Savonranta

Hanhijärvi, Hankavaara, Lapinlahti, Paasniemi, Pirttimäki, Säimen, Rönkönvaara, Turtianniemi, Oriniemi, Leivola, Vuokala (Kirkonkylä)

Heinävesi (Pohjois-Karjala), Enonkoski (Etelä-Savo), Kerimäki (Etelä-Savo), Kitee (Pohjois-Karjala), Rääkkylä (Pohjois-Karjala) ja Liperi (Pohjois-Karjala).

Esihistoriallisella ajalla asutusta on ollut Kolovedellä ja Linnosaaressa.^[4]

Keskiajalla Savonrannan seutu oli savolaisten, lähinnä sääminkiläisten ja rantasalmelaisten, kaskeamis- ja kalastusalueena. Pysyvä asutus alkoi vakiintua 1730-luvulla. Hallinnollisesti Savonranta oli suurimmaksi osaksi osa Sääminkiä, vuodesta 1647 Kerimäkeä. Joitakin nykyisen kunnan alueita kuului myös Rantasalmeen (1554–1852) ja Heinäveteen (1852–1917, Pirttimäki ja Leivola). Savonrannan kunta itsenäistyi vuonna 1882.

Savonrannan evankelisluterilainen seurakunta liitettiin vuonna 2007 Kerimäen seurakuntaan.^[5] Vuonna 2009 Savonrannan kirkkopiiri (Arkistoitu – Internet Archive) siirrettiin Savonlinna-Säämingin seurakuntaan.^{[6] [7]}

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Savonrannan perinneruoaksi valittiin ”mehokas”, eli hapanleipätaikinaan tehty perunakukko. Myöskin kaalinlehdellä paistettu hapanrieska maidosta ja ohrajauhosta on suosittu eväs.^[8]

Savonrantalaisia yrityksiä oli muun muassa Darekon-Electro, muuttanut Savonlinnaan, ja vuolukiviuuneja valmistava Polarstone.

Vähäisestä syntyvyydestä johtuen kunnanhallitus päätti joulukuussa 2006, että jokainen kunnassa syntyvä lapsi sai 20 000 euroa. Summa maksetaan 2 000 euron vuosittaisina lapsilisinä kymmenvuotiaaksi saakka edellyttäen lapsen asumisen paikkakunnalla sen kymmenen vuoden ajan, jona summa maksetaan^[9].

Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa.^[10] Liitoksen toteutuminen oli alkuun ollut epävarmaa,^[11][12] sillä kunnilla ei ollut yhteistä kuntarajaa. Sisäasiainministeriössä ei myöskään ollut hyväksytty keinotekoisia rajakäytäviä kahden eksklaavin välille. Savonrannan kunnanvaltuusto päätti 28. helmikuuta 2008 äänin 12–4, että Savonrannan ja Savonlinnan välinen yhdyskäytävä muodostetaan niin sanottua pohjoista reittiä pitkin lohkaisemalla alueet pelkästään Enonkosken kunnasta ja myöhemmin päätettiin, että Enonkoskelle maksetaan ”huoltokäytävän” viemästä alueesta 100 000 euron kertakorvaus^[13].^[14][15] Savonrannan kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan käytävän kuntarakennetta eheyttävä vaikutus on vähäinen, mutta kuitenkin paras vaihtoehto yksittäisten kuntalaisten ja seudullisen yhteistyön kannalta.^[16] Keskustan ryhmän edustaja ja valtuuston puheenjohtaja myös iloitsi siitä, että kolmen maaseutukunnan liitos ei toteutunut.^[17]

Savonranta sijaitsi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla ja monet pohjoisosien asukkaat käyvät asioimassa lähimpänä sijaitsevassa Joensuussa ja vastaavasti eteläosista sekä Vuokalan taajamasta katsoen Savonlinna on luonteva asiointisuunta. Liitossuunnitelmissa vaihtoehtoina olivat yhdistyminen Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan kesken, kunnan alueen jakaminen useampaan kuntaan sekä liitos pelkästään Savonrannan ja Savonlinnan välillä. Toteutunutta liitosta kritisoitiin sillä että velkainen Savonranta liittyy velkaiseen Savonlinnan kaupunkiin, kunnallisveroprosentti ja maksut nousevat sekä sillä että alueesta tulee käytännössä eksklaavi.

Aiemmin toteutettuja osakuntaliitoksia olivat Pirttimäen ja Leivolan kylien liittäminen Heinävedestä Savonrantaan vuoden 1918 lopussa.

Koloveden kansallispuisto on saimaannorpan kotivesiä, luonnontilaista saaristoluontoa ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Koloveden kansallispuisto perustettiin vuonna 1990 suojelemaan Saimaan saaristoluontoa, saimaannorpan elinympäristöä ja eteläsuomalaista metsäluontoa. Puiston pinta-ala on 2 300 ha. Koloveden alueella on liikkunut ihmisiä jo kivikauden aikana. Näistä muinaisista eränkävijöistä kertovat Ukonvuoren ja puiston tuntumassa sijaitsevien Havukka- ja Vierunvuoren jyrkkiin seinämiin maalatut hirvi- ja ihmishahmot, joilla on ikää noin 5000 vuotta.

August Bomanin suunnittelema ja Petteri Holopaisen rakentama Savonrannan kirkko valmistui 1863. Alttaritaulun Jeesus ristillä on maalannut Niko Makkonen (1903). Laskettelukeskus Lekotti, jossa neljä valaistua rinnettä, rinnepituus 650 m ja korkeusero 75 m. Säimenessä sijaitseva 1880-luvulla rakennettu mylly, jossa on nykyään kotiseutumuseona.

Orivirran saarroksi kutsutun 1500-luvulla rakennetun linnakkeen jäännökset sijaitsevat kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä Linnosaaressa. Linnoituksen rauniot hävisivät suureksi osaksi, mutta viime vuosina Museovirasto on kaivanut muurien jäänteet kohtalaisen hyvin esille. Rauniokummulle, vanhan lossirannan penkkaan pystytettiin vuonna 1965 arkkitehti H. Havaksen suunnittelema muistomerkki.

Paasselkä on kunnan eteläosassa sijaitseva yli kymmenkilometrinen järviallas ja meteoriittikraatteri. Paasselän syntyminen meteoriitin törmäyksessä oli pitkään epäilyksenalaisena, mutta 16. huhtikuuta 1999 kraatteri virallisesti julkistettiin porauksissa löytyneiden törmäyksen merkkien havaintojen jälkeen.

• Karjalainen 6.1.2007: Ensimmäiset 20 000 euroa jo tienattuna (Arkistoitu – Internet Archive)

• Kekkonen, Sanna ym.: Savonrannan historia. Savonrannan kunta, 2001. ISBN 951-98705-0-4.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savonranta Wikimedia Commonsissa

• Savonrannan kunnan kotisivu