Wikipedia

Luettelo Suomen kapearaiteisista rautateistä

Wikimedia-luetteloartikkeli

Seuraava taulukko on epätäydellinen luettelo Suomessa toimineista kapearaiteisista rautateistä. Luettelossa on mukana yleisessä liikenteessä, teollisuuskäytössä, puunkuljetuksessa, museoliikenteessä, sotatoiminnassa, sekä yksityisessä liikenteessä toimineet käsi-, hevos-, höyry-, sähkö-, sekä moottorivetoiset radat, joiden raideleveys on ollut alle 1 435 mm. Luettelo ei ole täydellinen ja siitä puuttuu useita ratoja.

Suomessa on ollut yli 350 kapearaiteista rataa, joilla on liikennöity vetureilla.[1]

Luettelo Suomen kapearaiteisista radoista

muokkaa
Rautatien nimi tai nimitys Raideleveys Pituus Rakennettu Avattu Lakkautettu Purettu Huomautukset
Anjalan paperitehtaan rata 750 mm ?[skr 1] ? ? 194x(?)[skr 2] ?[skr 3] Nykyisin tehdasalueella leveäraiteisto
Andstenin tehdasrata 500 mm ? 1912 1912 ? ? Risteävät raiteet Sörnäisten satamaradan kanssa.
Eskolan metsärata 750 mm 68,0 km[skr 4] 1920-1941 1920[skr 5] 1961 1961[skr 6]  
Espoon metsärata ? noin 1915 noin 1919 Rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, purettiin sodan jälkeen
Evon metsärata ? 23 km 1908 1908/1909[skr 7] 1914[skr 8] 1914[skr 9] Pääratapituus 17 km, Raideleveys ei tiedossa
Finlaysonin sähkörata 600 mm ? 1876[skr 10] 1876(?)/1903[skr 10] 1957 1957 Sähköistetty
Fiskars–Pohjankuru 750 mm 5,5 km 1889-1891 1890 1952(1958[skr 11]) kyllä Suomen ensimmäinen kapearaiteinen rautatie
Forcitin tehdasrata 600 mm ? 1901(?) 1901 1937 Lev. 1937[skr 12]  
Forssan sähkörata 750 mm ? ? ? 1973/1990[skr 13] ? 500V DC sähkörata
Hanhisuon turverata 600 mm ? ? ? 195x ? Pääasiassa hevosvetoinen
Harvialan metsärata 750 mm 30–50 km[skr 14][2] (1899[skr 15])1917 1917 1955 1955 Tiettävästi ensimmäinen metsärata Suomessa[2], Pääratapituus oli noin 16 km
Helsingin kaupungin sähkölaitoksen rata ? ? 1919 1919 ? ? Risteävät raiteet Sörnäisten satamaradan kanssa.
Hollon sahan rata 750 mm n. 1 km[skr 16] ? 1898(?)[skr 17] 192x[skr 18] ?  
Honkataipaleen rata 1 000 mm n. 6 km 1909 1910 1976 1984 Saimaa-Kymijoki tukkien siirtorata.
Huittisten varavankilan rautatie 600 mm ? 1935/1937[skr 19] 1935/1937/1948[skr 20] 1948/196x[skr 21] 196x vrt. Pelson varavankilan rata
Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata 750 mm 178,0 km 1942-1944 1944 1944 1944 Saksalaisten rakentama/tuhoama, loput sotakorvauksena Neuvostoliitolle
Hyvinkää–Karkkila 750 mm 44,0 km 1907,1911-1912[skr 22] 1911(1912[skr 23]) 1967   Osa kalustosta ajokunnossa ja museoituna
Imatran Rakennustyö 600 & 750 mm 14 km 1922(?) 1922(?) 1928-1929(?) 1928-1932 Väliaikainen maa- ja vesirakennusyhtiön rata
Isonsannan sahan rata ? 12,3 km ? ? 195x(?)[skr 24] ? Junalauttayhteys Seikun sahan kapearaiteiselle rautatielle
Jokioisten rautatie 750 mm 22,4 km 1897-1898 1898(1899[skr 25]) 1974 1974-1975[skr 26] nyk. Jokioisten Museorautatie
Jokioisten Museorautatie 750 mm 14,0 km Museoitu[skr 27] 1978 Toiminnassa   Museotoiminnassa oleva Jokioisten Rautatien rataosuus
Jämsänkosken tehdasrata 500 / 750 mm ? 1920/ 1926-1927[skr 28] 1920(?) 194x Lev. 194x[skr 29]  
Kalajoen Hiekkasärkkien rautatie 600 mm 1,1 km 1980-luku   2000(?) 2004[skr 30]  
Kallelan metsärata 600 mm[3] 2 km[4] 1907 1907 ? ? Metsästäjien käyttämä hevoskäyttöinen rata
Kankaan tehdasrata 600 mm ? ? ? ? ?  
Karhulan–Sunilan Rautatie 785 mm 5,6 km 1897 1900 1926 Lev. 1926[skr 31] Kaupallinen/yksityinen, toiminnassa
Karjalankosken rautatie 600 mm 3,9 km (1900)[skr 32] 1905/(1906[skr 33]) 1958[skr 34] 1958  
Kausala–Leininselkä 750 mm 5,0 km 1910 1910 1930-luku(?) 1947  
Keramian teollisuusrata 600 mm ? ? ? 196x 196x  
Kiikan tiilitehtaan rata 600 mm ? 195x(?) 195x(?) 197x(?) ? Ajankohdat varmistamattomista lähteistä.
Kilon turverata 600 mm 1,6 km / n. 10 km[skr 35] 191x(?)[skr 36] ?/1920[skr 37] 1960 1960/196x[skr 38] Ajankohdat ja radan pituudet varmistamattomista lähteistä.
Komun rata 600 mm ? ? ? 1979 ?  
Konnunsuo–Muukko 600 mm 17,5 km ?-1924 1924(?) 1961 1961[skr 39]  
Kotkan tehdasrata 1 067 mm ? ? ? 195x(?) Lev. 195x(?)[skr 40] Harvinainen 1 067 mm raideleveys!
Koskelan rata ? n. 1 km 1905 ? ?  
Kovjoen museorautatie 600 mm 2,0 km 1987-1989[skr 41] 1989[5] Toiminnassa   Museotoiminnassa oleva Uudenkaarlepyyn rautatien rataosuus
Kuokkastenkosken rautatie ? n. 0,6 km 18xx(?) ? 190x(?) ? Raideleveys ei tiedossa
Kupittaan savirata 600 mm n. 2 km 1925(?) 1925(?) 1962 1962(?) Kupittaan Savi Oy:n savenkuljetusrata
Kuurilan metsärata 750 mm 22 km 1927-? 1927(?) 1943(?) 1943  
Kuusankoski–Voikkaa 600 mm 5,5 km 1919 1920/1922[skr 42] (1954/1960)1968[skr 43] [skr 44] Katso myös Utin–Haukkasuon rata
Kymintehtaan–Kuusaanlammen sähkörata 488 mm n. 2 km(?) ? 1898 1912 ? Harvinainen raideleveys!
Kyröskosken sähkörautatie 750 mm ? ?-1914 1914 1989 ? Viimeinen Suomessa kaupallisessa käytössä ollut kapearaiteinen teollisuusrata
Lahnuksen rautatie 600 mm 0,5 km 1969-1972 1973[skr 45] 1988/2003[skr 46] 2012  
Lamminrahkan turverata 600 mm n. 2 km ? ? ? 1919  
Lauritsalan tehdasrata 600 mm ? ? 192x(?)[skr 47] 1949-1953 Lev. 19xx[skr 48]  
Leppäkosken tiilitehtaan rata 600 mm ? ? ? 197x ? vrt. Rauhaniemi-Sipilän tiilitehtaan rata
Leteensuon turverata ? Ollut käytössä ainakin 1950-luvulla
Lielahden kartanon rata 750 mm 7 km 1892 1892 1907 1907
Lohjan sähkörautatie 750 mm 4,4 km 1907 1907[skr 49]/1912[skr 50] (1928)1930[skr 51] 1930  
Loviisa–Vesijärvi 750 mm 81,7 km 1898 - 1904 1900/1904[skr 52] 1960 Lev. 1960[skr 53] Myyty Valtionrautateille 1959[skr 54]
Läskelän rautatie 750 mm n. 12 km 1910/1916[skr 55] 1910/1916[skr 56] 1970-luku Lev. 197x[skr 57] Jäi entisen Neuvostoliiton alueelle[skr 58]
Merisuon rautatie 600 mm ? 1943 1943 1944[skr 59] ?[skr 60]  
M. G. Steniuksen sähkörata 1 000 mm n. 2 km[skr 61] ? 1914 1935 ? Sähkörata
Montolan kalkkirata 600 mm 6 km ? 1933 1953[skr 62] ?  
Mustion sähkörata 600 mm 5 km ? 1903 1963 ? Sähkörata
Mänttä–Vilppula 600 mm 6,7 km / 8 km [skr 63] ? 1896/1898[skr 64] 1930/1955[skr 65] 1955  
Mätäsvaaran kaivosrata 750 mm ? 1939(?) 1939(?) 1947(?)[skr 66] 194x[skr 67]  
Nokian tehdasrata 600 mm ? ? 1894 1972 ?  
Ojakkala–Olkkala 600 mm 15 km[6] 1911 1911 1957/1966[skr 68] 1966-1967(?) Ei lupia yleiselle liikenteelle
Outokumpu–Juojärvi 750 mm 12,9 km 1918 1918 1954-1955[skr 69] 1955/1989[skr 70] nyk. Outokummun Kaivosrautatie
Pankakosken–Sokojoen rautatie 600 mm ? ? 1897 1952[skr 71] Lev. 195x[skr 72]  
Pelson varavankilan rautatie 600 mm ? 1935/1937[skr 73] 1935/1937[skr 74] 1956[skr 75] 196x vrt. Huittisten varavankilan rata
Pitäjänmäen kenttärata 750 mm n. 15 km[skr 76] 1915-1916 1915(?) 1917 1919  
Pohjois-Suomen Kaivosrautatie 600 mm 1,6 km 1997 1997 2010-luvulla(?) 2010-2014(?) Tankavaaran kultamuseon turistirautatie
Rastunsuon turverata 600 mm 1973 1973 1974 1974
Rauhaniemi-Sipilän tiilitehtaan rata 600 mm ? ? ? 197x ? vrt. Leppäkosken tiilitehtaan rata
Riihimäki–Loppi 600 mm 14,4 km 1907/1911[skr 77] 1907/1911[skr 78] 1952/1954[7] 1952-1954[8]  
Robert Sands Järnväg 600 mm 0,55km 2005(?)[skr 79] 2008(?) Toiminnassa   Harrastusrautatie
Rokuan (Lastenmaan) rautatie 900 mm 3,3 km 1985-1986[skr 80] 1986 2022 2022  
Ruotsinpyhtään tehdasrata 750 mm 5 km ? 1905 1955 ?  
Röjsjön turverata 750 mm 6,5 km 190x/192x[skr 81][skr 82] 190x/192x 1914(?)/1939-194x 1914[skr 83]/194x(?)[skr 84] Oli yhdistetty Loviisan–Vesijärven rautatiehen
Saukkosuon kapearaiteinen rata 600 mm n. 2,5 km 1926[skr 85],194x[skr 86] 194x/1951[skr 87] 1969 1970-luvulla  
Seikun sahan kapearaiteinen rautatie ? 15 km ? ? 1962 ? Paikoitellen kolmikiskoinen (???mm/1524mm(?)), Junalauttayhteys Isonsannan sahan radalle
Stockforsin sähkörautatie 575 mm ?   1905 1971 ? Sähkörata
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata ? 10 km 191x-1920 1920 1924 ? Raideleveys ei tiedossa
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata ? 10 km 191x-1920 1920 1924 ? Raideleveys ei tiedossa
Tammisuon rata ? ? 1940 Jäi luovutetulle alueelle
Tapanilan metsärata ? ? 1914? 1914? 1917? 1918? Rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, purettiin sodan jälkeen
Tapanilan tiilitehtaan hiekkarata ? n. 2 km ? ? ? ?  
Taubilan hovin metsärata ? 1922 1922 1924 1924 Oli käytössä vain noin kaksi vuotta kestäneiden suurten hakkuiden ajan
Tirvan rautatie 600 mm n. 5 km ? 1904[skr 88] ? 195x(?)  
Tytärsaaren rautatie ? n. 1 km[9] ? ? 194x 194x[skr 89] Raideleveys ei tiedossa
Töölön sokeritehtaan rautatie 1 000 mm 1 km 1901(?) 1901 1955/1963[skr 90] 1965(?)[skr 91]  
Utti–Haukkasuo 600 mm 16 km 1919/1928[skr 92] 1919 196x 194x(?)/196x[skr 93] KVR:n radan erillinen osuus[skr 94]
Uusikaarlepyy–Kovjoki 600 mm 12,27 km[skr 95] 1898 - 1900 1899 - 1903[skr 96] 1916 1916[10] Ratapohjalla nykyään Kovjoen museorautatie
Valkeakosken tehdasrata 600 mm ? 1906 1906 194x(?) 194x-195x  
Varjakan sahan rata ? n. 2 km 190x(?) ? 192x(?) ?  
Varkauden paperitehtaan rata 600 mm ? ? ? ? Lev. 19xx[skr 97]  
Veitsiluoto 900 mm ? 192x 1922 1953/197x[skr 98] ? Sähkörata
Vihtavuoren tehdasrata ? n. 1 km 192x 1923 1944 194x Raideleveys ei tiedossa
Virkkala–Ojamo 1 000 mm ? 1927-1928 1928 1970 1971  
Vuojoen metsärata 600 mm 23 km 1912 1912 1918 kyllä
Ylä-Syvärin kenttärata 750 mm 71,6 km 1942-1944[skr 99] 1944 1944[skr 100] ?[skr 101]  
Ähtärin eläinpuiston rautatie 600 mm 2,0 km ? 198x[skr 102] 1998(?)/2002[skr 103] 2005  
Äänekoski–Suolahti 750 mm 9,3 km 1898(?)-1900 1900 1943-1945[skr 104]/1966[skr 105]/198x[skr 106] 1947[skr 107]/1966-1986[skr 108]  
Åminnefors 750 mm 1,3 km ? 1906 1927[skr 109] ? Sähkörata

Lähteet

muokkaa
  • Rauma rail - Finnish railways in 19th century (Arkistoitu – Internet Archive) Osittainen lista Suomessa perustetuista rautateistä.
  • Seisake.net: Suuri satamarata-artikkeli 2 - Sörnäinen
  • Bergström, Matti; Einola, Erkki & Kilpiö, Olavi: Kapeat kiskot: Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3
  • Nummelin, Markku: Kapearaiteiset rautatiet - Narrow gauge railways. Kustantaja Laaksonen, 2003. ISBN 951-98475-4-5 Suomi
  • Suomi, Maantieteellis-tilastollisia ja teollisuutta koskevia tietoja, Ivan Uschakoff, Weilin & Göös Oy, 1898

Viitteet

muokkaa
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
  1. ↑ Markku Nummelinin Kapearaiteiset rautatiet -kirjan esittely (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b UPM Metsän tiedotuslehti (Arkistoitu – Internet Archive), 3/2008, s. 40
  3. ↑ Erkani Riihimäen–Lopen rautatiestä
  4. ↑ Aluksi 2 km, todennäköisesti myöhemmin 6  (katso artikkelin Loppi keskustelusivu)
  5. ↑ Nykarleby Jernväg Kovjoen museorautatie personal.inet.fi. Viitattu 27.8.2015. (suomeksi)
  6. ↑ Junat ja Rautatiet[vanhentunut linkki] Vastausten maailma
  7. ↑ Yleinen tavaraliikenne lopetettiin 1.2.1952 ja Paloheimon kuljetukset 1954
  8. ↑ Virtanen, Martti: Lännen pikajuna. Riihimäen – Lopen rautatie 1907 - 1954, s. 81-82. Suomen Rautatiemuseo, 1997. ISBN 952-90-8863-9 (suomeksi)
  9. ↑ Tytärsaaren kartta, Seppo Rapo, 2001
  10. ↑ Bergström, Matti & Einola Erkki & Kilpiö, Olavi: Kapeat kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet, s. 174-175. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3 (suomeksi)
  1. ↑ Tehtaan käytössä oli runsaasti 750 mm kapearaiteita
  2. ↑ Kapearaidekalusto poistettu käytöstä joskus sodan jälkeen
  3. ↑ Nykyisin tehdasalueella leveäraiteisto, ajanjaksot ei tiedossa.
  4. ↑ Vain suurin linjapituus mainittu. Lisäksi oli talvipistoja jotka rakennettiin väliaikaiseksi jäätyneiden soiden päälle.
  5. ↑ Ratatyöt olivat vaivihkaa käynnistyneet jo 1920 paikallisella työvoimalla vaikka valtioneuvosto teki päätöksen metsäradan rakentamisesta vasta 16. helmikuuta 1921!
  6. ↑ Purettu kesän ja syksyn 1961 aikana
  7. ↑ Hevosvetoinen rata aloitti toiminnan 1908 ja höyryveturit korvasivat hevoset 1909.
  8. ↑ Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen kaatoi rautatien omistajan liiketoimet ja se joutui suoritustilaan.
  9. ↑ Rautatie myytiin 1914 venäläisille jotka käyttivät sen itärintaman kasemattien raudoitukseen
  10. ↑ a b Erään vahvistamattoman lähteen mukaan "kapearaiteinen (hevosvetoinen) rautatie rakennettiin 1876, kun uuden kutomon Plevnan tieltä siirrettiin tehtaan halkovarasto Santalahteen". Saman lähteen mukaan rata sähköistettiin vuonna 1909.
  11. ↑ Vuonna 1928 valmistui Fiskars Oy:n omistamille Åminneforsin tehtaille Pohjankurun satamasta johtanut 750 mm rautatie, joka oli yhteydessä Fiskarsin radan kanssa. Rataa liikennöitiin vuosina 1928–1958.
  12. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1937
  13. ↑ Sähköveturiliikenne loppui 1973 ja moottoriveturiliikenne loppui 1990.
  14. ↑ 50km hevosvetoinen (1899), 30km veturivetoinen (1914)
  15. ↑ Harvialan metsärautatietä edelsi Harviala Oy:n rakennuttama 1899 valmistunut hevosrautatie.
  16. ↑ Lähteiden kirjalliset kuvaukset, Google Maps, Kotiseudun historiaa[vanhentunut linkki] Lempäälän Kunta, 1992
  17. ↑ Radalle hankittu häyryveturi oli Krauss 3717/1898, 0-4-0WT
  18. ↑ Saha lopetti toimintansa 1920-luvulla, mutta kuvasta päätellen rata oli käytössä 1. kesäkuuta 1927
  19. ↑ Rata rakennettiin alun perin n. 1935, mutta veturihankinnan myötä kiskotettiin uudelleen 1937.
  20. ↑ Rata aloitti liikenteen hevosvetoisena n. 1935, mutta muutettiin höyryveturivetoiseksi 1937. Höyryveturi palveli 23. syyskuuta 1948 asti, jonka jälkeen se siirrettiin Palson varavankilan radalle ja tilalle hankittiin Move-1 moottoriveturi.
  21. ↑ Viimeinen höyryvetoinen juna ajettiin 23. syyskuuta 1948 ja moottoriveturiliikenne loppui 1960-luvun lopulla.
  22. ↑ Hyvinkää-Kytäjä 1907, Kytäjä-Pyhäjärvi 1911-1912
  23. ↑ Ensimmäinen juna ajettu osittain valmiilla radalla 27. elokuuta 1911. Avattu virallisesti liikenteelle 24. helmikuuta 1912.
  24. ↑ Sahan lopetettu 1950-luvulla[vanhentunut linkki], radan toiminta todennäköisesti viimeistään samaan aikaan.
  25. ↑ Avattu väliaikaiselle liikenteelle 9. joulukuuta 1898 ja yleiselle liikenteelle 25. lokakuuta 1899
  26. ↑ Purettu Forssa–Jokioinen 1974 ja Minkiö–Humppila 1975
  27. ↑ Rata on alun perin rakennettu 1897-1898 ja avattu ensimmäistä kertaa liikenteelle 9. joulukuuta 1898. Viimeinen kaupallinen juna ajettiin 29. maaliskuuta 1974. Museotoiminta alkoi 1978.
  28. ↑ Raideleveys alun perin 500mm, mutta muutettu 750mm leveydelle 1926-1927.
  29. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1940-luvulla ja kapearaiteinen rata purettu vuoteen 1950 mennessä.
  30. ↑ Purettu keväällä 2004
  31. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1926
  32. ↑ Karjalankosken rautatietä edelsi Osakeyhtiö Taimen rakennuttama hevosrata. Vapaaherra von Alftanin ostettua Juantehtaan 1903 rata rakennutettiin uudelleen raskaammin kiskoin höyrykäyttöiseksi jossain vaiheessa vuosien 1903-1905 aikana.
  33. ↑ Liikennelupa 30. toukokuuta 1905 omia kuljetuksia varten ja tasan vuotta myöhemmin yleistä henkilökuljetusta varten.
  34. ↑ Yleinen henkilöliikenne loppui 31. heinäkuuta 1934 ja yleinen tavaraliikenne 31. joulukuuta 1949. Oma liikenne jatkui 3. kesäkuuta 1958 asti, jolloin viimeisenä ajettiin radanpurkujuna.
  35. ↑ Riippuen lähteestä radan pituus oli 1,6km tai 10km.
  36. ↑ Radan pituus 1600m, mutta rakennus ajankohta ei tiedossa. Venäläiset takavarikoivat kiskot 1914-1917 välisenä aikana, mutta 1944 ratakiskot korvattiin uusilla (kokonaispituus 10km).
  37. ↑ Radan alkuperainen käyttöönottoajankohta ei tiedossa. Palveli turvepehkutehdasta vuodesta 1920.
  38. ↑ Rata purettiin 1960 tehdasalueen rajalle asti ja loput joulukuun 1962 jälkeen.
  39. ↑ Purkujuna ajettiin 1. huhtikuuta 1961.
  40. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) todennäköisesti 1950-luvun alussa
  41. ↑ Rata on alun perin avattu yleiselle liikenteelle 1. tammikuuta 1903 ja se myytiin kannattamattomana kesällä 1916, jonka seurauksena se purettiin. Museorautatie on rakennettu vanhalle ratapohjalle.
  42. ↑ Väliaikainen liikenne alkoi 1. joulukuuta 1920 ja yleinen liikenne 1. tammikuuta 1922.
  43. ↑ Radan matkustajaliikenne loppui kesäkuussa 1954, tavaraliikenne 1960 ja sisäinen liikenne/vaihtotyöt 1968
  44. ↑ Riippuen lähteestä rata on purettu joko 1968 jälkeen tai 1956-1960 välisenä aikana.
  45. ↑ Ensimmäinen veturi kattilarekisteriin 6. huhtikuuta 1973.
  46. ↑ Säännöllinen matkustajaliikenne loppui 1988 ja satunnainen tilaus- ym. liikenne 2003.
  47. ↑ Viittauksista (esim. veturitiedot) päätellen rata avattu ehkä 1910-luvun lopussa tai 1920-luvun alussa, mutta tarkka ajankohta ei tiedossa.
  48. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) joskus 1940-2000 lukujen välillä (tarkka ajankohta ei tiedossa).
  49. ↑ Päätelty seuraavasta: "Vuonna 1987 Lohjalla paljastettiin sähköradan muistomerkki, kun sen avaamisesta oli kulunut 80 vuotta".
  50. ↑ Avattu yleiselle liikenteelle 1912.
  51. ↑ Matkustaja liikenne loppui 1928 ja muu liikenne 1930(joidenkin lähteiden mukaan 1929)
  52. ↑ Avattu väliaikaiselle liikenteelle 19.2.1900 ja yleiselle liikenteelle helmikuussa 1904.
  53. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1960
  54. ↑ toisen lähteen (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan otettiin valtion haltuun vuonna 1957
  55. ↑ lähteestä riippuen rakennettu n. vuonna 1910 tai 1916.
  56. ↑ lähteestä riippuen otettu käyttöön vuonna 1910 tai 1916.
  57. ↑ Leveäraiteistettu (1520mm/ent. Neuvostoliiton alueella) 1970-luvulla
  58. ↑ Rata jäi talvisodassa 1940 Neuvostoliiton puolelle, kunnostettiin jatkosodan aikana 1943 ja jäi lopullisesti Neuvostoliitolle 1944 jotka leveäraiteistivat sen 1970-luvulla 1520mm levyiseksi.
  59. ↑ Rata jouduttiin hylkäämään kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton vallattua alueen.
  60. ↑ Rata jäi kalustoineen koskemattomana kesäkuussa 1944 alueen vallanneille neuvostoliittolaisille, jotka veivät kaluston ja kiskot pois.
  61. ↑ Radan pituus arvioitu Google Maps websivulta, M. G. Steniuksen sähkörata -wikiartikkelin paikkakuvauksia apuna käyttäen.
  62. ↑ Rata suljettiin 1. kesäkuuta 1953 sattuneen ratapenkan sortumaonnettomuuden jälkeen.
  63. ↑ Alkup. wiki 6,7 km. Toisen lähteen (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan 8 km pitkä.
  64. ↑ Alkup. wiki 1898. Toisen lähteen (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan avattu 1896.
  65. ↑ Yleinen liikenne loppui 1930 ja sisäinen liikenne 1955.
  66. ↑ Toiminta loppui kaivoksen sulkeuduttua sodan jälkeen.
  67. ↑ Kaivoksen kiskotus purettiin kaivoksen sulkeuduttua sodan jälkeen.
  68. ↑ Rahtiliikenne loppui 14. maaliskuuta 1957 ja Olkkalan alueen teollisuuslaitosten sisäinen liikenne 1966.
  69. ↑ Lähteestä riippuen yleinen liikenne loppui keväällä 1954 tai vuonna 1955.
  70. ↑ Purkujuna ajettiin 17. elokuuta 1955, paitsi veturitallit ja kääntöpöytä jäivät jäljelle joita käytettiin toukokuuhun 1989.
  71. ↑ Viimeinen ajo oli veturien kokoamiskuljetusjuna 13. toukokuuta 1952
  72. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1950-luvulla
  73. ↑ Rata rakennettiin alun perin n. 1935, mutta veturihankinnan myötä kiskotettiin uudelleen 1937.
  74. ↑ Rata aloitti liikenteen hevosvetoisena n. 1935, mutta muutettiin höyryveturivetoiseksi 1937.
  75. ↑ Höyryveturit poistettiin liikenteestä 1956 ja kattilarekisteristä 28. tammikuuta 1959. Moottoriveturiliikenne loppui 1960-luvun lopulla.
  76. ↑ Radan pituus arvioitu Google Maps -websivun avulla ja Pitäjänmäen kenttärata -artikkelin kertomaan ratalinjaukseen perustuen.
  77. ↑ Rata rakennettu alun perin hevosvetoiseksi, mutta purettu ja uudelleenrakennettu kestämään höyryajoa 1911.
  78. ↑ Avattu hevosvetoisena 1907 ja höyryvetoisena 1911
  79. ↑ Rata ja osa kalustoa on jäämistöä Ähtärin eläinpuiston rautatieltä joka purettiin 2005
  80. ↑ Rata valmistui heinäkuussa 1986
  81. ↑ Alueella toimi 1901-1905 polttoturvetehdas, jonka kuljetuksia varten rata rakennettiin.
  82. ↑ Rakennettu uudelleen 1920-luvulla.
  83. ↑ Venäläiset purkivat Helsingin linnoitusten tarpeisiin 1914 (Resiina 2/1985)
  84. ↑ Purettu uudelleen sota-aikana (Resiina 2/1985)
  85. ↑ Sukevan varavankilan vuosikertomus 1926: "Sen jälkeen alotettiin tällä alueella painomaan eli hiekan kuljetus joka toimitettiin siten, että suolle laitettiin rullavaunurata, jota myöten hiekka työnnettiin vaunuissa."
  86. ↑ Ensimmäinen hevosvetoinen savirata avattiin 1940-luvulla
  87. ↑ Ensimmäinen hevosvetoinen savirata avattiin 1940-luvulla, ja 1951 radalle hankittiin ensimmäinen dieselkäyttöinen veturi.
  88. ↑ Aloitti toimintansa 1904 hevosvetoisena, myöhemmin hankittiin moottoriveturi josta kuitenkin luovuttiin ennen vuotta 1910. Myöhemmin (ainakin 1930-luvulla) käytettiin höyryvetureita.
  89. ↑ Alueen jäätyä Neuvostoliitolle, he purkivat radan.
  90. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1955, viimeiset kuljetukset siirtyivät kumipyörille 1963 ja rataa käytetty viimeisen kerran 1965 tehtaan purkamisen yhteydessä.
  91. ↑ Rata purettiin vuonna 1965 puretun tehtaan jälkeen.
  92. ↑ n. 7 km rata rakennettu alun perin 1919, jatkettu 3,5 km Kaihlasuolle 1928 ja myöhemmin(milloin?) vielä Heinojalle.
  93. ↑ Ristiriita: Ensimmäisen lähteen (Arkistoitu – Internet Archive) mukaan "Pääosa radasta purettiin vuonna 1941 ja loput 1940-luvun lopulla" ja toisen lähteen mukaan "Rata lopetti hiljalleen toimintansa 1960-luvun aikana".
  94. ↑ Utti–Haukkasuo-rata oli erillinen osa Kuusankosken–Voikkaan rautatietä, joka erotettiin lopullisesti KVR:sta joskus 1956-196x välisenä aikana
  95. ↑ Osuus Kovjoki–Uusikaarlepyy 8,08 km ja Uudestakaarlepyystä satamaan 4,19 km (Kapeat kiskot s. 171)
  96. ↑ Avattu epäviralliselle liikenteelle 1899 ja yleiselle liikenteelle 1. tammikuuta 1903
  97. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) (ajankohta ei tiedossa)
  98. ↑ Rataa liikennöi yksi sähköveturi 1922–1953 ja myöhemmin dieselveturi 1970-luvulle.
  99. ↑ Valmistui 11. helmikuuta 1944
  100. ↑ Viimeinen juna kulki 20. kesäkuuta 1944, juuri ennen neuvostojoukkojen vallattua alue
  101. ↑ Jäänyt Neuvostoliiton puolelle
  102. ↑ Avattu liikenteelle 1980-luvun alussa
  103. ↑ Kesällä 1999 ei liikennöintiä. Toiminta loppui kokonaan 2002.
  104. ↑ VR rakennutti leveäraiteisen (1524mm) rautatien korvaamaan kapearaiteisen 1942-1943, mutta VR:n kalustopulan vuoksi kapearaiteisella täydennettiin matkustajajunaliikennettä vuoteen 1945 asti.
  105. ↑ Satunnaista käyttöä vuosina 1958-1963, sisäistä liikennettä 1966 asti.
  106. ↑ Kapearaiteisten kuuppavaunujen käyttö säilyi 1980-luvulle asti.
  107. ↑ Kiskotus Suolahteen purettiin n. 1947
  108. ↑ Happotornin kivihissille johtanut kaksiraiteinen lastausrata purettiin happotornin raivauksen yhteydessä 1986.
  109. ↑ Jäi tarpeettomaksi samanlevyisen Fiskarsin–Pohjankurun rautatien valmistuttua 1928

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_kapearaiteisista_rautateistä&oldid=22793597”