Joel Asaph Allen

Joel Asaph Allen (19. heinäkuuta 1838 Springfield, Massachusetts – 29. elokuuta 1921 Cornwall-on-Hudson, New York) oli yhdysvaltalainen eläintieteilijä ja lintutieteilijä.

Hänen vanhempansa olivat Joel Allen ja Harriet Trumbull. Vuonna 1874 hän avioitui Mary Manning Clevelandin kanssa.

Allen opiskeli Wilbraham Academyssa Massachusettsissa 1858–1862 ja Harvardin yliopistossa 1862–1871 Louis Agassizin ohjauksessa. Hän osallistui yhdelle Brasiliaan suuntautuneelle tutkimusmatkalle (Thayerin retkikunta) ja useisiin Yhdysvaltoihin suuntautuneille. 1873 hän johti uutta rautatielinjaa (North Pacific Railroad) kartoittavia luonnontieteilijöitä Bismarckista Pohjois-Dakotasta Yellowstoneen ja takaisin Smithsoniaan.

Allen oli Harvardin yliopiston soveltavan eläintieteen museon intendentti 1867 alkaen, Boston Society of Natural Historyn matelija-, lintu- ja nisäkäsosaston intendentti 1868–1880, Amerikan luonnonhistoriallisen museon (American Museum of Natural History New Yorkissa) ensimmäinen lintu- ja nisäkäsosaston intendentti vuodesta 1885 alkaen, myöhemmin ensimmäinen lintutieteellisen osaston johtaja, ja nisäkäsosaston intendentti 1907–1921.

Vuonna 1876 Allen äänestettiin Kansallisen tiedeakatemian jäseneksi. 1886 hän oli yksi ensimmäisen Audubon Societyn perustajista New Yorkissa. 1883–1891 hän oli American Ornithologists' Unionin (AOU) puheenjohtaja ja eräs yhdistyksen perustajista 1883. Indianan yliopisto myönsi hänelle kunniatohtorin arvon 1886. Hän toimi Linnaean Society of New Yorkin puheenjohtajana 1890–1897.

Allenin sääntö biologiassa on nimetty hänen mukaansa. Hän muotoili säännön vuonna 1877.

Allen kuvaili ja nimesi useita lintulajeja, muun muassa naamioviiriäisen (Odontophorus atrifrons).^[1] Hänen kunniakseen on nimetty ainakin viiksiluura (Grallaria alleni) ja suomurintamatkija (Allenia fusca).^[2]

Hänen kirjallinen tuotantonsa oli hyvin laaja ja hän julkaisi kaikkiaan yli 1 400 kirjoitusta. Nisäkkäistä hän julkaisi noin 560 ja linnuista noin 40 kirjoitusta. Hän toimitti AOU:n lehteä The Auk 1884–1912.