Koivisto (kauppala)

Koivisto
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Sijainti	60°22′N, 28°37′E
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Rannan kihlakunta
Kuntanumero	268
Perustettu	1927
– emäpitäjä	Koiviston mlk
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	23,30 km² ; (12.3.1940)
– maa	23,30 km²
Väkiluku	2 272 ; (1939)
– väestötiheys	97,51 as./km²
	Infobox OK

Koivisto (ruots. Björkö, vanhimmissa lähteissä Berkö) oli Suomeen kuulunut kauppala Viipurin läänissä Karjalankannaksella. Vuonna 1927 perustettu kauppala sijaitsi Suomenlahden rannalla, Viipurinlahden suulla. Koiviston alue luovutettiin sotien jälkeen Neuvostoliitolle, ja kauppalan alueella sijaitsee nykyään Leningradin alueeseen kuuluva Koiviston eli Primorskin kaupunki (ven. nimi muutettu 1948).

Koiviston kauppalan pinta-ala oli 24 km² (1936) ja sitä ympäröi joka puolelta Koiviston maalaiskunta, josta kauppala oli lohkottu. Koivisto oli Rannan kihlakunnan keskus. Väkiluku oli noin 2 200 henkeä.

Koiviston kauppalan alueella sijaitsi Koiviston kirkko, sairaala, 5-luokkainen yhteiskoulu, merikylpylä, pankkeja sekä monenlaisia liike- ja teollisuusyrityksiä.

Lukuvuonna 1937–1938 kauppala oli jaettu 2 koulupiiriin.^[3]

Koivistolla ja Koiviston maalaiskunnalla oli yhteinen evankelis-luterilainen seurakunta.^[4]

Nimi

Koiviston vanha ruotsinkielinen nimi Berkö on oletettavasti peräisin muinaisruotsin sanasta berk, birk = kauppa ja siis merkinnyt "Kauppasaarta". Se viittaa paikan ikivanhaan tärkeyteen kauppapaikkana.^[5]

Liikenne

Ilmakuva Koiviston kirkolta vuodelta 1934

Rantatie – Vanha postikortti Koivistolta

Koiviston kauppalan alueella Möllikänniemessä oli Itä-Suomen paras merisatamapaikka, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1268 Berjozovskoje-nimellä. Sataman paikka on ihanteellinen. Mantereen edustan saaristo suojasi sitä tuulilta ja aallokolta ja merivirrat pitivät sen sulana muita Itä-Suomen satamia pitempään ja sinne johti 9 m syvä väylä. Koiviston kauppalan satama muodostikin yhdessä Koiviston maalaiskunnan puolella sijainneen Makslahden sataman kanssa Suomen kuudenneksi suurimman sataman ja viidenneksi suurimman vientisataman vuonna 1933, jolloin vienti ja tuonti olivat yhteensä 387 250 tonnia.

Koivisto yhdistettiin Suomen rataverkkoon vuonna 1916, jolloin Terijoen–Koiviston-rata valmistui. Vuonna 1925 puolestaan valmistui rataosa Koivistolta Viipuriin

Syntyperäinen koivistolainen Toivo Tommola (s. 1892) aloitti linja-autoliikenteen harjoittamisen vuonna 1928. Yhtiö muutti vuonna 1940 Lahteen, mutta kotipaikkakunta elää vielä nykyäänkin yhtiön nimessä. Koiviston Auto Oy on nykyisin Suomen suurimpia linja-autoyhtiöitä.

Historia

Hääväkeä Koivistolla 1938

Kauppalan perustaminen

Koiviston kirkko kesällä 2000. Kirkon yläkerrassa on pieni huone joka on paikallisen luterilaisen seurakunnan käytössä, muuten rakennus ei ole kirkollisessa käytössä

Koiviston kirkonkylästä ja Kotterlahden kylästä suunniteltiin taajaväkistä yhdyskuntaa jo vuonna 1916. Tuolloin katsottiin, että kyseinen alue oli satamaliikenteen ja tiheän asutuksen johdosta muusta kunnasta taloudellisesti ja sosiaalisesti erillinen, minkä takia sen asioita ei pystytty ratkomaan parhaalla mahdollisella tavalla Koiviston kunnan yhteydessä. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin aiheutti suunnitelman toteuttamatta jättämisen. Uudelleen asiaa lähdettiin ajamaan 1920-luvun puolivälissä ja vuonna 1927 Koiviston kirkonkylästä ja Kotterlahden kylästä muodostettiin kauppala.

Britannian sotavoimat Koivistossa

Vuonna 1919 Iso-Britannia toi Suomen pyynnöstä joukkoja Koivistolle, jotka hyökkäsivät sittemmin Neuvosto-Venäjälle. Koivistolaiset kävivät kauppaa britannialaisten kanssa. Briteiltä ostettiin viskiä ja tupakkaa, vaikka kieltolaki oli voimassa. Suomen ja Britannian hyökkäys Pietriin tyrehtyi, mutta punalaivasto lamautettiin.^[6]

Lähteet

↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
↑ Iso tietosanakirja, osa 6 vuodelta 1934, palsta 1175
↑ Koivisto, Tietosanakirja osa, 4, palsta 1160, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1912
↑ Soitettiinko talvisodan alkusoitto jo vuonna 1919? – iso brittiosasto hyökkäsi Kannakselta Neuvosto-Venäjän kimppuun Yle Uutiset. 22.9.2016. Viitattu 22.4.2023.

Aiheesta muualla

Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät
Koivisto ja Koiviston maalaiskunta. luovutettukarjala.fi
Koivisto kuvina. luovutettukarjala.fi
Jukanen, Sulo & Karppinen, K. A. & Hilska, Unto & Näräkkä, Tuomas & Pulli, Erkki & Penttinen, Maija & et al.: Pitäjä pitäjältä - Koivisto, maalaiskunta ja kauppala, 1970, nro 37, liite (9). Karjala -lehti. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 28.6.2018.

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski \| Korpiselkä \| Pälkjärvi \| Säkkijärvi \| Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi \| Inari \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko
osin	Bromarv \| Degerby \| Espoo \| Inkoo \| Kirkkonummi \| Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

[stv1940-1] Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[2] Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

[kansakoulut1937-3] Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

[4] Iso tietosanakirja, osa 6 vuodelta 1934, palsta 1175

[TSK1-5] Koivisto, Tietosanakirja osa, 4, palsta 1160, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1912

[6] Soitettiinko talvisodan alkusoitto jo vuonna 1919? – iso brittiosasto hyökkäsi Kannakselta Neuvosto-Venäjän kimppuun Yle Uutiset. 22.9.2016. Viitattu 22.4.2023.

[1]