Noran kunta
Noran kunta (ruots. Nora kommun) on Örebron läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Nora.[3]
| Noran kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Örebron lääni |
| Maakunta | Västmanland |
| Keskustaajama | Nora |
| Kuntakoodi | 1884 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 618,54 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 10 721 |
| – Väestötiheys | 17,3 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 618,54 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 721 henkeä (31.12.2021).[2]
Noran naapurikuntia ovat Karlskoga, Örebro, Lindesberg ja Hällefors.
Vuonna 2007 kunnassa oli 21,60 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaNykyisten Noran ja Hälleforsin kuntien alue koostui alun perin vain yhdestä pitäjästä, jonka nimi oli Nora tai Noraskoga. Se kuului tuolloin Närken maakuntaan ja Strängnäsin hiippakuntaan, mutta siirrettiin 1500-luvulla Västeråsin hiippakuntaan ja on luettu siitä lähtien osaksi Västmanlandin maakuntaa. 1600-luvulla aikaisemmin autioina olleet alueet alkoivat saada väestöä vuoriteollisuuden myötä ja alue jaettiin useampiin pitäjiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Noraskogin "suurkunta", johon tulivat kuulumaan Noran maalaiskunta sekä Vikerin, Hjulsjön ja Järnboåsin maalaiskunnat. Vikerin maalaiskunta oli erotettu Noran maalaiskunnasta vuonna 1878. Noran kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1965 Noraskog liitettiin kaupunkiin. Hjulsjön seurakunta erotettiin kaupungista vuonna 1967 ja liitettiin osaksi Hälleforsin kauppalaa (osa nykyistä Hälleforsin kuntaa). Vuonna 1971 Noran kaupunki muutettiin nykyiseksi Noran kunnaksi ilman rajamuutoksia.
Vaakuna
muokkaaNykyinen vaakuna on entisen Noran kaupungin vaakuna. Myös Noraskogin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 262 | 12,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 262 | 2,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 701 | 6,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 8 277 | 78,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 262 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 333 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 976 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,9 %
- 18–64-vuotiaat: 56,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,7 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,1 | 2,7 | |
| jalostus | 32,9 | 29,6 | |
| palvelut | 62,6 | 66,8 | |
| tuntematon | 1,3 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 3 416 | 4 659 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 73,3 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 444 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Nora | 6 526 |
| 2 | Gyttorp | 661 |
| 3 | Ås | 499 |
| 4 | Striberg | 317 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Åsin taajaman nimenä on joskus ollut myös Åshyttan.[17]
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Pershyttan on sittemmin kasvanut yhteen Noran taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Noran kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 4 | 4 | 6 | 5 | 7 | 7 | 7 | 5 | 6 | 5 | 4 | 5 | ||
| Keskustapuolue | 8 | 8 | 7 | 6 | 4 | 4 | 5 | 3 | 3 | 4 | 4 | 2 | 3 | 3 | ||
| Liberaalit | 4 | 4 | 4 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 4 | 3 | 3 | 1 | 1 | ||
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 1 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 15 | 17 | 17 | 20 | 18 | 17 | 14 | 18 | 16 | 15 | 16 | 15 | 14 | 12 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | 1 | 4 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 4 | ||
| Muut | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 3 | 6 | ||
| Yhteensä [21] | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | ||
Piirit
muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Nora bergslagsförsamling
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Järnboås
- Nora bergsförsamling (Nora landsförsamling, Noraskoga)
- Nora stadsförsamling*
- Viker
Kirkot
muokkaa-
Järnboåsin kirkko
-
Noran kirkko
-
Vikerin kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Nora Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Noran kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Sevärda kulturmiljöer i Nora kommun (ruotsiksi)
