Rinteen hallitus

Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2019.^[7] SDP keskusteli hallituksesta pisimpään kokoomuksen kanssa. Lopulta SDP kuitenkin valitsi kumppaneikseen keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n. Sipilän hallituksen sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan kokoomuksen ehdot hallitusyhteistyölle olivat noin 75 %:n työllisyysaste ja tasapainoinen julkinen talous 2023 sekä se, että työn verotusta ja kokonaisveroastetta ei nosteta. Hänen mukaansa Rinne ilmoitti tiedotustilaisuudessa valinneensa hallituspohjan, jonka avulla saisi paremmin toteutettua sosialidemokraattien vaalilupaukset.^[8]

Hallitustunnustelija Rinne ilmoitti 2. kesäkuuta, että sopu hallitusohjelmasta ja ministerijaosta oli syntynyt ja että tulos julkaistaisiin 3. kesäkuuta.^[9]

Eduskunta valitsi Antti Rinteen pääministeriksi täysistunnossa 6. kesäkuuta 2019. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Sipilän hallitukselle eron ja nimitti uuden hallituksen samana päivänä.^[10][11]

Ministereitä hallituksessa oli yhdeksäntoista.^[12] SDP sai hallitukseen seitsemän ministeriä, keskusta viisi ministeriä, vihreät kolme ministeriä ja vasemmistoliitto sekä RKP kumpikin kaksi ministeriä.^[13] RKP nimesi ministerinsä 2. kesäkuuta,^[14] SDP sekä vihreät 4. kesäkuuta,^[15][16] ja keskusta sekä vasemmistoliitto 5. kesäkuuta.^[17][18] Järjestäytymisistunnossa valtioneuvosto määräsi Mika Lintilän pääministerin sijaiseksi.^[19]

1. ↑ Paatero ilmoitti 29. marraskuuta 2019 eroavansa, mutta eronpyyntöä ei ehditty käsitellä ennen koko hallituksen eroamista.

Keskustan menetettyä luottamuksen pääministeri Antti Rinteeseen tämä jätti eronpyyntönsä tiistaina 3.12.2019. Muuten hallitus olisi kaatunut illan välikysymysäänestykseen, koska keskusta ei olisi voinut äänestää Rinteen valheina pitämiensä selitysten puolesta.^[20] Myös muun muassa Vihreät oli lauantaina vaatinut Rinteeltä tarkempaa selitystä aukollisten puheittensa tilalle mutta tyytynyt sunnuntai-illan raporttiin.^[21][22]

Marko Junkkarin mukaan Rinteen puheiden ristiriita Postin tarkan tiedotteen kanssa sai monet keskustalaiset pitämään varmana, että Rinne oli valehdellut eduskunnalle. Siksi keskusta ei voinut allekirjoittaa välikysymykseen annettavaa hallituksen vastausta, joka tukisi Rinteen puheita. Keskusta oli pelännyt, että uutta hallitusta ei saataisi kasaan, mutta Rinnettä vastustavat SDP:n taustavaikuttajat ilmeisesti viestivät keskustalaisille, että kyllä SDP antaa periksi. SDP:n eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen Rinne jätti eronpyyntönsä.^[20]

Keskustan kansanedustajat kertoivat saaneensa kentän aktiiveilta jatkuvasti yhteydenottoja, että Rinteeseen ei enää voitu luottaa. Junkkarin mukaan ei näytä siltä, että yhteydenottoja olisi masinoitu.^[20]

Väitetyn valehtelun lisäksi Rinne oli jatkuvasti puuttunut toisten ministerien vastuualueisiin ja esittänyt julkisuudessa hallitusohjelman vastaisia aloitteita hallituskumppanien yllätykseksi. Rinteen taustavoimat ay-liikkeessä olivat päättäneet tiukentaa työmarkkinalinjaansa syksyllä 2019, mutta Rinne ei ollut kertonut tästä omistajaohjausministerille, mikä pohjusti Posti-kriisiä. Keskustaa häiritsi myös Rinteen lepsu suhtautuminen menojen kasvattamiseen ja se, että hallitus ei tosissaan parantanut työllisyyttä.^[20]

Edellisellä viikolla vihreätkin oli keskustan tavoin vaatinut nopeasti tarkempaa selvitystä Posti-tapahtumista ja moittinut aiempia selvityksiä luvattoman aukollisiksi.^[21] Puheenjohtaja Maria Ohisalo kuitenkin taipui 30.11. tukemaan Rinnettä, jos epäselvyydet selvitettäisiin eduskunnalle avoimesti ja hallituksen toimintatapoja parannettaisiin. Keskustan luottamus ei palautunut.^[22]

Rinteen hallitus oli jo aloitusvuonnaan ennen hallituskriisiä epäsuositumpi kuin Sipilän hallitus rankan viimeisen vuotensa aikana.^[23] Iltalehden mukaan se kaatui epätotuuksiin, toimintakyvyn puutteisiin ja Rinteen sekavaan, "muiden tontille astuvaan" ja ikäviä yllätyksiä tuottavaan johtamistapaan. Esimerkiksi Rinteen aloite työeläkerahojen siirtämiseen naiseläkeläisten etuuksiin pöyristytti asiantuntijat. Keskustan mukaan sitä ei ollut informoitu aloitteesta. Rinteen "sekavat ja epätodet" puheet Posti-kiistan toimistaan tuottivat välikysymyksen, jonka alla hallitus erosi.^[24]

Useimpien suomalaisten mielestä hallituskriisi ja Rinteen ero olivat Rinteen omaa syytä. Neljännes piti syynä keskustan halua kaataa Rinne ja 4 % kolme päivää aiemmin eronnutta omistajaohjausministeri Sirpa Paateroa (sd).^[25]

Kesken kriisin^[26] ulkoministeri, vihreiden Pekka Haavisto joutui 2.12. pitämään tiedotustilaisuuden kohussa, jossa konsulipäällikkö Pasi Tuominen syytti häntä lainvastaisesta päätöksestä ja pelolla johtamisesta. Haavisto otti Tuomiselta lokakuussa pois al-Holin leirin asiat.^[27] Tuominen oli kieltäytynyt tuomasta suomalaisia pois leiriltä omalla virkavastuullaan ja vaati, että siitä tehdään ensin virallinen päätös. Useimpien leirin naisten puolisot olivat olleet aktiivisia jihadisteja Isis-järjestön kalifaatissa, jossa suomalaiset asuivat.^[26]

Hallituksen kaatumisesta huolimatta kaikki hallituspuolueet halusivat jatkaa samalla hallitusohjelmalla. Uudeksi pääministeriksi Rinteen tilalle olivat ehdolla Sanna Marin (sd) ja Antti Lindtman (sd). Pääministeriehdokkaaksi valitsi Sdp:n puoluevaltuusto 8. joulukuuta Sanna Marinin äänin 32–29.^[28][29] Marinin hallitus aloitti toimintansa 10. joulukuuta 2019.

Rinteen hallituksen hallitusohjelma on yli 190 sivua pitkä.^[30] Sen nimi on "Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta".^[31] Hallitus on linjannut, että se ei leikkaa mitään menoja ohjelmassaan, ja lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla.^[32]

Hallitus sitoutui kasvattamaan työllisyysasteen eli työllisten osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä 75 prosenttiin, joka tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentuu neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäävät "ylimalkaisiksi", vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät ovat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.^[33] Hallitus haluaisi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainitaan palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.^[33] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) on kritisoinut sitä, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän toteaa että lisäveroja on mahdollista kerätä.^[32] Työllisyyskeinoja valmistellaan kolmikantaisesti.^[30]

Rinteen mukaan työttömyysaste pudotetaan yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitää olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voidaan toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.^[34]

Aktiivimalli on tarkoitus perua. Sen työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 5 000–12 000 työpaikkaa,^[33] mutta käytännössä sen vaikutuksia työllisyyteen on pidetty vähäisinä.^[35] Aktiivimalli kuitenkin säilyy, kunnes kolmikantainen työryhmä löytää korvaavat toimenpiteet. Paavo Arhinmäki sanoi, että aktiivimalli ei ole tuonut työpaikkoja, joten korvaavat toimet varmasti löydetään.^[36]

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitetään. Hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.^[30]

Hallitus sitoutui tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteesta voidaan tinkiä, jos Euroopassa tulee riittävä talousromahdus. Tulevaisuudessa tapahtuvaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ole. Sote-uudistuskaan ei enää pyri hillitsemään menojen kasvua, ja Rinne lupasi nostaa eläkkeitäkin.^[33]

”Tulevaisuusinvestoinnit” on hallituksen nimitys kolmen miljardin euron tilapäisille lisäpanostuksille tavanomaisiin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Nämä lisämenot rahoitetaan myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.^[37]

Veroja kiristetään 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennetään 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotetaan. Ruuhkamaksuista säädetään laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatetaan verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitetään. Kotitalousvähennystä lasketaan. Moni indeksikorotus palautetaan ja negatiivista tuloveroa kokeillaan. Asuntolainojen korkovähennys poistetaan.^[30]

Hallitus laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka ja hallitus ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.^[38]

Kehitysyhteistyörahoituksen taso nostetaan ennen pitkää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.^[39]

Pakolaiskiintiö nostetaan 850–1 050 henkilöön. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voidaan asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisätään.^[30]

Hallitus tavoittelee Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.^[38]

Teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palauteta teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistetaan muutenkin. Öljylämmitys lopetetaan 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatetaan. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatetaan, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Säädetään kaivosrojaltivero. Eläinten hyvinvointia parannetaan. Kävely- ja pyöräväyliä lisätään.^[30]

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan luonnonsuojelun lisäksi tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Hallituksen tavoitteena on myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hallitus esittää Helmi-hankkeeseen 42 miljoonaa euroa. Hankkeen pohjana ovat muun muassa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja suunnittelu. Vuonna 2020 keskeisiä ovat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat. Tavoitteena on saada hallituskauden aikana 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria. Mikkosen mukaan Helmi tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Lintukosteikoista on tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä pyritään saamaan hoidon piiriin 15 000 uutta hehtaaria nykyisten 30 000 hehtaarin lisäksi. Yksityisten maiden ennallistamisessa, hoidossa ja suojelupäätöksissä nojataan maanomistajien vapaaehtoisuuteen, suojeltavista alueista saa korvauksen ja kunnostukset kustantaa valtio. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsolle on tulossa lisärahoitus, jolla ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.^[40]

Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaan ankarammin. Raiskaus määritellään suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututaan tiukemmin.^[30] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.^[30]

Äidit ja isät saavat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi on kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennetä.^[30]

Hallitusohjelma takaisi pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä, joten pitäisi palkata tuhat uutta lääkäriä. Vanhusta kohti pitäisi olla vähintään 0,7 hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Vaasan sairaala saa laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.^[30]

Oppivelvollisuus pidennetään 18 vuoteen asti. Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kokeesta tehdään uudelleen pakollinen osa tutkintoa. Yliopistot saavat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.^[30]

Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.^[41]

Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saa hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytetään ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.^[37] Toteutetaan sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta -osuudella, jonka kustannus on 10 miljoonaa euroa.^[38]

Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu 22 miljoonan euron lisärahoitus vuosina 2020–2022.^[38]

Perusväylänpitoon tehdään työryhmän esityksen mukaan vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus ja talvikunnossapitoon 20 miljoonan pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.^[38]

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeisiin varataan 10 miljoonan euron osuus kokonaisrahoituksesta.^[38]

Yritystuista 100 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen.^[30]

Poliiseja palkataan 300 lisää.^[30] Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Lisävoimavarat kohdennetaan operatiiviseen toimintaan. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään ja kielitaitoon kiinnitetään huomiota.^[38]

Poistuvat strategiset puolustusvoimien suorituskyvyt korvataan täysimääräisesti. Hornet-lentokaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti, hankintasopimus solmitaan vuonna 2021. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa.^[38]

Rinteen hallituksen tukena on 20 valtiosihteeriä^[42] ja 63 erityisavustajaa^[43], eli ministerien avustajia on kaikkiaan 83. Edellisellä Sipilän hallituksella oli neljä valtiosihteeriä ja erityisavustajia 42, eli yhteensä 46 ministerien avustajaa.^[44] Elokuussa 2019 julkaistussa talousarvioesityksessä erityisavustajien ja valtiosihteerien kulujen määräraha vuodelle 2020 oli 11,5 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2019 oli alun perin 6,5 miljoonaa euroa eli viisi miljoonaa euroa alhaisempi. Vuoden 2018 määräraha oli kuusi miljoonaa euroa.^[45]

Sisäministeri Maria Ohisalon avuksi valtiosihteeriksi kutsuttiin entinen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. SDP esitti työministeri Timo Harakan valtiosihteeriksi Pilvi Torstia, joka jäi varasijalle kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) valtiosihteeriksi tuli Malin Brännkärr, joka on toiminut Kruunupyyn kunnanjohtajana. Ilta-Sanomien tietojen mukaan keskustan valtiosihteereiksi olivat tulossa entiset ministerit Kimmo Tiilikainen ja Juha Rehula sekä kansanedustajana aiemmin toiminut Tuomo Puumala. Näistä valtiosihteereiksi tulivat Tiilikainen ja Puumala, mutta ei Rehula.^[46]

Pääministeri Rinne kutsui erityisavustajikseen Matti Hirvolan, Pilvi-Elina Kupiaksen, Tuulia Pitkäsen, Dimitri Qvintuksen, Joonas Rahkolan ja Lauri Voionmaan. Lisäksi hänellä on valtiosihteerinä aiemmin Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana toiminut Raimo Luoma.^[47] Kesäkuussa 2019 EU-asioiden alivaltiosihteerksi piti tulla Jari Luoto.^[48]

EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen ja Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kritisoivat, että hallitus olisi voinut käyttää rahaa valtiosihteerien palkkaamisen sijaan puoluetuen korottamiseen.

Hallitus on perustellut avustajakunnan kasvattamista lainvalmistelun laadun parantamisella sekä Suomen EU-puheenjohtajakaudella.^[45]

Rinteen hallitukset valtiosihteerit^[42] ja erityisavustajat^[43] ovat:

Rinteen hallitus nimesi 13. kesäkuuta 2019 kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) Suomen ehdokkaaksi EU-komissioon. Urpilaisesta on tulossa Suomen ensimmäinen naispuolinen EU-komissaari, ja hänen varsinainen työnsä komissaarina alkaa aikaisintaan marraskuussa 2019.^[49] Urpilainen ei ollut ehdolla vuoden 2019 europarlamenttivaalissa. Europarlamenttivaalissa ehdolla ollutta ja suuren äänisaaliin kerännyttä Eero Heinäluomaa Rinne ei ehdottanut tehtävään, sillä Rinne halusi esittää komissaariksi naista.^[50]

29. kesäkuuta 2019 pääministeri Antti Rinne osallistui Helsingissä järjestettyyn Helsinki Pride -tapahtumaan ensimmäisenä Suomen pääministerinä.^[51]

Suomen heikentyneen syntyvyystilaston vuoksi hallitus käyttää kuusi miljoonaa euroa lapsistrategian laatimiseen.^[52]

Syyskuussa 2019 kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli 72,8 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä miehiä oli 1 000 enemmän ja naisia 39 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys laski edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kahdentoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella, eniten Varsinais-Suomessa, jossa vähennystä tuli yhdeksän prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi eniten Pirkanmaalla.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan hallituksen toimet heikentäisivät työllisyyttä 2 000–10 000 hengellä mutta kokoomuksen vaihtoehtobudjetti parantaisi työllisyyttä 9 000–39 000 hengellä. Hallitus antaisi enemmän rahaa työttömänä oleville, kokoomus heikentäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja rajoittaisi asumistukea ja toimeentulotuen asumisosaa sekä poistaisi pääsyn työttömyyseläkeputkeen.^[53]

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta varoittikin jo ennen vaaleja, että konkreettinen työllisyyslupaus johtaa "lähes väistämättä sosiaaliturvan tason leikkaukseen". Hallitus kuitenkin sitoutui säätämään toimet, jotka tuottaisivat 60 000 uutta työpaikkaa.^[53]

Eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta 2019 oppositio ehdotti turvapaikanhakijoiden kustannusten selvittämistä ja julkaisemista. Hallitus äänesti ehdotusta vastaan.^[54] Samana päivänä hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti että Suomi voi ottaa Välimerellä sijaitsevalla aluksella olevista 42 laittomasta siirtolaisesta kahdeksan turvapaikanhakijoina.^[55]

12. syyskuuta 2019 hallituksen esityksenä on sisäministeriön valmistelema laki, joka mahdollistaisi maahanmuuttajien taustojen ja heidän tekemiensä rikosten salaamisen.^[56][57] Yli 118 000 allekirjoitusta keränneen seksuaalirikoksiin syyllistyneiden turvapaikan saaneiden karkottamista koskeneen kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä ei ollut paikalla yhtäkään ministeriä.^[58]

Rinteen johdolla Suomi on EU:n puheenjohtajamaana ollut laatimassa väliaikaista taakanjakomekanismia, johon on pyritty saamaan mahdollisimman monta maata mukaan. Ranskan, Saksan, Italian ja Maltan väliaikainen sopimus astui voimaan 23. syyskuuta 2019.^[59]

Pääministeri Rinne on valtiontalouden menojen osalta puolustanut erilaista linjaa, kuin Sipilän ja Kataisen hallituksilla on ollut. Rinne puhuu vastasyklisyydestä eli suhdanteen heiketessä investoidaan, jotta talous pysyisi pitkällä aikavälillä kasassa.^[60]

Rinne totesi elokuussa 2019, että alun perin vuonna 2020 oli tarkoitus käyttää 1,5 miljardia tulevaisuusinvestointeihin, mutta sanoi ohjeistaneensa että kertaluontoisten menojen lisäys voi olla vuonna 2020 vain miljardin.

Marraskuussa 2019 EU:n komissio varoitti Suomea Rinteen hallituksen heikosta taloudenpidosta ja vaati selvitystä siitä, miten hallitus aikoo rahoittaa rahankäyttönsä. Myöskään IMF ei uskonut selitystä siitä, että kertaluonteiset menot tuottaisivat kasvua tulevaisuudessa. Helsingin Sanomien mukaan edes kreikkalaiset eivät uskoisi sitä.^[61]

Elokuussa 2019 uutisoitiin että Rinteen hallitus nostaa puoluetuen määrärahaa 20 prosentilla 35,6 miljoonaan euroon.^[45]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiedusteli syyskuussa 2019, koska varsinaisia konkreettisia toimia olisi ilmastotavoitteen suhteen odotettavissa ja muistutti, että ”tavoite on vasta tavoite”. Pääministeri Rinne totesi presidentin saavan odottaa niitä vuoden verran.^[62]

Ympäristöministeri Krista Mikkonen totesi syyskuussa 2019, että pieniä yksittäisiä toimia laitetaan liikkeelle heti. Näihin kuuluvat muun muassa taloyhtiöiden energia-avustukset ja sähköautojen latausinfraan liittyvä lainsäädäntö. Hänen mukaansa isojen kokonaisuudistusten valmistelussa, kuten energiapolitiikan verotuksen kokonaisuudistuksessa, menee pidempään.^[62]

Suomen ilmastopaneelin mukaan lokakuussa 2019 yli puolet tarvittavista ilmastotoimista puuttui. Hiilineutraalius edellyttää, että vuonna 2035 Suomen bruttopäästöt ovat enää 21,4 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia, kun vuonna 2019 ne ovat vielä 56,5 miljoonaa tonnia. Päästöjä tulisi siis pienentää 35 miljoonaa tonnia, ja hallituksen päätöksillä tarvittavasta määrästä oli toteutumassa vasta 16 miljoonaa tonnia, eli noin 45 %. Ylimääräisistä päästöistä 12 miljoonaa tonnia oli sellaisia, ettei niiden vähentämisestä ollut vielä edes suunnitelmaa.^[63]

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Rinteen hallitus käy EU-komission kanssa salaisia neuvotteluja keinoista, joilla Suomi voisi välttyä LULUCF-asetuksen perusteella sille kuuluvilta metsäkadon ja maatalousmaan metsäsektorin päästövähennyksiltä.^[64][65]

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ilmoitti elokuussa 2019, että vanhuspalvelulain uudistus tehdään portaittain ja henkilöstömitoitus on tulossa voimaan portaittain, siten että vuonna 2020 se olisi vielä aiempi 0,5, joka nousisi myöhemmin 0,7 ammattihenkilöön asiakasta kohti. Kiuru asetti siirtymäajan määrittelyn takarajaksi vuoden 2020 puolivälin.^[66] Pääministeri Rinne totesi syyskuussa 2019 että soten hallinto saadaan valmiiksi mutta kaikkia palveluja ei. Hänen mukaansa 0,7:n hoitajamitoitus, seitsemän päivän hoitotakuu ja tuhat uutta lääkäriä tulee. Rinteen mukaan sote-palveluihin tarvittaisiin 4 000 hoitajaa ja lääkäriä. Raha ei kuitenkaan riitä.^[67][68] THL:n arvion mukaan viikon hoitotakuu vaatisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1 600–2 600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Hallitus myöntää vuodelle 2020 noin 70 miljoonaa euroa lisää rahaa terveyskeskusten jonojen purkamiseen ja muun muassa uusien lääkäreiden palkkaamiseen. Summalla saa palkattua muutama sata lääkäriä.^[69]

Pääministeri Rinne totesi syyskuussa 2019 että hallitus ajaa vahvaa aluepolitiikkaa. Hänen mukaansa viime vuosina on tehty päätöksiä, jotka ovat olleet vahingollisia alueiden ihmisille, yrityksille ja elinvoimalle. Rinne totesi että opettaja­koulutusten lakkautukset ovat esimerkkejä päätöksistä, jollaista aluepolitiikan ei pidä olla, ja lupasi muutosta. Hän korosti, että hallitus ei jaa Suomea menestyjiin ja häviäjiin. Hallitus suunnittelee pakettia, jolla esimerkiksi Savonlinnan tilanteeseen pyritään vaikuttamaan.^[70]

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ilmoitti syyskuussa 2019 että aloittaa kuntien ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa neuvottelut siitä, että perustettaisiin Turun tunnin juna -hankeyhtiö ja Suomi-rata-hankeyhtiö. Hän totesi, että päätös ei tarkoita, että itäinen yhteys olisi unohdettu.^[71] Junaväylien suunnittelu vie 6–8 vuotta, joten itse rakentamispäätökset, hankkeiden toteuttaminen ja rahoitusmiljardien löytäminen siirtyvät seuraavalle hallitukselle.^[72]

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on Veikkauksen toiminnasta ja pelihaitoista nousseen kohun yhteydessä ilmoittanut olevansa valmis selvittämään sitä, että peliautomaatit siirretään pois markettien auloista. Ohisalon mielestä tunnistautumisen täytyy tulla pakolliseksi peliautomaateilla kaikkialla.^[73]

Syyskuussa 2019 uutisoitiin, että valtionyhtiö Posti suunnittelee tuntuvia palkanalennuksia 700:lle työntekijälle. ”Emme tule hyväksymään ihmisten palkanalennuksia”, Rinne sanoi, ja totesi Postissa olevan ”käsittämätöntä, huonoa johtamista”.^[74] Myöhemmin ilmeni että palkanalennuksia suunnitellaan Postissa jopa 8 000 työntekijälle. Rinteen mukaan asiassa pitäisi löytää sellainen ratkaisu, jolla pienipalkkaiset työntekijät tulisivat palkallaan toimeen pääkaupunkiseudulla. Hän ehdotti selvitystä, voisiko asian ratkaista rahallisella kertakorvauksella.^[75] Omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron mukaan kiistassa on kysymys kohtuudesta, ja hänen mukaansa työntekijöiden ja johdon eri suuntiin kulkevan palkkakehityksen ei pitäisi olla valtionyhtiöissä mahdollista.^[76] "Jos työntekijöiden palkat eivät nouse tai jopa laskevat ja samaan aikaan johdon palkkiot ovat nousseet jopa 60 prosenttia, niin ei tämän pitäisi olla mahdollista valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä" hän totesi.^[77] Postin pääjohtajan kohua herättäneisiin palkkioihin liittyen ministeri Paatero on todennut edellyttävänsä, että Postin hallitus tekee syyskuun 2019 aikana uuden linjauksen, minkälaisia palkkioita Postin johdolla tulevaisuudessa tulee olemaan. Hän ilmoitti myös, että työsopimuskiistaan otetaan aikalisä.^[78] Paateron mukaan Postin tilanne oli hänelle tuttu jo edellisestä pätkästä omistajaohjausministerinä Stubbin hallituksessa.^[77]

Postin lakon yhteydessä nousseen kohun myötä Paatero joutui eroamaan ministerin tehtävistään. Marko Junkkarin mukaan Rinteen puheiden ristiriita Postin tiedotteen kanssa sai monet keskustalaiset pitämään varmana, että Rinne oli valehdellut eduskunnalle. Siksi keskusta ei voinut allekirjoittaa opposition välikysymykseen annettavaa hallituksen vastausta, joka tukisi Rinteen puheita. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi, ettei puolueen eduskuntaryhmällä tai puoluehallituksella ole luottamusta pääministeriin. Sdp:n eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen Rinne jätti eronpyyntönsä 3. joulukuuta 2019.^[20][79]

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esitti syyskuussa 2019, että pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät investoimaan paremmin tulevaisuuteen, jos yritysten lainojen valtiontakausta nostettaisiin, esimerkiksi 80 prosenttiin. Hän lupasi elinkeinoministerinä edistää asiaa.^[80]

Vuoden 2020 budjetissa yritystuista leikattiin 120 miljoonaa euroa poistamalla parafiinisen dieselöljyn veronalennus. Tukia tarkastellaan vielä lisää vuoden 2020 syksyllä.^[81]

Iltalehden mukaan valtion vuoden 2020 budjetin koko on 57 miljardia euroa ja alijäämä on 2,3 miljardia euroa. Vuonna 2018 Sipilän hallitus maksoi velkoja pois ensimmäistä kertaa 10 vuoteen, mutta nyt velka nousee 109 miljardiin vuonna 2020.^[82] Helsingin Sanomien mukaan alijäämä on 2,0 miljardia, mistä hallituksen tekemät menonlisäykset muodostavat 1,85 miljardia.^[83]

Vuoden 2020 budjetissa kehitysyhteistyörahoituksen osuus on noin 0,42 prosenttia.^[39]

SAK:n pääekonomisti ja Helsingin Sanomat arvostelivat hallitusta elvyttävästä kaksi miljardia euroa alijäämäisestä budjetista nousukauden lopulla syyskuussa 2019, kun olisi pitänyt säästää elvytysvara tositarpeeseen. Keynesiläinen politiikka ei kiihdyttäisi suhdanneheilahteluja vaan päinvastoin säästäisi elvytysvaran huonommille vuosille.^[84][85]

Veronmaksajien laskelmien mukaan budjetti antaa keskituloisten verotuksen kiristyä 0,4 prosenttiyksikköä, 160 euroa vuonna 2020. Progressiokin jyrkkenee. Kotitalousvähennystä leikataan, mikä uhkaa työllisyyttä ja voi tuottaa harmaata taloutta.^[86]

Suomen Akatemia saa 31,1 miljoonaa euroa pienemmän tutkimusmäärärahavaltuuden. Professoriliitto teki voimakkaan kannanoton tutkimusrahoituksen suuresta vajeesta. Tutkintomääriä pitäisi kasvattaa 8 000:lla, mutta tähän ei osoiteta rahoitusta, ei myöskään suuriin aloituspaikkojen ja elinikäisen oppimisen lisäämisiin. Professoriliiton puheenjohtajan mukaan tämä ”tarkoittaisi, että yliopistojen työntekijät rahoittaisivat koulutuksen määrän nostamisen”.^[87]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtaja Emilia Kullas kritisoi kesäkuun 2019 alussa sitä, että hallituksen niin sanottujen tulevaisuusinvestointien listalta puuttuvat varsinaiset investoinnit ja että sen sijaan hallitus aikoo käyttää valtion omaisuudesta myytäviä tuloja juokseviin menoihin jopa kolmen miljardin euron arvosta. Hänen mukaansa omaisuustuloja olisi järkevämpää käyttää juoksevien menojen sijaan tuottavuutta parantaviin investointeihin, tai jos tuottavia investointikohteita ei ole, julkisen velan lyhentämiseen.^[88]

Taloustieteen dosentti ja tutkimusyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen on huolissaan siitä, että hallituksella ei tunnu olevan suunnitelmaa taantuman varalle ja että hallitusohjelmassa on ”täysin ylimalkainen ja potentiaalisesti hyvin vaarallinen” kirjaus taantuman varalle. Malisen mielestä hallituksen varaama miljardi taantuman varalle ei riitä mihinkään verrattuna aiempiin talouskriiseihin.^[89]

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen kritisoi että hallitusohjelman rahoitus on perustettu ontolle pohjalle, ja arvostelee hallitusta julkisen sektorin 10 miljardin euron kestävyysvajeesta vaikenemisesta. Jos hallituksen optimistinen talousennuste ja työllisyyden kasvuarvio osoittautuvat liioitelluiksi, on hallituksella hänen mukaansa kaksi vaihtoehtoa: alkaa leikata tai ottaa paljon lisää velkaa.^[90]

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan valtion tuottavan omaisuuden myynti ja pysyvien lisämenojen kasvattaminen tulevat pahentamaan alijäämää, ja esitti huolensa siitä että samaan aikaan kansainvälinen taloussuhdanne on kääntymässä laskuun.^[91]

Sari Essayah (kd.) kritisoi elokuussa 2019, että hallituksen eläkeläisille lupaama vappusatanen on muuttumassa muutamiksi kympeiksi ja että opintotukeen luvattu 100 euron korotus muuttui 1,5 euron indeksikorotukseksi.^[91] SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP kannattivat vaalilupauksissaan opintorahan tasokorotusta, jolloin korotus olisi ollut 83–101 euroa.^[39] Rinne lupasi puheessaan vappuna 2018 sata euroa nettona lisää kaikkiin alle 1 400 euron eläkkeisiin. Hallitusohjelmassa luvattiin selvitys siitä, miten nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta. Hallituksen heinäkuun 2019 esitysluonnoksessa täysi takuueläke nousee 50 euroa, mikä on puolet siitä mitä keskusta lupasi^[39], ja täysi kansaneläke nousee 31 euroa kuukaudessa.^[92]

Sari Essayah (kd.) kritisoi elokuussa 2019, että hallituksen veronkiristykset, erityisesti energian ja liikenteen alueella, kotitalousvähennyksen rajaaminen ja aiempien työllistämismallien purku ilman tietoa uusista, tulevat heikentämään työllisyyskehitystä.^[91]

Ohjelmisto- ja e-business ry on vaatinut hallitusta toimiin kasvuyritysten tukemiseksi. Sen toimitusjohtaja Rasmus Roihan mukaan valtiovalta ei tunnu ottavan kasvuyrityksiä tosissaan, ja hänen mukaansa ”kasvuyritykset kyllä muistetaan juhlapuheissa, mutta ei käytännössä”. Hänen mukaansa keinoja kasvun helpottamiseksi olisivat työllistämisen helpottaminen, työn tekemisen joustavuuden lisääminen, osakeinsentiivien verokohtelu, yritysjärjestelyiden verotus, yrittäjän henkilön suoja konkurssissa ja kasvuyritysten yritystukijärjestelmä.^[93]

Vatt:n energia- ja ilmastoasioiden johtavan tutkijan Marita Laukkasen mukaan hallituksen syyskuussa 2019 julkistetusta ensimmäisestä budjetista puuttui konkretia. Laukkasen näkemyksen mukaan hallitus otti pieniä haparoivia askelia, vaikka "nyt pitäisi olla menossa jämerillä loikilla eteenpäin". Tavoite siitä että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, on Laukkasen mukaan hallituksen toimien perusteella kaukana. Laukkanen epäilee, että hallitus ei ole hahmottanut, miten kovan tavoitteen se on itselleen asettanut.^[94]

Yleisradion syyskuussa 2019 haastattelemien ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoiden mukaan hallituksen budjetista puuttuvat merkittävimmät toimenpiteet ovat: ympäristölle haitallisten yritystukien merkittävämpi leikkaus, muutokset teollisuuden päästökauppakompensaatioon ja energiaintensiivisen teollisuuden energiaveronpalautuksiin, erityisesti turpeen verotuen poistaminen sekä metsien raivausmaksu. Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä kritisoi sitä, että parafiinisen dieselöljyn veroalen poistaminen (120 miljoonaa) ja liikennepolttoaineiden veronkorotus (250 miljoonaa) eivät ole toimina suuria, jos niitä vertaa ympäristölle haitallisten tukien 3,5 miljardiin euron pottiin.^[95]

HUS:n hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, ettei Rinteen hallituksella ole varaa sote-uudistuksen toteuttamiseen, viitaten hallitusohjelman tietoihin lisärahoituksesta.^[96]

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti syyskuussa 2019 SDP:tä vaalilupauksen pettämisestä Antti Rinteen kerrottua, että tarvittavaa 4 000 lisähoitajaa ja lääkäriä ei saada menossa olevalla vaalikaudella rahan puutteen vuoksi. Orpon mukaan vanhuspalveluihin kaavailut 0,7:n hoitajamitoitus maksaa lisää 200–250 miljoonaa euroa vuodessa, ja hän katsoo että mikäli tätä rahaa ei anneta kunnille, hallitus vie kunnat taloudelliseen ahdinkoon. Hän vaati myös että mahdollinen hoitajamitoitus ei saa tarkoittaa sitä, että hoitajia siirretään pois vanhusten kotipalveluista tai vammaispalveluista.^[97]

Sari Essayah (kd.) on arvostellut hallituksen toimien rankaisevan erityisesti haja-asutusalueiden asukkaita.^[91]

Sari Essayah on arvostellut sitä, että hallituksen valtiosihteereiden ja erityisavustajien määrän kasvattamiseen sekä puoluetukeen on löytynyt enemmän rahaa kuin yliopistoille.^[91]

Ammattikoulujen järjestön Amken johtaja Veli-Matti Lamppu kritisoi ammattikoulujen kolmen vuoden lisärahoitusta "silmänkääntötempuksi", sillä lisää opetusta tarvittaisiin pysyvästi. On myös vaikeampi saada opettajia pätkätöihin.^[98]

Oppositiopuolueista kokoomus kritisoi hallituksen suunnitelmaa leikata Suomen Akatemian myöntövaltuuksia. Kokoomuksen kansanedustajien mukaan hallitus puhuu sivistyksen kunnianpalautuksesta, mutta leikkaa tutkimusrahoituksesta.^[99]

Kesäkuussa 2019 Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 43 prosenttia vastaajista oli valmis antamaan luottamuksensa Rinteen hallitukselle, 41 prosenttia ei ollut, ja 16 prosenttia ei halunnut ottaa kantaa.^[100]

Hallituspuolueiden äänestäjien osalta SDP:n äänestäjistä luottamuksensa antoi 92 prosenttia, vihreiden äänestäjistä 81 prosenttia ja vasemmistoliiton äänestäjistä 83 prosenttia. Keskustan kannattajista 42 prosenttia antoi luottamuksensa hallitukselle, 31 prosenttia ei luottanut hallitukseen ja neljäsosa ei tahtonut vastata kysymykseen.^[101]

Sdp oli pudonnut jo 4. suosituimmaksi puolueeksi kyselyssä 2.10.–5.11.2019. Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus olivat kärjessä.^[102] Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan Sdp:n vaalivoitto olikin johtunut tilapäisestä tyytymättömyydestä muihin. Ilmastokeskustelu lisäsi vihreiden ja perussuomalaisten kannatusta.^[103] Helsingin Sanomat arvioi syyksi sen, että hallitus ja Sdp eivät toteuttaneet lupauksiaan.^[104]

Rinteen hallitus antoi eduskunnalle 11. kesäkuuta 2019 tiedonannon hallitusohjelmasta ja hallitusohjelmasta keskusteltiin eduskunnassa perusteellisesti kahtena päivänä. Oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit esittivät epäluottamusta hallitukselle. Perussuomalaiset arvosteli hallitusta muun muassa asumisen ja autoilun kustannusten lisäämisestä, kokoomus puolestaan moitti hallituksen talouspolitiikkaa "höttöiseksi" ja vaati pikaisia toimia työllisyyden parantamiseksi.^[105]

Rinteen hallitus ja sen hallitusohjelma saivat täysistunnossa 13. kesäkuuta 2019 eduskunnan luottamuksen äänin 113–75. Tyhjiä ääniä ei annettu, poissa oli 11 edustajaa. Luottamuksen puolesta äänestivät kaikki hallituspuolueiden edustajat ja oppositiosta puolesta äänestivät Liike Nytin kansanedustaja Harry Harkimo, sekä kokoomuksen Sofia Vikman. Pöytäkirjan mukaan Vikmanin oli kuitenkin pitänyt äänestää luottamusta vastaan.^[105]

• Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019: Osallistava ja osaava Suomi. Helsinki: Valtioneuvosto, 2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23 ISBN 978-952-287-755-0 Teoksen verkkoversio (PDF).