Riihimäen varuskunta

Riihimäen varuskunnan perustaminen tuli ilmeiseksi sen jälkeen, kun Venäjän keisarikunta alkoi pelätä saksalaisten maihinnousua Etelä-Suomeen Pietaria kohti suunnattavaa hyökkäystä varten. Venäjä oli menettänyt suuren osan Itämeren laivastostaan Venäjän–Japanin sodan aikana, jolloin se pyrki toteuttamaan Pietari Suuren merilinnoituksena tunnetun ajatuksen sulkea Suomenlahti etenevältä Saksan laivastolta rannikkotykein ja maajoukoin.

Viaporin kapinan aikana 1906 suomalaiset punakaartit räjäyttivät rautatiesillan, joka esti venäläisiä kuljettamasta joukkoja sotilasjunalla Viipurista Helsinkiin Viaporin kapinan kukistamiseksi. Näin tarve rautatieyhteyksien sotilaallisesta turvaamisesta nopeasti liikkuvan ratsuväen avulla tuli ilmeiseksi.^lähde?

Keväällä 1918 varuskunnassa sijaitsi punaisten vankileiri "tunnetuille punakaartin vastustajille". Saksalaisten edetessä huhtikuussa Helsingistä kohti Riihimäkeä punaiset pakenivat teloitettuaan vangit mielivaltaisesti.^[2]

Vuoden 1918 sisällissodan aikana varuskunta oli aluksi Riihimäen punakaartin hallussa, jonka jälkeen se siirtyi saksalaisten hallintaan huhtikuun lopulla. Ennen lähtöään varuskunnasta punaiset teloittivat yhdeksän vankinaan pitämää valkoista. Tämän jälkeen valkoiset ampuivat paikkakunnalla yli 140 punaista, joista suurimman osan varuskunnan alueella.^[3]

Sisällissodan jälkeen varuskunnassa toimi Riihimäen vankileiri, joka sittemmin tunnettiin myös pakkotyölaitoksena. Leirillä oli enimmillään noin 8 500 punavankia. Heistä kuoli teloituksissa, nälkään tai kulkutauteihin lähes tuhat. Kyseessä oli Suomen kuudenneksi suurin vankileiri.^[3]

Viipurissa 1938 perustettu Viestirykmentti sijoitettiin 1944 Riihimäen varuskuntaan, jossa se toimi lakkauttamiseensa asti 31.12.2014.

Viestirykmentin lisäksi Riihimäen varuskunnassa toimivat:

• Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto (El- ja informtekn-os/PVTT),

• Millog Oy:n Riihimäen toimipiste, käsittää entisen Elektroniikkalaitoksen (EL) toiminnot

• Johtamisjärjestelmäkeskuksen Johtamisjärjestelmäkoulu^[4] sekä

• Puolustuskiinteistöjen (ent. PHRAKL) Riihimäen paikallistoimisto.

Osa Riihimäen entisestä varuskunta-alueesta on otettu muuhun käyttöön ja rakennuksia on myyty yksityisille: esimerkiksi entinen Viestimuseo ja aikaisempi komendantintalo etukasarmilla alueen eteläpuolella, jossa toimi pitkään Riihimäen kaupungin päiväkoti. Komendantintalossa oli Viestikoulun ryhmänjohtaja-aliupseerikoulu, ja siihen liittyi muun muassa ruokala ja pieni sotilaskoti.^lähde?

Varuskunta täytti sata vuotta 26.11.2009 ^[5].

• Viestirykmentti
• Viesti- ja Sähkötekninen Koulu
• Panssariprikaati

Varuskunnassa toimii myös Leijona Catering Oy:n Liesi-niminen varuskuntaravintola sekä sotilaskoti.

Riihimäen varuskunta-alueen ampumarataa käytettiin Riihimäen Erämessujen yhteydessä muun muassa hirvi-, luodikko-, trap-, peräkiekko-, riistamaali- ja pistooliammuntaan. ^[6] Ampumaradan toiminta päättyi Puolustusvoimauudistuksen myötä 31.12.2014. ^[7]