James Hepburn (Bothwellin jaarli)

Bothwellin suvun maat sijaitsivat Etelä-Skotlannin Liddisdalessa. James Hepburnin isoisä oli kaatunut vuoden 1513 Floddenin taistelussa.^[2] Hänen isänsä oli Bothwellin 3. jaarli Patrick Hepburn,^[1] mutta hänet kasvatti hänen piispana toiminut samanniminen isosetänsä. Hänet lähetettiin opiskelemaan Ranskaan. Isänsä kuoltua vuonna 1556 hän peri tältä Bothwellin jaarlin arvon, Skotlannin yliamiraalin viran (Lord High Admiral) sekä muita perinnöllisiä virkoja. Bothwellilla oli nuoruudessaan suhde ja mahdollisesti avioton lapsi Anna Throndsen -nimisen norjalaisen kanssa, jonka isä oli tunnettu norjalainen mahtimies Christoffer Throndsen. Myöhemmin hän meni naimisiin Jean Gordonin kanssa.^[3]

Bothwell oli protestantti, mutta tuki siitä huolimatta Skotlannin katolista sijaishallitsijaa Maria Guisea protestanttisen aatelin kapinointia vastaan ja oli hyvin englantilaisvastainen. Maria Stuartin palattua hallitsemaan Skotlantia Bothwell nimitettiin vuonna 1561 valtaneuvoston (Privy Council) jäseneksi. Hän kuitenkin riitautui pahasti vaikutusvaltaisen mahtimiehen, Arranin jaarlin kanssa, ja syytti tätä salaliitosta kuningatarta vastaan. Arran järjesti Bothwellin maaliskuussa 1562 vangituksi Edinburghin linnaan. Bothwell pakeni vankeudesta seuraavassa elokuussa ja meni Englantiin. Oltuaan sielläkin vankeudessa hän pääsi syksyllä 1564 Ranskaan. Maria Stuart kutsui hänet takaisin Skotlantiin vuonna 1565 tarvitessaan apua velipuolensa Morayn jaarlin johtaman kapinan kukistamisessa.^[1]

Bothwell kohosi Maria Stuartin suosikiksi tuettuaan tätä maaliskuussa 1566 edellisen suosikin David Riccion murhanneita salaliittolaisia vastaan. Silloinen prinssipuoliso lordi Darnley oli osallistunut Riccion murhaan, joten Maria etääntyi hänestä.^[1][4] Kuningattaren suosio herätti kateutta ja teki Bothwellista vihatun aatelin keskuudessa.^[3] Kun Darnley murhattiin Edinburghin lähellä helmikuussa 1567, Bothwellia pidettiin yleisesti syyllisenä ja moni epäili myös Marian olleen osallinen. Totuus on yhä hämärän peitossa, mutta historiantutkijat ovat pitäneet Bothwellin syyllisyyttä todennäköisempänä kuin Marian.^[3] Erään huhun mukaan Bothwell olisi yrittänyt tammikuussa 1567 tilata Darnleyn murhan Riccion murhaajilta, mutta nämä kieltäytyivät.^[4] Myöhemmin julkisuuteen tuotiin ”lipaskirjeiksi” (caskett letters) kutsuttu kokoelma Marian nimissä Bothwellille kirjoitettuja rakkauskirjeitä. Jos ne ovat aitoja, Bothwellilla ja kuningattarella oli salainen suhde jo Darnleyn eläessä ja siten motiivi murhaan. Nykyinen historiantutkimus pitää lipaskirjeiden alkuperää epäluotettavana.^[4][5]

Maria Stuart suojeli Bothwellia murhasyytöksiltä, mikä herätti paljon epäluuloja ja tyytymättömyyttä. Darnleyn isä Lennoxin jaarli sai vaikutusvallallaan aikaiseksi syytteiden nostamisen häntä vastaan, mutta 12. huhtikuuta 1567 pidetystä oikeudenkäynnistä tuli farssi: tuhannet Bothwellin miehet ympäröivät oikeustaloa, todistajat eivät uskaltaneet saapua paikalle ja oikeus vapautti Bothwellin syyttömänä vain seitsemän tuntia kestäneen käsittelyn jälkeen. Kahdeksan päivää myöhemmin Bothwell taivutteli joukon aatelisia allekirjoittamaan julistuksen, jossa he ilmoittivat kannattavansa häntä uudeksi prinssipuolisoksi.^[3]

Bothwell sieppasi Maria Stuartin 24. huhtikuuta ja vei tämän kanssaan Dunbarin linnaan. Hänen on väitetty jopa raiskanneen Marian, mutta myöhempien tapahtumien vuoksi sieppausta on epäilty myös lavastetuksi ja rakastavaisten yhteiseksi juoneksi.^[3] Bothwell otti eron vaimostaan 7. toukokuuta, Maria antoi hänelle Orkneyn ja Shetlannin herttuan arvon 12. toukokuuta ja he menivät naimisiin 15. toukokuuta kuninkaallisessa Holyroodin palatsissa. Tapahtuneesta tyrmistynyt Skotlannin aateli piti Bothwellia vallankaappaajana, ja häntä vastaan koottiin nopeasti armeija. Bothwell ja Maria pakenivat Borthwickin linnaan, ja heille uskollisina pysyneet joukot kohtasivat kapinalliset Carberry Hillissä 15. kesäkuuta.^[1][2][3] Bothwellin armeija kieltäytyi taistelemasta, joten hän joutui pakenemaan. Maria antautui vangiksi ja joutui myöhemmin luopumaan kruunusta.^[1] Hän sai vankeudessa keskenmenon, jolloin ilmeni, että hän oli odottanut kaksosia.^[3] Maria järjesti kolmannen avioliittonsa virallisesti puretuksi vuonna 1570.^[1]

Bothwell pakeni ensin Orkney- ja Shetlandsaarille. Hän pyrki sieltä vihollistensa takaa-ajamana Norjaan, jonka rannikolla tanskalainen sotalaiva pysäytti ja poimi hänet kyytiinsä.^[3][2] Tanskan kuningas Fredrik II määräsi hänet vangittavaksi. Häntä pidettiin vankina ensin Kööpenhaminan ja sitten Malmön linnassa.^[3] Vuodesta 1573 aina viisi vuotta myöhemmin tapahtuneeseen kuolemaansa asti Bothwell oli vankina Dragsholmin linnassa Sjellannissa. Hän vajosi viimeisinä vuosinaan mielisairauteen.^[1][2] Kertoman mukaan häntä pidettiin pysyvästi kahlittuna matalaan pylvääseen siten, ettei hän voinut seistä suorassa.^[3] Bothwellin palsamoitua ruumista säilytetään läheisen Fårevejlen kirkon kryptassa.^[2]

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta James Hepburn (Bothwellin jaarli) Wikimedia Commonsissa