Saratovin alue

Saratovin alueen keskeltä virtaa Volga. Joen itäpuolinen alue kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsipuoli Volgan ylänköön. Alueella sijaitsee Saratovin tekojärvi sekä osa Volgogradin tekojärvestä. Alue on pääasiassa aroa, metsää on vain 5,3 % pinta-alasta.

Saratovin alue kuului Venäjän keisarikunnan aikana Saratovin kuvernementtiin. Saratovin alue muodostettiin 1936 Alisen Volgan maakunnan pohjoisosasta ja sen alaisuuteen kuului myös aluksi Volgan saksalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta.

Toisen maailmansodan jälkeen alueeseen liitettiin Volgan Saksalaisten autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan eteläosa, koska Volgan saksalaiset oli karkotettu Siperiaan ja Keski-Aasiaan ja heidän tasavaltansa oli lakkautettu.

Saratovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Saratov. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri, hallitus ja alueduuma. Vuonna 2013 kuvernöörinä toimi Vareri Radejev.

Alue on jaettu hallinnollisesti 38 piiriin ja 17 kaupunkialueeseen.^lähde?

Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, kemian-, rakennusaine-, puunjalostus-, kevyt-, tekstiili-, ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella tuotetaan ja jalostetaan öljyä ja maakaasua. Maataloudessa viljellään viljaa, auringonkukkia ja sokerijuurikasta. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa.

Saratovin alueen asukasluku on 2 521 892 (2010).^[1]

Noin 65 % väestöstä asuu kaupungeissa ja kaupunkimaisissa taajamissa. Vuonna 2010 suurimmat, yli 30 000 asukkaan kaupungit tai kaupunkitaajamat olivat Saratov (837 900 as.), Engels (202 419 as.), Balakovo (199 690 as.), Balašov (82 227 as.), Volsk (66 508 as.), Lugatšev (41 707 as.), Rtištševo (41 289 as.), Privolžski (34 364 as., kaupunkityyppinen taajama), Marks (31 531 as.) ja Petrovsk (31 160 as.). ^[1]

Vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 85,6 prosenttia, ukrainalaisia 3,8 prosenttia, kazakkeja 2,8 prosenttia ja muita 7,8 prosenttia. Alueella asuneesta runsaasta saksalaisväestöstä ei ole nykyisin jäljellä kuin noin 18 000.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan suurimmat etniset ryhmät olivat:

• venäläiset 2 293 100 (85,9 %)
• kazakit 78 300 (2,9 %)
• ukrainalaiset 67 300 (2,5 %)
• tataarit 57 600 (2,2 %)
• armenialaiset 25 000
• mordvalaiset 16 500
• azerit 16 400
• tšuvassit 16 000
• valkovenäläiset 12 700
• saksalaiset 12 100
• tšetšeenit 8 500
• lezgit 5 300
• baškiirit 4 000
• marit 4 000
• moldovalaiset 3 800
• juutalaiset 3 400
• romanit 2 700
• korealaiset 2 500
• georgialaiset 2 400
• kurdit 2 300
• uzbekit 2 100
• udmurtit 1 800
• tadžikit 1 500
• avaarit 1 400
• tabasaranit 1 300
• puolalaiset 1 000

Saratovin alueen rajoja on muuteltu vuosien varrella useasti, mikä vaikuttaa osaltaan asukasluvun kehitykseen.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saratovin alue Wikimedia Commonsissa