Julia Margaret Cameron
Julia Margaret Cameron (o. s. Pattle; 11. kesäkuuta 1815 Kalkutta, Intia – 26. tammikuuta 1879 Kalutara, Ceylon) oli varhainen brittiläinen valokuvaaja, joka tunnetaan aikansa kuuluisuuksien muotokuvista sekä uskonnollisia ja muita sankarimyyttejä esittävistä henkilökuvistaan.
Cameronin valokuvaajan ura alkoi vasta 48 vuoden iässä ja kesti vain 11 vuotta, 1864–1875. Uran sytykkeenä oli hänen lahjaksi saamansa kamera. Aikalaiset eivät arvostaneet hänen pehmeäpiirtoista kuvaustyyliään eikä tapaansa manipuloida märkälevyprosessia; näitä molempia pidettiin joko huolimattomuutena tai teknisenä virheenä. Parhaiten hänen tyyliään ymmärsivät prerafaeliittitaiteilijat. Nykyvalokuvauksessa voidaan nähdä Cameronin vaikutteita erityisesti tiukkaan rajatuissa muotokuvissa.
Cameronin talo Dimbola Lodge Englannin etelärannikon Wightsaarella on avoinna yleisölle.
Elämä ja ura
muokkaaJulia Margaret Cameron syntyi Intian Kalkutassa ranskalaisaristokraattiseen sukuun kuuluvan äidin Adeline de l’Etangin ja Itä-Intian kauppakomppanian brittiupseerin James Pattlen tyttäreksi. Hänen sisarentyttärensä tytär oli kirjailija Virginia Woolf.[1]
Julia Margaret Pattle oli seitsenpäisen sisarsarjan neljäs lapsi.[2] Hän ei perinyt sukunsa muiden naisten kehuttua ulkonäköä, vaan häntä kohdeltiin perheessä eräänlaisena rumana ankanpoikasena. Hänen taiteelliset erityislahjansa tulivat kuitenkin ilmi jo varhain. Hän kävi koulunsa Ranskassa ja palasi sen jälkeen Intiaan. Vuonna 1836 Julia Margaret Pattle matkusti toipumaan sairaudesta Etelä-Afrikan Hyväntoivonniemelle, jossa hän tapasi matemaatikko-tähtitieteilijä John Herschelin. Heistä tuli elinikäiset kirjeystävät, ja vuonna 1842 Herschel lähetti Cameronille näytteitä uudesta harrastuksestaan, valokuvauksesta. Etelä-Afrikassa Julia Margaret tapasi myös itseään 20 vuotta vanhemman, Intiassa toimivan brittijuristi Charles Hay Cameronin, ja he avioituivat Kalkutassa 1838. Miehen päästyä eläkkeelle pariskunta neljine lapsineen muutti Lontooseen, jossa Julia Margaret Cameronin sisaria asui. Vuonna 1860 Cameronit vierailivat runoilija Alfred Tennysonin luona Wight-saaren Freshwaterissa ja ihastuivat paikkaan niin, että muuttivat itsekin pian Tennysonin naapureiksi.[2]
Ura alkoi 48-vuotiaana
muokkaaVuonna 1863 tuolloin jo 48-vuotias Julia Margaret Cameron sai lapsiltaan lahjaksi kameran, koska oli ilmaissut kiinnostustaan uuteen taidelajiin.[3] Jo vuoden kuluttua hänet hyväksyttiin Lontoon ja Skotlannin valokuvausseurojen jäseneksi. Cameron opiskeli muotokuvausta David Wilkie Wynfieldin ohjauksessa ja kehitti tämän neuvojen pohjalta oman pehmeäpiirtoisen tyylinsä. Naapurinsa lordi Tennysonin avulla hän sai julkisuutta ja tilaajia valokuvilleen seurapiireistä.
Cameronin käyttämä kolloidi-märkälevytekniikka oli työläs ja aikaavievä. Kuvauskohteet joutuivat istumaan pitkään kirkkaissa valoissa, kun jokaista valotusta ennen lasilevy oli siveltävä kollodiumilla ja kastettava hopeanitraattiliuokseen. Minuutteja kestävän valotuksen jälkeen kuva oli kehitettävä heti kun kollodiumliuos oli vielä märkä.[4] Monet Cameronin parhaista muotokuvista esittävätkin varta vasten kuvattavaksi tulleen vallasväen sijaan hänen omia perheenjäseniään, palveluskuntaa ja vierailulla olevia sukulaisia ja ystäviä.[2]
Cameron rekisteröi jokaisen valokuvansa tekijänoikeusvirastossa ja piti kuvistaan tarkkaa kirjaa, mikä on helpottanut jälkipolvien arvostuksen saamista. Monet kuvat julkisuuden henkilöistä ovat myös ainoita heistä otettuja valokuvia, jolloin ne ovat saaneet dokumentaarista merkittävyyttä enemmän kuin samoista henkilöistä tehdyt, tuolloin tavanomaisemmat piirrokset ja maalaukset. Cameronin kuvattavina istuivat muiden muassa lordi Tennyson ja tämän poika Lionel, taidemaalari G. F. Watts, biologi Charles Darwin, Lewis Carrollin lastenkirjan Liisan seikkailut ihmemaassa innoittaja Alice Liddell ja historioitsija Thomas Carlyle.[3]
Muotokuvien ohella osa Cameronin henkilökuvista ovat lähtökohdiltaan kirjallisia tai uskonnollisia ja näin prerafaeliittisten taideihanteiden mukaisia, mikä ilmenee teatraalisena sommitteluna, mallien eteerisinä katseina, epäluontevina asentoina ja pehmeänä valaistuksena. Mallit esittävät valokuvissa kirjallisia hahmoja, joiksi heidät on usein huolella puvustettu ja maskeerattu. Näitä fiktiivisempiä kuvia on myöhemmin pidetty usein teennäisinä ja vähemmän arvokkaina kuin Cameronin valokuvia todellisista henkilöistä.
Ceylonille 60-vuotiaana
muokkaa
Kuuluisista ja rikkaista asiakkaistaan huolimatta Cameron ei kyennyt ansaitsemaan elantoaan valokuvauksella, vaan menetti rahaa kalliisiin kemikaaleihin.[3] Vuonna 1875 Cameronin pariskunta lähti talousongelmiaan pakoon elinkustannuksiltaan edulliselle Ceylonin saarelle eli nykyiseen Sri Lankaan, josta Charles Hay Cameron oli jo Intian-vuosinaan ostanut kahviplantaaseja. Laivaan lastattiin muuttotavaroiden mukana lehmä ja kaksi ruumisarkkua, sillä 60-vuotias Julia ja 80-vuotias Charles tiesivät viettävänsä loppuelämän Ceylonilla.[1] Cameron yritti jatkaa valokuvausta, mutta valitti usein kemikaalien ja puhtaan veden saannin vaikeutta. Enää ei ollut käytössä myöskään sellaisia valokuvauskohteita kuin mihin hän oli Englannissa tottunut. Ceylonin-vuosien kuvista ei ole säilynyt montakaan. Cameron kuoli Kalutarassa vilustuttuaan pahasti vuonna 1879.
Kuuluisaksi vasta kuoleman jälkeen
muokkaaElinaikanaan ainoan näyttelyn kuvistaan Cameron sai vuonna 1865 Lontoon South Kensingtonin museoon, joka nykyisin tunnetaan Victoria and Albert Museumina.[2] Cameronin sisarentytär Julia Prinsep Stephen (o. s. Jackson, 1846–1895) kirjoitti Cameronin elämäkerran, joka julkaistiin Dictionary of National Biography -kirjan ensimmäisessä painoksessa 1886. Julia Stephenin tytär, kirjailija Virginia Woolf kokosi Cameronin kuvista yhdessä Roger Fryn kanssa valokuvateoksen, joka julkaistiin 1926.
Vasta vuonna 1948 Julia Margaret Cameron nousi suurempaan tunnettuuteen Helmut Gernsheimin kirjan ansiosta. Cameron alkoi nopeasti saada arvostusta, jota paitsi hän jäi omana elinaikanaan. Vuonna 1975 valokuvaaja Imogen Cunningham sanoi toivovansa, että muotokuvaus palaisi alkulähteille Julia Margaret Cameronin tyyliin, koska ”häntä parempaa muotokuvaajaa ei ole”.
1970-luvulta lähtien Cameronin kuvista on koottu monia näyttelyitä etenkin englanninkielisten maiden museoihin. Esimerkiksi vuonna 2013 New Yorkin Metropolitan Museum of Art piti laajan näyttelyn Cameronin kuvista. Valtaosa Cameronin tuotannosta ja kirjeenvaihdosta on talletettuna Lontoon Victoria & Albert -museoon, jonka perustaja ja varhaisen valokuvataiteen tukija Sir Henry Cole (1808–1882) oli ystävystynyt Cameronin kanssa jo tämän elinaikana. Museo järjesti Cameronin syntymän 200-vuotisjuhlan kunniaksi laajan näyttelyn vuonna 2015.[2]
Cameronin valokuvia
muokkaa-
Love in Idleness,n. 1867
-
The Mountain Nymph, Sweet Liberty, 1866
-
Thomas Carlyle, 1867
-
Lionel Tennyson, 1869
-
Claud & Lady Florence Anson, 1870
-
Kalutara Peasant Man and Woman, 1875
_-_Google_Art_Project.jpg){kind=link}
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Green-Lewis, Jennifer: From Life: The Story of Julia Margaret Cameron and Victorian Photography[vanhentunut linkki], arvostelu kirjasta Victoria C. Olsen. From Life: The Story of Julia Margaret Cameron and Victorian Photography. New York: Palgrave Macmillan, 2003. ISBN 1-4039-6019-4. University of Hawaii Press 2003. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ a b c d e Julia Margaret Cameron: Biography, Marta Weissin teksti näyttelyluettelosta Julia Margaret Cameron: Photographs to electrify you with delight and startle the world. Victoria & Albert Museum 2015. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ a b c Greer, Herb: Chronicler of an Era: The Photography of Julia Margaret Cameron[vanhentunut linkki], The World and I, News World Communications, Inc. 1.4.2004. Vaatii HighBeam-tilauksen. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Kecskeméti, István: ”Märkälevymenetelmä”, Valokuvauksen vuosikirja 1992, s. 40–41.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Julia Margaret Cameron Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuutta
muokkaa- Cox, Julian & Ford, Colin. Julia Margaret Cameron: The Complete Photographs. Los Angeles: The J. Paul Getty Museum. 2003. ISBN 0-89236-681-8.
- Ford, Colin. Julia Margaret Cameron: 19th Century Photographer of Genius, National Portrait Gallery, 2003. ISBN 1855145065.
- Ford, Colin. Julia Margaret Cameron: A Critical Biography. Los Angeles: Getty Publications. 2003. ISBN 0-89236-707-5.
- Melville, Joy. Julia Margaret Cameron: Pioneer Photograher. Stroud 2003. ISBN 0-7509-3229-5.
- Olsen, Victoria. From Life: The Story of Julian Margaret Cameron & Victorian Photography. London: Aurum Press, 2003. ISBN 1-85410-89-3. New York: Palgrave Macmillan, 2003. ISBN 1-4039-6019-4.
