Judith Butler

Butlerin läpimurtoteoksena pidetään teosta Hankala sukupuoli. Siinä hän kyseenalaistaa 1960-luvulta 1990-luvulle asti angloamerikkalaisessa feministisessä teoriassa vallinneen jaon biologiseen (engl. sex) ja sosiaaliseen sukupuoleen (engl. gender). Hän väittää myös biologisen määrittyvän sosiaalisen kautta; biologia tieteenä on sosiaalista toimintaa, diskurssia. Niinpä erottelu sosiaalisen ja biologisen sukupuolen välillä on Butlerin mukaan mieletön. Butler ei kiellä ruumiillisia eroja, mutta esittää, että ne voitaisiin ymmärtää myös toisin. Esimerkiksi miksi korostetaan juuri nykyisin valittuja sukupuolieroja, miksi sukupuolieroa ei tehdä esimerkiksi vasenkätisyyden, silmien värin tai pituuden perusteella. Toisin sanoen anatomiset erot eivät sinänsä ole perusta niille eroille, jotka sosiaalisessa järjestelmässämme painottuvat sukupuolierona, binaarisena jaotteluna miehiin ja naisiin^[3].

Merkittävimpänä sukupuolta jäsentävänä käytäntönä Butler pitää heteroseksuaalista matriisia (myöhemmissä teoksissa Butler puhuu heteroseksuaalisesta hegemoniasta) ja heteronormatiivisuutta. Ei-heteroseksuaalisessa yhteiskunnassa sukupuolieroa ei välttämättä tarvitsisi koska halu ei määrittyisi sukupuolen mukaan^[4]. Käytännössä teos Hankala sukupuoli nosti valtavirtaan, osaksi naistutkimusta, marginaalissa olleen homo- ja lesbotutkimuksen ja synnytti uuden tutkimusalan: queer-teorian. Butlerin vaikutus ulottuu myös feministisen teorian ulkopuolelle: häntä seurataan kirjallisuudentutkimuksessa sekä kriittisessä teoriassa hänen kielifilosofisten ratkaisujensa vuoksi. Butler on myös innoittanut radikaaleja sukupuolipoliittisia liikkeitä, kuten ACT UPia.

Butler esittää teoksessa Hankala sukupuoli ja tarkentaa näkemystään myöhemmissä kirjoituksissaan, että sukupuolta esitetään (engl. perform) toistamalla tuttuja eleitä ja että sukupuolen voi ymmärrettävästi esittää (engl. perform), koska on kulttuurisesti vakiintunut eleistö, joka on matkittavissa ja toistettavissa. Kulttuurissa siis vallitsevat tietynlaiset sääntöjärjestelmät, jotka ovat omaksuttavissa. Tiettyyn sääntöjärjestelmään liitetään tietynlaisen ruumiin kanssa syntynyt henkilö. Tämä on performatiivisuutta, ja tämä tekojen korostaminen olemisen sijaan tulee kielifilosofi J. L. Austinilta. Radikaaliksi Butlerin ajattelun tekee, ettei hän oleta sukupuolen esittämisen taakse mitään alkuperäistä sukupuolta, vaan sukupuoli on kokonaisuudessaan tuotettua, esitettyä.

Butlerin näkemykseen sukupuolesta ilman perustaa on vaikuttanut merkittävästi myös Foucault’n tapa tulkita Friedrich Nietzschen genealogian ideaa ja toisaalta Jacques Derridan idea performatiivisuudesta. Genealogia lähestyy aihettaan vallan käytön seurauksena rakentuneena eikä genealogia pyri löytämään tutkimuskohteen ”luonnollista” alkuperäistä tilaa. Tällä Butler mullisti tavanomaisen feministisen tehtävänasettelun, sillä se ei aseta naiseutta lähtökohdakseen, vaan kysyy, miten sukupuoli asiana on rakentunut näyttämään niin itsestään selvältä ja miten tätä itsestäänselvyyttä pidetään yllä. Näin Butler otti myös eroa feministeihin, jotka korostavat erityistä naiseuden kokemusta poliittisen toiminnan lähtökohtana.

Butlerin mielestä "on äärimmäisen tärkeää ymmärtää Hamas ja Hizbollah edistyksellisinä yhteiskunnallisina liikkeinä, jotka ovat vasemmistoa ja osa globaalia vasemmistoa".^[5][6] Butler katsoi, että Hamasin hyökkäys 7. lokakuuta 2023 ei ollut terroriteko vaan "aseellista vastarintaa."^[7] Kyse oli kapinasta, joka johtui palestiinalaisten pitkäaikaisesta sorrosta ja kohdistui väkivaltaiseen valtiokoneistoon, ei erityisesti israelilaisia vastaan.^[8]

Judith Butler ”palkittiin” vuonna 1998 ensimmäisellä palkinnolla Philosophy and Literature -lehden ”Bad Writing” -kilpailussa.^[9] Palkittu virke kuului:

"Siirtymä strukturalistisesta näkökulmasta, jossa pääoma ymmärretään rakenteellisten sosiaalisten suhteiden suhteellisen yhdenmukaisena organisoijana, näkemykseen hegemoniasta, jossa valtasuhteet ovat alttiita toistolle, yhtymisille ja uudelleenartikuloinnille, toi ajatteluun ajallisuuden kysymyksen. Tämä merkitsi muutosta Althusserin teoriaan pohjautuvasta näkemyksestä, joka pitää rakenteellisia kokonaisuuksia teoreettisina kohteina, kohti sellaista käsitystä, jossa rakenteen ehdollisen mahdollisuuden oivaltaminen avaa tien uudistetulle käsitykselle hegemoniasta. Tämä käsitys yhdistää hegemoniakäsitteen vallan uudelleenartikuloinnin ehdollisiin paikkoihin ja strategioihin."^[10]

Martha Nussbaum väittää, että Butler viittaa mahdollisimman epämääräisesti useaan eri kirjoittajaan synnyttääkseen vaikutelman, että kirjoituksissa on jokin tärkeä ajatus, vaikka sellaista ei olekaan.^[11] Vuonna 1999 kirjallisuuslehti The New Criterion listasi Butlerin yhdeksi huonoimmin ja absurdeimmin kirjoittavista menestyskirjailijoista.^[12] Helen Pluckrose ja James Lindsay luonnehtivat kirjassa Cynical Theories Butlerin ajatuksia "naurettaviksi".^[13]

• Subject of Desire: Hegelian Reflections in Twentieth-Century France, 1987
• Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity, 1990
• Bodies that Matter: On the Discursive Limits of "Sex", 1993
• Excitable Speech: Contemporary Scenes of Politics, 1997
• The Psychic Life of Power: Theories in Subjection, 1997
• Contingency, Hegemony, Universality: Contemporary Dialogues on the Left, 2000
• Antigone’s Claim: Kinship between Life and Death, 2002
• Undoing Gender, 2004
• Precarious Life: The Powers of Mourning and Violence, 2004
• Giving An Account of Oneself, 2005
• Frames of War, 2009

Suomeksi

• Hankala sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous. ((Gender trouble: Feminism, and the subversion of identity, 1990.) Suomentaneet Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi) Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-913-X

• Anttonen, Anneli, Kirsti Lempiäinen & Marianne Liljeström (toim.): Feministejä: Aikamme ajattelijoita. Tampere: Vastapaino, 2000. ISBN 951-768-066-X
• Birkenstein, Cathy: We Got the Wrong Gal: Rethinking the "Bad" Academic Writing of Judith Butler. College English, 2010, 72. vsk, nro 3, s. 269–283. Artikkelin verkkoversio.
• Karhu, Sanna: From Violence to Resistance: Judith Butler’s Critique of Norms. (Diss) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2017. ISBN 978-951-51-3647-3 Teoksen verkkoversio.

• Judith Butler. European Graduate School (englanniksi)
• Uotinen, Suvi: Sukupuolet tehdään toistamalla. Ylioppilaslehti 16/2006.
• Vähäpassi, Emmi: Sukupuoli säpäleiksi. Voima 10/2006.
• Wahlstedt, Pekka: Sukupuoleen ei synnytä, siihen kasvetaan. Helsingin Sanomat 11.12.2006.