Lyhyt historia lähes kaikesta

Kirja käsittelee monia luonnontieteitä, muiden muassa astronomiaa, kemiaa ja biologiaa. Bill Bryson aloittaa kirjassaan uuden asian käsittelyn tyypillisesti kertomalla jonkin tarinan tieteen historiasta; kirja kertoo esimerkiksi Isaac Newtonin ja Charles Darwinin elämästä. Kirja syventyy kuitenkin pääasianaan tieteen uusimpiin löytöihin.

Bryson keräsi aineksia kirjaansa haastattelemalla kolmen vuoden aikana monia asiantuntijoita.

Kirjan osiot ja niiden käsittelemät aiheet pääpiirteittäin ovat:

I Eksyksissä maailmankaikkeudessa

Alkuräjähdys, maailmankaikkeuden mittasuhteet ja koostumus.

II Maapallon mitat

Tieteen historia (geologia, paleontologia, kemia ym.), Isaac Newton ja muut tiedemiehet.

III Uuden ajan aamunkoitto

Einstein ja muut fyysikot, moderni fysiikka ja hiukkasfysiikka, isotooppiajoitus, laattatektoniikka.

IV Vaarojen planeetta

Impaktien uhka, Maan geologinen aktiivisuus.

V Elämä itse

Elämän edellytykset, ilmakehä, meret, elämän synty, evoluutio, taksonomia, DNA.

VI Ihmisen kehitys

Jääkaudet, muinaiset ihmisapinat ja ihmisen evoluutio.

Vuonna 2004 Bill Bryson sai kirjastaan Aventis-säätiön palkinnon, 10 000 puntaa. Vuonna 2005 kirja voitti EU:n 50 000 euron Descartes-tiedeviestintäpalkinnon. Kiitospuheessaan Bryson totesi, ettei ketään ole koskaan palkittu yhtä ruhtinaallisesti tietämättömyydestään.^[1] Kirja oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa myydyin tiedekirja vuonna 2005, ja se on ollut bestseller-listoilla Yhdysvalloissakin.

Kirjan suomeksi kääntänyt Markku Päkkilä sai korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta J. A. Hollon palkinnon Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolta.^[2]

Dosentti Hannu Karttunen toteaa kirjasta, että kyseessä on hauska kirja, joka toivottavasti herättää kiinnostusta tieteeseen ja tieteen historiaan ja parhaimmillaan innostaa ottamaan asioista selvää luotettavampien lähteiden avulla. Lähdeteoksena kirjaa ei hänen mukaansa uskalla käyttää, sillä sen sisältö on jonkinlaista kolmannen tai neljännen käden tietoa; Bryson on käyttänyt lähteenä yleistajuisia teoksia, ja ”tuloksena on edelleen muunnettu versio, joka voi joskus harhautua omille teilleen”, Karttunen kirjoittaa. ”Kirja vilisee pieniä virheitä ja epätarkkuuksia.” ^[1]

The Guardianin arvostelun mukaan teoksen vahvuus piilee siinä, että kirjailija tietää, millaista on pitää tiedettä tylsänä. Tutkija John Waller kehuu sävyä, joka kirjaan on tullut sen ansiosta, että Bryson kirjoitti asiantuntijoiden haastattelemisen pohjalta. ^[3]

Kuten Karttunen, myös tutkija^[4] C.P. Rajendran toivoo, että Lyhyt historia lähes kaikesta herättää suuressa yleisössä mielenkiintoa tieteeseen. Hän kirjoittaa kirjan epätarkkuuksista: ”saatat havaita joitain anteeksi annettavia epätarkkuuksia ja toisinaan taipumusta vaelteluun”. Rajendran kehuu Lyhyttä historiaa ”suunnattoman viehättäväksi” ja helppolukuiseksi.^[5] Hän on myös tyytyväinen, että teoksen kirjoittaja oli tiedekirjamaailman ulkopuolinen. ^[6]