Renessanssin kirjallisuus

Tärkeimpiä tyylipiirteitä:

• yksilön ylistäminen
• ihmisyyden korostaminen
• ihmiskuvan syvempi tarkastelu

Renessanssin myötä kriittinen asenne kirjallisuutta kohtaan yleistyi, minkä ansioista oma mielipide uskallettiin tuoda selvemmin esille. Myös kirjallisuuden viihteellisyyden lisääntyminen sekä antiikin myyttien innoittama fantasiointi jättivät jälkensä renessanssin ajan kirjallisuuteen ja sen tyylipiirteisiin. Muun muassa fantasioinnin myötä syntyivät esimerkiksi tietoisesti fantasian maailmasta kertovat pastoraalit.

Yhteiskunnallinen tilanne muuttui, kun katolisen kirkon jumalakeskeisyyden tilalla alettiin suosia ihmiskeskeisyyttä ja arvostaa yksilön vapautta, persoonallisuutta sekä älyä kirkon ja skolastiikan arvovaltaa vastaan. Maailmankuva laajeni löytöretkien, Kopernikuksen ja Galilein aurinkokeskisen maailmankuvan ja Gutenbergin kehittämän kirjapainotaidon myötä. Tämä mahdollisti humanismin aatteen ja kirjallisuuden leviämisen sekä antiikin kirjoitusten keräämisen talteen. Renessanssin uudet aatteet johtivat 1500-luvun alussa uskonpuhdistukseen, jolla oli suuri merkitys kansankielisen kirjallisuuden synnylle useissa maissa. Uskonpuhdistus on haluttu nähdä myös renessanssin torjumisena, haluttomuutena korostaa ihmistä yksilönä. Renessanssilla ja uskonpuhdistuksella oli kuitenkin paljon yhteisiä piirteitä keskiajan koulutuksen ja opetuksen virheiden korjaamisessa sekä uuden sisällön antamisessa kirjalliselle sivistykselle. Yhteistä oli myös halu uudistaa ihmisen ja Jumalan suhdetta.

Renessanssin isänä pidetään Danten (1265-1321) ohella italialaista runoilijaa, renessanssifilosofia ja humanistia Francesco Petrarcaa (1304-1374), joka nähdään myös ensimmäisenä modernina runoilijana. Nykyaikaisen novellitaiteen luojana puolestaan pidetään italialaista Giovanni Boccacciota (1313-1375), jonka tunnetuin romaani on sadasta novellista koostuva Decamerone. Kirjallisuudessa uskonpuhdistuksen aikana merkittäviä henkilöitä olivat käännöstyöstään tunnettu Martti Luther (1483]-1546) ja humanisti Erasmus Rotterdamilainen (1466-1536), jonka tunnetuin teos on nimeltään Tyhmyyden ylistys. Erasmus myös käänsi lukuisia antiikin klassisia teoksia latinaksi muun muassa Cicerolta ja Aristoteleeltä.

Italian renessanssi voidaan jakaa kirjallisuuden osalta kahteen vaiheeseen: Petrarcan sekä Boccaccion aikaan firenzeläiseen 1300-luvun varhaisrenessanssiin. Heidän edustamansa humanismi, joka tarkoitti aikanaan antiikin ihanteisiin perehtynyttä oppineisuutta, levisi ensin yläluokan sivistykseksi humanismikoulujen kautta.

Italian elintavat olivat suotuisat renessanssin kasvulle sekä kehitykselle. Italian pikkuvaltioiden vallan tasapaino syntyi paavin ja keisarin yhteistyöstä. Näin ollen yksipuolisen vallan sijasta pienet valtakeskukset saivat tilaa. Tasainen tilanne edesauttoi renessanssin yksilöllisyyden nousua, koska ylimykset saattoivat vaihtuvan valtapolitiikan keskellä luottaa vain itseensä. Renessanssin keskuksen syntymiseen Italiaan vaikutti eniten kaksi asiaa: taloudellinen vauraus ja tavaranvaihdon keskittymä.

Suomessa renessanssiaikana ei luotu varsinaista kaunokirjallisuutta, vaan renessanssi loi vain pohjan äidinkielisen kulttuurin kehittymiselle Mikael Agricolan käännöstyön myötä. Euroopassa renessanssin kirjailijat loivat pohjan nykyromaanille ja renessanssin aikana syntyivät ensimmäinen romaani ja novelli.

• Dante (1265-1321): Jumalainen näytelmä
• Franscesco Petrarca (1304-1374): Sonetteja Lauralle
• Giovanni Boccaccio (1313-1375): Decamerone
• Ariosto (1474 – 1533): Orlando Furioso
• Erasmus Rotterdamilainen (1466-1536): Tyhmyyden ylistys
• William Shakespeare (1564-1616): Hamlet, Romeo ja Julia
• Francois Villon (1432-1463): Testamentti
• Francois Rabelais (1494-1553): Pantagruel, Gargantua
• Miguel de Cervantes (1547-1616): Don Quijote

• http://kolmenmintaskuin.wordpress.com/2008/10/29/renessanssin-ja-symbolismin-ajan-kirjallisuuden-kirjailijoiden-vertailua/^{[vanhentunut linkki]}
• http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/11_renessanssi/1_italia/ (Arkistoitu – Internet Archive)