Jakob Benzelius
Jakob Benzelius (1683–1747[1]) oli Uppsalan arkkipiispa vuosina 1744–1747. Hän toimi vuodesta 1718 teologian professorina Lundin yliopistossa, vuodesta 1731 Göteborgin piispana ja vuodesta 1744 Upsalan arkkipiispana. Hattupuolueen jäsenenä ja oikeaoppisuuden puolustajana tunnettu Benzelius oli 1720-luvun vaikutusvaltaisin henkilö Ruotsin valtiollisessa ja kirkollisessa elämässä.[2] Hänen jumaluusopin väitöskirjansa Epitome repetitionis theologiae levisi laajalti valtakunnassa ja Suomenkin kouluissa se oli oppikirjana useiden vuosien ajan.[3] Hänen toinen teoksensa Repetitio theologica (1735) oli tarkoitettu ylioppilaille ja papeille.[1]
| Jakob Benzelius | |
|---|---|
 |
|
| Uppsalan arkkipiispa | |
|
1744-1747
|
|
| Edeltäjä | Erik Benzelius nuorempi |
| Seuraaja | Henric Benzelius |
| Göteborgin hiippakunnan piispa | |
|
1731-1744
|
|
| Edeltäjä | Erik Benzelius nuorempi |
| Seuraaja | Georg Wallin nuorempi |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. helmikuuta 1683 Uppsala, Ruotsi |
| Kuollut | 19. kesäkuuta 1747 (64 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
Benzeliuksen isä oli Erik Benzelius vanhempi ja hänen veljensä Erik Benzelius nuorempi[1]. Hänen lapsensa aateloitiin nimellä Benzelstierna.
Lähteet
muokkaa- Tietosanakirja. (Ensimmäinen osa) Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909.
Viitteet
muokkaa
| Edeltäjä: Erik Benzelius nuorempi |
Uppsalan arkkipiispa 1744–1747 |
Seuraaja: Henrik Benzelius |
