK:n seurahistorian toinen tuplamestaruus. ^[3]

Marraskuussa 2009 Solbakken ilmoitti, ettei aio jatkaa FC Kööpenhaminassa kesäkuussa 2011 päättyvän sopimuksensa jälkeen, vaan jatkaa uraansa Norjan maajoukkueen päävalmentajana. ^[4] Solbakken ottaa maajoukkuevalmentajan tehtävät hoitaakseen Egil Olsenilta EM2012-projektin jälkeen. ^[5] Toukokuussa 2011 Solbakken kuitenkin allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen saksalaisseura 1. FC Kölnin kanssa. Seura osti hänet ulos Norjan maajoukkuesopimuksesta 750 000 eurolla ja Solbakken aloittaa Kilipukeissa kesällä 2011. ^[6] Kausi 2011/12 sujui Kölniltä ailahdellen, sillä parhaimmillaan keskikastissa majaillut seura vajosi kehnon kevään myötä taistelemaan sarjapaikastaan. Lopulta seurajohto sai tarpeekseen 12. huhtikuuta 2012 ja erotti Solbakkenin Kölnin pelattua viisi perättäistä ottelua ilman voittoa. ^[7]

Toukokuussa 2012 Solbakken allekirjoitti valmennussopimuksen Englannin Valioliigasta pudonneen Wolverhamptonin kanssa. ^[8] Wolves ei onnistunut Solbakkenin alaisuudessa taistelemaan paluusta Valioliigaan, vaan juuttui Mestaruussarjan keskikastiin. Kun joukkue putosi tammikuun alussa FA Cupin kolmannella kierroksella Luton Townille, sai Solbakken potkut tehtävästään. ^[9]

Solbakken palasi FC Kööpenhaminan päävalmentajaksi elokuussa 2013. ^[10] Solbakkenin johdolla FCK jatkoi menestyksekkäästi Tanskan liigan kärkikahinoissa, mutta hävisi mestaruuden kaudella 2013/14 sekä liigassa että cupissa Aalborgille. Kaudella 2014/15 FCK joutui jälleen tyytymään liigan kakkossijaan, kun FC Midtjylland vei mestaruuden. Cupissa Solbakken pääsi juhlimaan uransa toista mestaruutta, kun FCK kukisti jatkoajan jälkeen FC Vestsjællandin 3–2. ^[11] Kaudella 2015/16 Solbakken johdatti FCK:n Tanskan superliigan mestaruuteen peräti yhdeksän pisteen erolla SønderjyskEen. Kausi huipentui seuran ja Solbakkenin ensimmäiseen tuplamestaruuteen seitsemään vuoteen, kun FCK kaatoi Aarhusin 2-1.^[12]

Kaudella 2016/17 FCK jatkoi vahvoja otteitaan Tanskan liigassa. Joukkue voitti liigan runkosarjan 12 pisteen erolla Brøndbyyn häviämättä yhtään ottelua. Voittokulku jatkui mestaruuden ratkaisseessa loppusarjassa ja Solbakkenin seitsemäs mestaruus FCK:n peräsimessä ratkesi jo viisi kierrosta ennen sarjakauden päättymistä.^[13] Mestarien liigassa FCK selvitti tiensä karsintojen läpi lohkovaiheeseen, jossa joukkue pelasi vahvasti. Kaksi tasapeliä FC Portoa vastaan, voitot Club Bruggesta ja tasapeli Leicester Cityä vastaan riittivät lohkon kolmanteen sijaan. FCK:n europelit päättyivät Eurooppa-liigassa neljännesvälierätappioon AFC Ajaxille.

Kaudella 2017/18 oli Solbakkenin FCK:lle edellistä heikompi ja joukkue sijoittui runkosarjassa vasta neljänneksi jääden paikallisvastustaja Brøndbystä 16 pisteen päähän. Ylemmässä loppusarjassa voittoja kertyi vain neljä kymmenestä ottelusta ja lopullinen sijoitus neljäs. FCK jäi kolmen parhaan ulkopuolelle ensimmäistä kertaa 18 vuoteen. Eurooppa-liigassa FCK etenei pudotuspeleihin, mutta putosi jo ensimmäisellä kierroksella Atlético Madridille.

Kaudella 2018/19 FCK palasi jälleen mestaruuskantaan, kun joukkue varmisti Solbakkenin johdolla norjalaisen 7. liigamestaruuden kolme kierrosta ennen sarjakauden päättymistä.^[14] Eurooppa-liigassa kausi oli heikompi ja FCK voitti vain yhden alkulohko-ottelunsa ja putosi jo lohkovaiheen jälkeen. Tanskan cupissa Solbakkenin suojattien tie katkesi edellisvuoden tapaan jo 4. kierroksella. Mestaruuden myötä seurajohto teki Solbakkenin kanssa toukokuussa 2019 neljän vuoden jatkosopimuksen.^[15] Kaudella 2019/20 FCK jäi liigassa hopealle ja hävisi mestaruuden FC Midtjyllandille peräti 14 pisteellä. Kausi 2020/21 alkoi kehnosti ja joukkue putosi Eurooppa-liigan lohkovaiheesta, eivätkä tulokset kotimaan sarjassakaan olleet vahvoja. Seurajohto päätyi erottamaan yli 7 vuotta seuraa valmentaneen Solbakkenin lokakuussa 2020.^[16]

Joulukuussa 2020 Stålbakkenista tuli Norjan maajoukkueen päävalmentaja.^[17]

• Tanskan mestaruus (7): 2006, 2007, 2009, 2010, 2011, 2016, 2017, 2019
  • Hopeaa (2): 2014, 2015
• Royal League: 2006
• Tanskan Cup (3): 2009, 2015, 2016
  • Hopeaa: 2007, 2014
• Norjan vuoden valmentaja: 2004
• Tanskan vuoden valmentaja (3): 2007, 2011, 2016