Wikipedia

Rautavaara

kunta Pohjois-Savossa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sanan muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Rautavaara on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan koillisosassa. Kunnassa asuu 1 410 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 235,25 km², josta 84,61 km² on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 1,23 asukasta/km².

Rautavaara

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°29′40″N, 028°17′55″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Kuntanumero 687
Hallinnollinen keskus Rautavaaran kirkonkylä
Perustettu 1874[1]
Kokonaispinta-ala 1 235,25 km²
95:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 1 150,64 km²
– sisävesi 84,61 km²
Väkiluku 1 410
279:nneksi suurin 31.10.2024 [3]
– väestötiheys 1,23 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 10,1 %
– 15–64-v. 50,9 %
– yli 64-v. 39,1 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 98,5 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Mikko Kärnä[7]
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • KD
 • PS
5
4
3
2
1
www.rautavaara.fi

Rautavaaran väestökehitys on ollut poikkeuksellisen laskeva maa- ja metsätalouden työpaikkojen vähenemisen myötä. Väkimäärä laski 1990-luvun alusta vuoteen 2017 yli 40 prosenttia eli 2 977 asukkaasta 1 723 asukkaaseen[9].

Kunnan alueella on jonkin verran turvetuotantoa. Rautavaara on myös suosittu kesämökkikunta.

Maantiede

muokkaa

Rautavaara sijaitsee Pohjois-Savon koillisosassa Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajalla. Rautavaaran naapurikunnat ovat Juuka, Kuopio, Lapinlahti, Nurmes, Sonkajärvi ja Sotkamo. Entisiä naapurikuntia ovat Kuopioon liitetyt Juankoski – johon vuonna 1971 oli liitetty Rautavaaran aiempi naapurikunta Säyneinen – ja Nilsiä, Nurmekseen liitetty Valtimo ja Lapinlahteen liitetty Varpaisjärvi. Rautavaaralta on matkaa Kuopioon noin 100 km, Iisalmeen 70 km, Nilsiään ja Nurmekseen noin 50 km ja Kajaaniin noin 100 km.[10]

Rautavaaran ja Nurmeksen alueilla sijaitsee puolustusvoimien käyttämä Sotinpuron ampuma-alue.[11]

Ilmasto

muokkaa
Rautavaaran ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,3 −5,7 −0,2 6,1 13,6 18,8 21,5 19,1 12,9 5,2 −0,4 −3,7 ka. 6,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −13,4 −13,9 −10,1 −3,9 2,2 7,8 11,0 9,2 4,8 −0,1 −5,0 −9,6 ka. −1,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −9,5 −9,4 −4,9 1,2 8,1 13,5 16,2 13,9 8,7 2,6 −2,4 −6,3 ka. 2,6
Sademäärä (mm) 51 42 41 36 51 72 87 72 66 65 63 63 Σ 709
Sadepäivät (d) 12 11 10 8 9 11 12 11 10 12 13 14 Σ 133
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,3
−13,4
−5,7
−13,9
−0,2
−10,1
6,1
−3,9
13,6
2,2
18,8
7,8
21,5
11,0
19,1
9,2
12,9
4,8
5,2
−0,1
−0,4
−5,0
−3,7
−9,6
S
a
d
a
n
t
a 		51
42
41
36
51
72
87
72
66
65
63
63


Kyliä

muokkaa

Alakeyritty, Ala-Luosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Kangaslahti, Lehtovaara, Lievisenmäki, Palojärvi, Pirttipuro, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rannankylä, Rautavaara (kirkonkylä), Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Ylä-Luosta.

Historia

muokkaa
 
Rautavaara perustettiin vuonna 1874 liittämällä osia Nurmeksesta, Nilsiästä ja vuonna 1868 Nurmeksesta ja Pielisjärvestä erotetusta Juuasta.

Monet Rautavaaran alueen muinaisjäännökset liittyvät järvimalmiin.[12]

Täyssinän rauhan (1595) raja kulki Rautavaaran poikki. Savonpuoleinen eli Ruotsin hallitsema Rautavaara sai pian sen jälkeen pysyviä asukkaita, mutta verotietojen mukaan Karjalan puolelle pysyvät asukkaat tulivat vasta Stolbovan rauhan (1617) jälkeen.[13]

Rautavaaran kunta on perustettu vuonna 1874[10] ja seurakunta 1894.[13]

Metsän hakkuut olivat tärkeitä koko 1900-luvun ajan.[14]

Lentokentällä toimi jatkosodan alussa LLv 16:n 2. lentue.

Hallinto ja palveluja

muokkaa

Mikko Kärnä aloitti Rautavaaran kunnanjohtajana 1. joulukuuta 2023.[15] Kärnälle maksetaan palkkaa 9 560 euroa kuukaudessa, mikä on yli kolme tuhatta euroa enemmän kuin samankokoisten kuntien johtajilla keskimäärin, ja vastaa 10 000–20 000 asukkaan kuntien johtajien palkkoja[16].

Ennen Kärnää kunnanjohtajana toimi Henri Ruotsalainen, joka valittiin tehtäväänsä lokakuussa 2018. Ruotsalaisen edeltäjä oli Unto Murto,[17] joka aloitti tehtävässä helmikuussa 2011. Murron edeltäjä oli Matti Matikainen.[18]

Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikat jakautuvat seuraavasti:[8]

  • Keskusta 5
  • SDP 4
  • Vasemmistoliitto 3
  • Kristillisdemokraatit 2
  • Perussuomalaiset 1

Perusopetusta Rautavaaralla annetaan Rautavaaran koulukeskuksessa (Koulutie 9 A).[19] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta tarjoaa Rautavaaran lukio. Koulukeskuksen lähellä Rautavaaran kirkonkylällä sijaitsevat myös Rautavaaran kirjasto ja Rautavaaran terveysasema.[20][21]

Rautavaaralla toimii aktiivinen nuorisosirkus, joka tunnetaan erityisesti pyöräakrobaateistaan.

Rautavaaralla on pääasiassa Kuopion Ilmailuyhdistyksen harrasteilmailun käytössä oleva lentokenttä. Rautavaaran Kiparilla oli luonnonkelkkailurata, jossa järjestettiin luonnonratakelkkailun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1998. Rautavaaralaisen jalkapalloseuran Raikun edustusjoukkue pelaa miesten Vitosessa.[22]

  •  
    Rautavaaran kunnantalo.
  •  
    Rautavaaran koulukeskusta.
  •  
    Kunnankirjasto.
  •  
    Rautavaaran terveysasemaa.

Talous

muokkaa

Rautavaaran tuloveroprosentti vuonna 2017 oli 21.

Kunnan alueella on jonkin verran turvetuotantoa. Rautavaara on myös suosittu kesämökkikunta: kunnassa on yli 550 vapaa-ajan asuntoa. Rautavaaran yrittäjien järjestö on Rautavaaran Yrittäjät, Savon Yrittäjien aluejärjestö.

Työttömyysaste vaihtelee 13,1%-19,9%.[23] Eläkeläisten osuus on yli 45 prosenttia väestöstä.[24]

Uusia asukkaita on koetettu houkutella halvoilla tonteilla, nopealla laajakaistalla ja erityisillä pienillä omakotitaloilla.[25]

Väestö

muokkaa

Rautavaaralla on eläkeläisiä yli 45 prosenttia väestöstä.[24]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rautavaaran väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 468
1985
  
 3 196
1990
  
 2 977
1995
  
 2 779
2000
  
 2 377
2005
  
 2 090
2010
  
 1 872
2015
  
 1 737
2020
  
 1 606
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Rautavaaralla oli 1 698 asukasta, joista 735 asui taajamassa, 939 haja-asutusalueilla ja 24:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rautavaaran taajama-aste on 43,9 %.[27] Kunnassa on vain yksi taajama, Rautavaaran kirkonkylä.[28]

Seurakunnat

muokkaa
 
Rautavaaran kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rautavaaralla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Rautavaaran seurakunta.[29] Sen päätoimipiste on Rautavaaran kirkko.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rautavaaran alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[30]

Rautavaaran Helluntaiseurakunta, joka on perustettu vuonna 1959, on vireä toimija paikkakunnalla. Kokoustoimintansa lisäksi sillä on kirpputori ja se järjestää muun muassa jumalanpalveluksia, nuorisokahvilatoimintaa sekä leipä- ja ruokajakelua.[31]

Ystävyyskunta

muokkaa

Ruokakulttuuri

muokkaa

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Rautavaaran perinneruoaksi valittiin potattilouta eli perunaviipaleista tehty laatikko, jossa on myös sianlihaa, kalaa tai molempia.[33][34]

Nähtävyyksiä

muokkaa
 
Tiilikkajärven kansallispuisto on yksi Rautavaaran nähtävyyksistä.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ II Itsenäisen kuntana 1800-luvulla Rautavaaran 100-vuotishistoriikki. 1974. Rautavaaran kunta. Arkistoitu 1.4.2012. Viitattu 5.1.2018.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Koponen, Jenni-Maarit: Suuttumusta ja seuraajia somessa keräävä Mikko Kärnä muutti korpeen ja aikoo pelastaa kuihtuvan kunnan somen voimin Yle Uutiset. 9.12.2023. Viitattu 10.12.2023.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Rautavaara Oikeusministeriö. Viitattu 23.12.2021.
  9. ↑ Pölkki, Minna: Kuolevien kylien maa. Helsingin Sanomat, 30.12.2017. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 31.3.2024.
  10. ↑ a b Info Rautavaara. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
  11. ↑ Asikainen, Matti: Sotinpurolla paukkuu jatkossakin Yle Uutiset. 9.1.2013. Viitattu 10.12.2023.
  12. ↑ Rautavaaran Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisti. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
  13. ↑ a b Historiaa Rautavaaran seurakunta. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
  14. ↑ Rautavaara Kajaanin kaupunkieksploraatio. Viitattu 7.1.2018.
  15. ↑ Mikko Kärnästä kunnanjohtaja www.iltalehti.fi. Viitattu 8.11.2023.
  16. ↑ Näin paljon Mikko Kärnä takoo rahaa Rauta­vaaran pomona – palkan perusteella voisi johtaa 14 kertaa suurempaa kuntaa Yle Uutiset. 11.12.2024. Viitattu 15.12.2024.
  17. ↑ Ylönen, Jorma: Rautavaara valitsi Henri Ruotsalaisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 29.10.2018. Viitattu 23.12.2021.
  18. ↑ Murto pysyy Rautavaaralla Yle Uutiset. 22.9.2011. Viitattu 23.12.2021.
  19. ↑ Perusopetus Rautavaaran kunta, rautavaara.fi. Viitattu 11.7.2020.
  20. ↑ Rautavaaran kirjasto Rautavaaran kunta, rautavaara.fi. Viitattu 11.7.2020.
  21. ↑ Arkistoitu kopio Rautavaaran kunta, rautavaara.fi. Arkistoitu 9.8.2020. Viitattu 11.7.2020.
  22. ↑ Rautavaaran Raiku Suomen Palloliitto ry. Viitattu 24.10.2023.
  23. ↑ Kunnanjohtajan katsaus vuodelle 2018 ja TASU 2019-2020 Rautavaaran kunta. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 7.1.2018.
  24. ↑ a b Pohjois-Savossa sijaitsee Kelalle kallein kunta Helsingin Sanomat. 2018. Viitattu 7.1.2018.
  25. ↑ Pikkukunta keksi houkutella asukkaita kunnanjohtajan mukaan nimetyillä minitaloilla – ensimmäistäkään ei ole myyty Yle. 18.9.2017. Viitattu 7.1.2018.
  26. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  27. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  28. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  29. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/nurmeksen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ https://rautavaara.helluntai.fi/
  32. ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.
  33. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 140. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rautavaara&oldid=22896843”