Peter Zumthor

Peter Zumthor (s. 26. huhtikuuta 1943 Basel, Sveitsi) on sveitsiläinen arkkitehti. Hänet tunnetaan luonnonmateriaaleja suosivana arkkitehtina, jonka tyyliä on luonnehdittu tinkimättömäksi ja hiljaiseksi.^[1]

Zumthorin tunnetuimpiin töihin kuuluu Sveitsissä sijaitseva Valsin kylpylä Therme Vals vuodelta 1996. Suurin osa hänen töistään on Sveitsissä, mutta myös muualla Euroopassa. Hän on suunnitellut muun muassa museoita, vanhainkoteja, kappeleita ja hotelleja. Hän ei pyri niissä ulkoiseen näyttävyyteen.^[1]

Zumthor on suunnitellut Suomeen yhden toteuttamatta jääneen työn. Zumthorilta tilattiin Jyväskylään Harjunkulmaan vanhan linja-autoaseman paikalle asuinkortteli, josta oli ajateltu kaupungin maineelle soveliasta kansainvälistä arkkitehtinähtävyyttä. Rakennuttajat, YH, Sato ja VVO, pitivät suunnitelmaa kalliina eivätkä hyväksyneet Zumthorin työskentelytapaa valvoa hanketta alusta loppuun, joten hanke hylättiin.^[2]^[3]

Peter Zumthorilla on ollut suunnittelutoimisto Haldensteinissa Graubündenin kantonissa Kaakkois-Sveitsissä vuosikymmenten ajan^[4]

Teoksia

Steilnesetin noitavainojen muistomerkki Norjan Vardøssä eli Vuoreijassa^[5]

Palkinnot ja tunnustukset

Pritzker-palkinto 2009
Spirit of Nature -palkinto 2006

Lähteet

↑ ^a ^b Arkkitehtuurin Pritzker-palkinto Peter Zumthorille Yle.fi. Viitattu 14.4.2009.
↑ Sykkö, Sami: Saatiin taas säätettyä arkkitehtuurista. Helsingin Sanomat, 16.4.2009, s. C1.
↑ Onkalo, Tatu: Rohkeuden puute jähmetti... (PDF) Jylkkäri.fi. Viitattu 16.4.2009.
↑ Jyväskylä sanoi ei huippuarkkitehdille, jonka asiakkaaksi on lähes mahdoton päästä (Ylen uutinen 22.1.2018) yle.fi. Viitattu 27.1.2018.
↑ Pohjois-Norjan noitavainot olivat Euroopan hirveimmät – muistomerkkiä tullaan katsomaan Kiinasta asti Yle Uutiset. 19.10.2016. Viitattu 15.11.2024.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Peter Zumthor Wikimedia Commonsissa

Pritzker-palkinnon saajat

1979 Philip Johnson – 1980 Luis Barragán – 1981 James Stirling – 1982 Kevin Roche – 1983 I. M. Pei – 1984 Richard Meier – 1985 Hans Hollein – 1986 Gottfried Böhm – 1987 Kenzō Tange – 1988 Gordon Bunshaft ja Oscar Niemeyer – 1989 Frank O. Gehry – 1990 Aldo Rossi – 1991 Robert Venturi – 1992 Alvaro Siza – 1993 Fumihiko Maki – 1994 Christian de Portzamparc – 1995 Tadao Andō – 1996 Rafael Moneo – 1997 Sverre Fehn – 1998 Renzo Piano – 1999 Norman Foster – 2000 Rem Koolhaas – 2001 Jacques Herzog ja Pierre de Meuron – 2002 Glenn Murcutt – 2003 Jørn Utzon – 2004 Zaha Hadid – 2005 Thom Mayne – 2006 Paulo Mendes da Rocha – 2007 Richard Rogers – 2008 Jean Nouvel – 2009 Peter Zumthor – 2010 Kazuyo Sejima ja Ryūe Nishizawa – 2011 Eduardo Souto de Moura – 2012 Wang Shu – 2013 Toyō Itō – 2014 Shigeru Ban – 2015 Frei Otto – 2016 Alejandro Aravena – 2017 Rafael Aranda, Carme Pigem ja Ramón Vilalta – 2018 Balkrishna Doshi – 2019 Arata Isozaki – 2020 Yvonne Farrell ja Shelley MacNamara

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[PP-1] Arkkitehtuurin Pritzker-palkinto Peter Zumthorille Yle.fi. Viitattu 14.4.2009.

[2] Sykkö, Sami: Saatiin taas säätettyä arkkitehtuurista. Helsingin Sanomat, 16.4.2009, s. C1.

[3] Onkalo, Tatu: Rohkeuden puute jähmetti... (PDF) Jylkkäri.fi. Viitattu 16.4.2009.

[4] Jyväskylä sanoi ei huippuarkkitehdille, jonka asiakkaaksi on lähes mahdoton päästä (Ylen uutinen 22.1.2018) yle.fi. Viitattu 27.1.2018.

[5] Pohjois-Norjan noitavainot olivat Euroopan hirveimmät – muistomerkkiä tullaan katsomaan Kiinasta asti Yle Uutiset. 19.10.2016. Viitattu 15.11.2024.

[1]