Sámos

Sámos sijaitsee Ikaríanmeressä Egeanmeren pohjoisosassa, ja se on Pohjoisen Egean saarten kolmanneksi suurin saari. Kreikan saarista se on kahdeksanneksi suurin. Saari sijaitsee vain vajaan parin kilometrin päässä Turkin rannikosta, joka on lähimmillään saaren kaakkoispuolella. Saaren länsipuolella sijaitsee Ikarían saari, lounaispuolella Foúrnoin saariryhmä, etelässä Agathonísi sekä hieman kauempana Leipsoí-saaret ja Pátmos. Aivan Sámoksen eteläpuolella sijaitsee pieni Samiopoúlan saari eli ”Pieni Sámos”.

Saaren pituus on noin 45 kilometriä ja suurin leveys noin 19 kilometriä. Sámoksen nimi viittaa saaren ja erityisesti sen rantojen korkeuteen.^[3] Saarella on korkeita vuoria erityisesti sen länsi- ja keskiosissa. Länsipäässä sijaitsee saaren korkein vuori Kérkis eli Kerketéas (1 434 m), keskiosassa toiseksi korkein vuori Karvoúnis eli Ámpelos (1 150 m).^[1] Sámos on aina ollut hyvin vehreä saari.^[3]

Pääartikkeli: Sámoksen alueyksikkö

Sámos kuuluu hallinnollisesti Sámoksen alueyksikköön, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Se jakaantuu vuodesta 2019 lähtien kahteen kuntaan, jotka ovat Anatolikí Sámoksen kunta (”Itä-Sámos”) ja Dytikí Sámoksen kunta (”Länsi-Sámos”). Vuoteen 2011 saakka saari jakaantui neljään kuntaan, kun taas vuosina 2011–2019 se muodosti vain yhden kunnan, Sámoksen kunnan.^[2][4]

Saaren suurimmat asutukset ovat Karlóvasi (Néo Karlóvasi, 6 708 asukasta), pääkaupunki Sámoksen kaupunki (6 191), Mytilinioí (1 982), Vathý (1 888), Pythagóreio (1 272), Chóra (1 218), Marathókampos (1 069) ja Kokkári (1 060).^[2] (Katso myös: Luettelo Anatolikí Sámoksen kunnan kaupungeista ja kylistä ja Luettelo Dytikí Sámoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.) Sámoksen kaupunki ja Vathý muodostavat käytännössä yhden taajaman, joka on saaren suurin. Siksi saaren pääkaupungista käytetään kumpaakin nimeä.

Pääartikkeli: Antiikin Samos

Antiikin aikana saari tunnettiin Samoksen lisäksi myös nimillä Parthenia, Anthemos, Melamfylos, Dryusa ja Kyparissia. Saaren asutuksen sanotaan olleen alun perin kaarialaisia ja sitten joonialaisia. Ensimmäisten joonialaisten kerrotaan tulleen Epidauroksesta, josta argoslaiset karkottivat heidät. Samoslaiset puolestaan asuttivat Samothraken eli nykyisen Samothrákin saaren (”Traakialaisen Sámoksen”), ja siksi sen nimi on sukua saaren nimelle.^[3]

Antiikin Samos oli kukoistava kaupunkivaltio (polis) ja merimahti. Sen keskuskaupunki Samos (jota ei tule sekoittaa samannimiseen nykyiseen pääkaupunkiin) sijaitsi nykyisen Pythagóreion kylän paikalla. Samoksen johtajista kuuluisimpia oli tyranni Polykrates 500-luvulla eaa. Saarella asusti useita antiikin ajan neroja, kuten filosofi ja matemaatikko Pythagoras, filosofi Epikuros, tähtitieteilijä Aristarkhos ja kirjailija Aisopos. Samokselta oli kotoisin myös Kolaios, joka purjehti ensimmäisenä kreikkalaisena ”Herakleen pylväiden” eli Gibraltarinsalmen läpi 640 eaa.^[3][5]

Polykrates rakennutti vuonna 540 eaa. Hera-jumalattaren myyttiselle syntymäpaikalle tälle pyhitetyn suuren temppelin eli Heraionin,^[5] joka oli yksi antiikin maailman suurimpia temppeleitä. Se on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Temppeli oli ensimmäinen suurista joonialaisista temppeleistä ja muodostui suuresta joukosta pylväitä. Se tuhoutui vain noin kymmenen vuoden päästä, mahdollisesti maanjäristyksessä. Temppelin alueelta on löydetty suuri määrä patsaita ja votiivilahjoja, jotka ovat Sámoksen arkeologisessa museossa. Sieltä löytyy muun muassa maailman suurin säilynyt kuros-patsas, niin kutsuttu Samoksen kuros. Temppelin rauniot sijaitsevat Pythagóreion lähellä. Sen alueella tehdään yhä kaivauksia.

Pythagóreion lähellä sijaitsee myös toinen saaren kuuluisimmista nähtävyyksistä, 1 036 metriä pitkä Eupalinoksen vesitunneli. Se on historian toinen tunneli, jonka kaivaus aloitettiin samanaikaisesti vuoren molemmilta puolilta. Myös tunneli rakennettiin Polykrateen aikaan. Nykyisin tunneli on suosittu turistikohde. Pythagóreion alueella on jatkuvia arkeologisia kaivauksia, joita näkee niin kylän rantaviivalla kuin sen keskustassakin. Kylä on nimetty antiikin Samoksesta kotoisin olleen Pythagoraan mukaan.

Polykrateen kukistuttua saarta hallitsivat persialaiset. Sittemmin se kuului Deloksen meriliittoon ja oli Ateenan alaisuudessa, joskin huomattavasti monia muita liittolaisia vapaampana. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen se oli Egyptin kuninkaiden alaisuudessa. Vuodesta 84 eaa. saari oli Rooman valtakunnan alaisuudessa osana Asian provinssia. Roomalaisena aikana saaren merkitys väheni, vaikkakin se sai nauttia pitkään monista vapauksista.^[3]

1400-luvun lopulla genovalaiset kauppiaat ottivat saaren joksikin aikaa hallintaansa. Tuolloin saari oli usein merirosvojen hyökkäysten kohteena ja lähes koko väestö pakeni saarelta. Vuonna 1550 saaren valloittivat turkkilaiset, minkä jälkeen väestö palasi. Vuonna 1830 saaresta tuli Turkille veroa maksanut kristitty ruhtinaskunta, Sámoksen ruhtinaskunta. Ensimmäisessä Balkanin sodassa vuonna 1912 saaren valtasivat kreikkalaiset ja siitä tuli osa Kreikkaa vuonna 1913.^[5]

Sámoksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Pythagóreion ja sen ympäristön antiikin aikaiset nähtävyydet, mukaan lukien Heraion ja Eupalinoksen tunneli, jotka ovat Unescon maailmanperintökohde; samoin Pythagóreiossa olevat Pythagóreion arkeologinen museo ja Lykoúrgos Logothétiksen linna; Sámoksen kaupungissa toimiva Sámoksen arkeologinen museo; sekä monet luostarit, kuten Vrontianín luostari ja Megáli Panagían luostari. Luonnonnähtävyyksiin kuuluvat muun muassa lukuisat vaellusreitit, kuten Kérkis-vuoren vaellusreitti, sekä Megálo Seïtánin ja Mikró Seïtánin rannat ja niihin liittyvä luonnonsuojelualue. Pythagoraan luola eli Pythagoraan asuin- ja opetusluolaksi kutsuttu luola sijaitsee lähellä Kámpoksen eli Votsalákian kylää.

Sámoksen maanviljely tuottaa tupakkaa, viiniä, hunajaa, oliiviöljyä, sitrushedelmiä, viikunoita ja manteleita. Turismi on suuri työllistäjä saarella.

Saaren pääsatama on Sámoksen kaupunki. Myös Pythagóreiossa ja Karlóvasissa on matkustajasatamat. Sámoksen kansainvälinen lentoasema sijaitsee Pythagóreion lähellä.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sámos Wikimedia Commonsissa