Pertti Seppälä

Seppälä syntyi Viitasaarella, vietti lapsuutensa Helsingissä, Espoossa ja Porissa.^[2] Hän tuli ylioppilaaksi Lauttasaaren yhteiskoulusta 1971 ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1977. Hän opiskeli siellä myös kiinan kieltä 1974–1977 ja jatkoi kiinan kielen ja kirjallisuuden opintoja Pekingissä 1977–1978 (Beijing yuyan xueyuan eli Pekingin kieli-instituutti) ja Shanghaissa 1978–1980 (Fudan daxue eli Fudanin yliopisto). Hän opiskeli Pekingin kieli-instituutissa lähinnä kiinan kieltä, Fudanin yliopistossa Kiinan klassista ja modernia kirjallisuutta.

Rabindranath Tagoren innoittamana hän opiskeli Helsingissä bengalin kieltä vuosina 1991–1993. Seppälä on opiskellut myös muinaisegyptiä ja japania. Vuodesta 2015 lähtien hän on opiskellut Helsingin kesäyliopistossa, avoimessa yliopistossa ja työväenopistossa espanjaa, latinaa, klassista kreikkaa ja portugalia ja italiaa.

Suomi–Kiina-seuran Kiina sanoin ja kuvin -lehden päätoimittajana Seppälä työskenteli 1982–1985. Seppälä perusti vanhoja kirjoja myyvän antikvaarisen kirjakaupan, Antikvariaatti Syvän unen, 1988 veljensä Matti Seppälän kanssa, samoin Memfis Books -kustantamon 2001. Antikvariaatti Syvä uni lopetti toimintansa kivijalkakauppana Fredrikinkatu 55:ssä kesäkuun lopussa 2015. Sittemmin liike on toiminut netissä osana antikvaarista sivustoa www.antikvaari.fi.

Seppälä on toiminut tuntiopettajana Helsingin yliopistossa sekä kirjallisuuskriitikkona. Hän on käsikirjoittanut ja ohjannut radiodokumentteja Yleisradiolle. Seppälä kävi Ylen järjestämän freelancer-kurssin 1976. Radio Yle 1:n Radioateljeelle hän käsikirjoitti ja ohjasi vuosina 1986–2016 noin 40 tunnin mittaista radiodokumenttia ja featurea. Radio Yle 1:n Kolmannen maailman puheenvuoroihin Seppälä teki lähes 20 radioesseetä, joista useimmissa kritisoitiin vahvasti Kiinan diktatuuria. Radioateljeen toiminta Ylessä loppui vuonna 2017. Seppälä käsikirjoitti vielä yhden ohjelman sen nykyiselle jatkajalle, Radio Yle 1:n Radiogallerialle.^[1]

Seppälä on toiminut koko ajan kirjailijana ja suomentajana. Suomennoksensa hän on tehnyt valtaosin kiinan kielestä.

• Kiinalainen kalligrafia, Taideteollisuusmuseo 1985
• Otavan kirjallisuustieto, Otava 1990. Toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia. (Nyky-Kiinan kirjallisuutta koskevat hakusanat.)
• Kiinan kulttuuri, Otava 1990 (Tauno-Olavi Huotarin kanssa), 5. painos 2005 (Alan 600-sivuinen perusteos suomen kielellä.)
• Omia aikojani & Wang Wein runoja, Basam Books 1995 (Seppälän omien runojen kokoelma, lisäksi suomennoksia.)
• Ai Weiwei @Helsinki, Helsinki 2015. Pusa, Erja ja Harni, Heli (toim.). HAM, Helsingin taidemuseo. (Artikkeli Modernin taiteen vaiheita Kiinassa)

• Kiinalaista viisautta, WSOY 1984 (Sananlaskuja ja aforismeja.)
• Lohikäärmeitä ja kuolemattomia, WSOY 1986 (Kiinalaisia myyttisiä tarinoita.)
• Sana ja ruokokynä. Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia, Weilin & Göös 1988 (Kiina-osuuden suomennokset.)
• Itämaisen elämänviisauden kirja, WSOY 1994, (Kiina-suomennokset, toimittaja)
• Hanshan: Kylmä vuori, Basam Books 1997, 2. painos 2011 (Erakkorunoja Tang-kauden 700-luvulta.)
• Villilintuja, Memfis Books 2001 (Rabindranath Tagoren aforismeja ja proosarunoja.)
• Kiinalaista elämänviisautta, Memfis Books 2006 (Sananlaskuja, aforismeja ja runoja.)
• Näkymä valtamerelle. Hai Zi, Basam Books 2012 (Nykykiinalaista runoutta.)
• Puhun peilille kiinaa. Bei Dao, Basam Books 2013 (Nykykiinalaista runoutta.)
• Vuorten sini. Wang Wein valitut runot, Basam Books 2015 (Klassikkorunoja Tang-dynastian 700-luvulta.)
• Vaeltavat pilvet. Kiinalaisia erakkorunoja. Basam Books 2021. (Klassikkorunoja noin tuhannen vuoden ajalta 350-1350.)

Lisäksi Seppälä on tehnyt lukuisia suomennoksia kiinan kielestä Radio Yle 1:n Radioateljeelle tehtyihin tunnin pituisiin dokumentteihin: runoilijoista muun muassa Meng Haoran (Tang-dynastia), Wei Yingwu (Tang-dynastia), Jia Dao (Tang-dynastia), Lu You (Song-dynastia), Shiwu (Yuan-dynastia), Guo Moruo (1920-luku), Bing Xin (1920-luku), Dai Wangshu (1930–1940-luvut), Gu Cheng (1970–1980 -luvut), Yu Di (1980-luku) Hän on suomentanut myös japanilaiselta Enniniltä (Tang-dynastian 800-luku); myyttisiä kiinalaisia tarinoita klassisen kauden Kiinasta; suomennoksia Ai Weiwein kriittisestä proosasta; taolaista filosofiaa Yang Zhun (200 eaa.) mukaan; klassisia seksologisia tekstejä 200-luvulta jaa.^lähde?