Mihail Zemtsov

Mihail Grigorjevitš Zemtsov (ven. Михаи́л Григо́рьевич Земцо́в); (1688 Moskova, Moskovan Venäjä28. syyskuuta 1743 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen arkkitehti. Hänen suunnittelemansa rakennukset edustavat barokkityyliä. Hän oli ensimmäinen koulutuksensa Venäjällä saanut arkkitehti.[1]

Mihail Zemtsovin suunnittelema Simeonin ja Annan kirkko Pietarissa.

Mihail Zemtsov opiskeli Moskovan Kremlin Asehuoneen kirjapainon yhteydessä toimineessa taidekoulussa. Vuonna 1709 hän muutti Pietariin, jossa hän aluksi työskenteli Domenico Trezzinin johdolla. 1720-luvun alusta lähtien Zemtsov osallistui Kesäpuiston, Pietarhovin ja Tallinnan Kadriorgin palatsin rakentamiseen (1718–1725).[2]

Pietari Suuri asetti Zemtsovin vastuulle ulkomaisten arkkitehtien, kuten Trezzinin, jonka talossa Zemtsov asui ja Niccolo Michetin, joka toimi myös hänen tulkkina, suunnitelmien toteuttamisen. Hän osallistui laajasti Pietari-Paavalin linnoituksen ja Aleksanteri Nevskin luostarin suunnitteluun.[1]

Vuonna 1723 hän matkusti hallitsijan määräämänä Tukholmaan palkatakseen tsaarille kaikkein taitavimmat muurarit. Hänen suunnittelemansa Italialainen palatsi Fontankan rantakadulla (1726–1728) on sittemmin purettu.

Hänen muita töitään ovat Simeonin ja Annan kirkko (1731–1734), Anitškovin palatsi (1741–1750, rakennettu myöhemmin uudelleen) ja Kunstkameran sisätilat Pietarissa. Hän työskenteli Pietro Antonio Trezzinin kanssa Kirkastumisen katedraalin suunnittelemisessa Pietariin.

Vuodesta 1737 lähtien Zemtsov toimi yhtenä Pietarin rakennuskomitean johtajista. Yhdessä Ivan Korobovin kanssa hän viimeisteli Pjotr Jeropkinin alulle paneman Venäjän rakennuslain vuonna 1741 kaksi vuotta ennen kuolemaansa.[3] Hän oli ensimmäinen arkkitehti, joka aloitti Katariina I:n metsästyslinnan laajennuksen suunnittelun keisarinna Elisabetille toukokuussa 1743, joka sittemmin kasvoi valtavaksi Katariinan palatsiksi.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c MIKHAIL ZEMTSOV | Tsarskoe Selo State Museum and Heritage Site www.tzar.ru. Viitattu 26.1.2025.
  2. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 9, s. 509. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1972.
  3. Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 222. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1

Aiheesta muualla

muokkaa