Sentenced

Sentencedin edeltäjä Utmost Deformity sai alkunsa vuonna 1988. Alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Miika Tenkula (kitara ja laulu), Lari Kylmänen (basso) ja Tuure Heikkilä (rummut). Seuraavana vuonna kitaristi Sami Lopakka liittyi yhtyeeseen ja Vesa Ranta korvasi Tuure Heikkilän. Yhtyeen nimi lyhennettiin muotoon Deformity ja myöhemmin nimeksi vaihdettiin Sentenced.^[3] Tällä kokoonpanolla he nauhoittivat kaksi demoa, When Death Join Us... vuonna 1990 ja Rotting Ways to Misery vuonna 1991. Ensimmäisen demon perusteella he saivat levytyssopimuksen ranskalaisen Thrash Recordsin kanssa. Sentenced soitti ensimmäisen keikkansa vuonna 1991 Ylikiimingissä.^[4]

Vuonna 1991 basisti Taneli Jarva liittyi yhtyeeseen korvaten Lari Kylmäsen juuri ennen debyyttialbumi Shadows of the Pastin äänitysten alkamista. Tuohon aikaan yhtyeen musiikkityyli oli tyypillistä skandinaavista death metalia. Debyyttialbumin äänitysten aikaan yhtyeen jäsenet olivat iältään 15–18-vuotiaita. Keväällä 1992 yhtye nauhoitti kolme uutta kappaletta levy-yhtiöille lähetettävää Journey to Pohjola -promonauhaa varten. Lopputuloksena he saivat levytyssopimuksen juuri toimintaansa aloittelleen suomalaisen Spinefarm Recordsin kanssa.

Toinen albumi North from Here julkaistiin keväällä 1993, ja se esitteli uudistuneen Sentencedin. Albumi oli erittäin tekninen, folk-vaikutteisempi ja huokui pohjoista aggressiivisuutta. Yhtyeen jäsenten soittotaidot olivat kehittyneet huomattavasti ja musiikki oli omaleimaista. Laulajan tehtävät oli siirretty basisti Taneli Jarvan vastuulle. Myöhemmin samana vuonna julkaistiin minialbumi The Trooper, jonka nimikappale on cover-versio Iron Maidenin vuonna 1983 levyttämästä kappaleesta. North from Here herätti myös saksalaisen Century Media Recordsin mielenkiinnon Spinefarmin toimitusjohtajan Riku Pääkkösen soitettua albumia yhtiön edustajille. Century Media piti yhtyeestä siinä määrin, että se julkaisi albumin maailmanlaajuisesti vuoden 1993 lopulla, ja vuonna 1994 yhtye teki pitkäaikaisen levytyssopimuksen yhtiön kanssa.

Vuonna 1995 Sentenced teki läpimurtonsa Amok-albumilla. Verrattuna aikaisempiin albumeihin musiikki oli hitaampaa, melodisempaa ja Jarvan laulutyöskentely oli kehittynyt huomattavasti. Myös levytyssopimus Century Median kanssa osoitti arvonsa. Albumin julkaisua seurasi kaksi pitkää Euroopan-kiertuetta ruotsalaisen Tiamatin ja sveitsiläisen Samaelin kanssa ja kappaleesta ”Nepenthe” tehtiin musiikkivideo. Syksyllä 1995 julkaistiin minialbumi Love & Death, joka musiikillisesti jatkoi Amokin linjaa. Alkuvuodesta 1996 yhtye konsertoi Saksassa englantilaisen Bolt Throwerin kanssa. Juuri kun Sentenced oli saamassa jalansijaa melodisen death metalin markkinoilla, Taneli Jarva yllätti kuuntelijat eroamalla yhtyeestä henkilökohtaisten syiden vuoksi^[5] kesällä 1996. Muutamaa vuotta myöhemmin hän perusti uuden yhtyeen, The Black Leaguen.

Jarva korvattiin puhtaampiäänisellä laulajalla Ville Laihialalla vuonna 1996 vain kolme viikkoa ennen yhtyeen siirtymistä Saksan Hageniin Woodhouse-studiolle nauhoittamaan neljättä albumiaan Down tuottaja Waldemar Sorychtan kanssa. Koska yhtyeessä ei ollut basistia Downin nauhoitusten aikaan, soolokitaristi Miika Tenkula soitti bassoraidat albumille. Musiikki muuttui entisestä melodisemmaksi, ja uusi laulaja toi uusia mahdollisuuksia yhtyeen tyylin kehittämiseen. Down sai paljon positiivista palautetta alan lehdistöltä, ja saksalaiset Rock Hard ja Metal Hammer valitsivat sen kuukauden levyksi. Myös basisti Sami Kukkohovi liittyi yhtyeeseen näihin aikoihin, mutta aluksi vain sessiojäseneksi konsertteja varten. Keväällä 1997 hänestä tehtiin yhtyeen vakituinen jäsen. Joulukuussa 1996 yhtye kiersi Depressive Agen, Lacrimosan, The Gatheringin ja Dreams of Sanityn ohella Saksaa osana Dark Winter Nights -festivaalikiertuetta. Maaliskuussa 1997 vuorossa oli Out of the Dark -festivaalikiertue Keski-Euroopassa My Dying Briden, Therionin, Orphanagen ja Darkin kanssa, ja toukokuussa yhtye soitti ensimmäistä kertaa Alankomaiden suurella Dynamo-festivaalilla. Myöhemmin vuonna 1997 Century Media julkaisi Out of the Dark -kokoelmalevyn, joka sisälsi muiden muassa liveversiot Sentencedin kappaleista ”Bleed” ja ”Dance on the Graves (Lil' Siztah)”.

Sentencedin viides albumi Frozen (1998) nauhoitettiin jälleen Sorychtan tuottamana Woodhouse-studiolla, ja se jatkoi pitkälti siitä, mihin Down jäi, mutta tällä kertaa kappaleissa oli enemmän syvyyttä. Laihiala ja Kukkohovi olivat jo ehtineet asettua yhtyeeseen ja täten pystyivät ottamaan osaa kappaleiden sävellys- ja sovitustyöhön. Myöhemmin vuonna 1998 Frozenista julkaistiin rajoitettu erikoispainos kultaisilla kansilla, muokatulla kappalejärjestyksellä ja neljällä cover-kappaleella varustettuna.

Seuraava Sentenced-albumi oli vuoden 2000 Crimson. Kuten myös singlenä julkaistu ”Killing Me, Killing You” osoitti, yhtyeen soundi oli ottanut askeleen kevyempään suuntaan. Crimson toi mukanaan myös yhtyeen ensimmäisen albumilistan ykkössijan kotimaassaan. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistu The Cold White Light toi yhtyeen esille entistä luovempana. Sanoituksiltaan levy oli pääosin tuttua Sentenced-linjaa, ja aiheet pyörivät menetetyn rakkauden, itsemurhan ja masennuksen ympärillä. Myös The Cold White Light sijoittui albumilistan ensimmäiseksi ja myi kultaa pian julkaisunsa jälkeen. Albumilta julkaistiin single kappaleesta "No One There" b-puolenaan "Blood & Tears". "No One There"-kappaleesta julkaistiin myös musiikkivideo. Syyskuussa 2002 yhtye kiersi Yhdysvaltoja Dark Tranquillityn, In Flamesin ja Killswitch Engagen kanssa, ja lokakuussa Eurooppaa Lacuna Coilin kanssa. Euroopan-kiertueella yhtyeen mukana soitti koskettimia The RMS -yhtyeen Antti Pikkarainen.

Vuonna 2003 Sentenced teki ainoan suomenkielisen kappaleensa, ”Routasydän”, jääkiekkoseura Oulun Kärppien kannatuslauluksi. Kappaleen sanoitukset herättivät paljon kohua: tietyt tahot liittivät toisen säkeistön ensimmäinen rivin ”Sisu, veri ja kunnia” kansallissosialismiin, sillä Hitler-Jugend-järjestö oli käyttänyt sanaparia ”Veri ja kunnia” (saks. Blut und Ehre) mottonaan. Yhtye kiisti syytökset, mutta asiasta nousseen kohun vuoksi seurajohto päätti asettaa kappaleen esityskieltoon Kärppien otteluissa.^[6][7] Yhtye kuitenkin esitti kappaleen 30 000 -päisen yleisön edessä Kärppien kultajuhlissa huhtikuussa 2004. Nyttemmin Routasydän-biisin irrotettu osa on otettu käyttöön Kärppien maalilauluksi joukkueen otteluissa. Sentencedin myöhemmin singlenäkin julkaisema kappale ”Ever-Frost” on sanoitustensa puolesta omistettu kohun aiheuttajille.

Alkuvuodesta 2005 Sentenced ilmoitti tulevan The Funeral Albumiksi nimetyn albumin olevan sen uran viimeinen. Yhtye soitti kesän ja syksyn aikana joukon jäähyväiskonsertteja Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Sentencedin hautajaisia vietettiin 1. lokakuuta 2005 jäsenten kotikaupungin loppuunmyydyssä Oulun Club Teatrialla. Myös Taneli Jarva esiintyi yhtyeen kanssa konsertissa raskaampien kappaleiden yhteydessä. Yhtyeen viimeisestä konsertista kuvattiin konserttielokuva Buried Alive, joka sai ensi-iltansa Oulun musiikkivideofestivaaleilla 9. syyskuuta 2006 ja julkaistiin DVD:llä 22. marraskuuta 2006.^[8][9] DVD rikkoi sittemmin platinarajan myynnissä.

Sentencedin jäsenet ovat jatkaneet musiikillista uraansa muissa kokoonpanoissa. Ville Laihiala on laulanut ja soittanut kitaraa Poisonblackissa ja S-Toolissa, sekä vuonna 2022 debyyttilevyn julkaiseessa kokoonpanossa Ville Laihiala ja Saattajat. Ensin mainittu perustettiin jo Sentencedin aikana ja julkaisi esikoisalbuminsa vuonna 2003. Sami Lopakka ja Sami Kukkohovi soittavat kitaraa Kypckissa, jonka esikoisalbumi ilmestyi keväällä 2008. Lopakka, joka on koulutukseltaan suomen kielen maisteri, on aloittanut myös kirjallisen uran, ja hänen omista kiertuekokemuksista ammentava esikoisromaaninsa Marras ilmestyi tammikuussa 2014.^[10] Lopakan toinen kirja, Loka, julkaistiin vuonna 2019. Hän työskentelee nykyään korkeakoulutettujen työllistämistä edistävässä Momentum-hankkeeessa Oulun yliopistolla. Pääasiallinen säveltäjä Miika Tenkula vetäytyi julkisuudesta yhtyeen lopettamisen jälkeen ja kuoli kotonaan Muhoksella perinnöllisen sydänvian aiheuttamaan äkilliseen sydänkohtaukseen 18. helmikuuta 2009. Tenkula ja Vesa Ranta olivat suunnitelleet uuden yhtyeen perustamista.^[11] Ranta soitti sittemmin The Man-Eating Tree -yhtyeessä.^[12], ja vuonna 2021 hän liittyi The Abbey-yhtyeeseen. Vesa Rannalla on myös Kaira Films -videotuotantoyhtiö, joka tekee musiikkivideoita ja tuotantoja yrityksillekin.

Joulukuussa 2014 ilmestyi toimittaja Matti Riekin yhtyeestä kirjoittama kirja Täältä pohjoiseen: Sentencedin tarina.^[13] Valokuvausta jo Sentencedin aikana opiskellut ja myöhemmin ammattikuvaajaksi ryhtynyt Vesa Ranta julkaisi valokuvakirjan Agony Walk – On the Road with Sentenced syyskuussa 2019.^[14][15] Kirjan kuvamateriaali on suurimmaksi osaksi vuosilta 1997–2002.^[16]

Lipposen Levy ja Kasetti julkaisi 27. toukokuuta 2022 ”The Urn – Complete Studio Recordings” -nimisen vinyyliboksin, joka sisältää albumit ”Shadows of the Past”, ”North From Here”, ”Amok”, ”Down”, ”Crimson”, ”The Cold White Light”, ”Frozen”, ”The Funeral Album”, sekä ep:t ”The Trooper” ja ”Love & Death” sekä harvinaisuuskokoelman ”Dead Leaves”.^[17]

• Tuure Heikkilä – rummut (1988–1989)
• Taneli Jarva – basso, laulu (1991–1996)
• Sami Kukkohovi – basso (1997–2005)
• Lari Kylmänen – basso (1988–1991)
• Ville Laihiala – laulu (1996–2005)
• Sami Lopakka – kitara (1989–2005)
• Vesa Ranta – rummut (1989–2005)
• Miika Tenkula – soolokitara (1988–2005), laulu (1988–1992)

• Tarmo Kanerva – rummut (kesä 1999)
• Niko Karppinen – basso (1995–1996)
• Mika Luttinen – laulu (1992)^[18]
• Marco Sneck – koskettimet

• Finnish Metal Awards 2005: Vuoden yhtye. Lisäksi The Funeral Album voitti vuoden levyn ja vuoden kansitaiteen palkinnot.
• Suomessa kultaa albumeista Story: Greatest Kills, The Cold White Light ja The Funeral Album sekä DVD:stä Buried Alive.^[24]

• Luettelo Sentencedin kappaleista

• Matti Riekki: Täältä pohjoiseen: Sentencedin tarina]]. Helsinki: Like, 2014. ISBN 978-952-01-1140-3
• Vesa Ranta: Agony Walk – On the Road with Sentenced]]. Western Siberia Media House, 2019. ISBN 978-952-94-1766-7

• Sentenced.org (arkistoitu) (englanniksi)
• Sentenced Myspacessa (englanniksi)
• Sentenced levy-yhtiö Century Median sivustolla (englanniksi)
• Sentenced Encyclopaedia Metallumissa (englanniksi)
• Sentenced Meteli.netissä
• Sentenced Last.fm:ssä (englanniksi)
• Ylen Elävä arkisto: Sentenced livenä (1998)
• Tuotanto ruodinnassa: Sentenced KaaosZine.
• Päivi Parhi-Riikola: Sentencedin haudalta löytyy viisi varsin valoisaa nihilistiä. Kaltio 6/2005.