Ilmanvaihtokone
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ilmanvaihtokone on rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmässä ilmaa kierrättävä laite. Ilmanvaihtokoneen aikaansaaman ilmanpaineen avulla kuljetetaan tuore ilma kanavia pitkin huonetiloihin ja/tai käytetty jäteilma pois rakennuksesta. Ilmanvaihtokoneen tarve riippuu käytetystä ilmanvaihtojärjestelmästä.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmajärjestelmässä sekä jäteilman poisto että korvausilman otto hoidetaan ilmanvaihtokoneen puhaltimella.
Koneellisessa poistoilmajärjestelmässä ilma poistetaan rakennuksesta koneellisen huippuimurin, ei varsinaisen ilmanvaihtokoneen avulla. Korvausilma virtaa sisään korvausilmaventtiileistä tai hallitsemattomassa järjestelmässä rakenteiden raoista. Poistettavan ilman lämpö voidaan ottaa talteen poistoilmalämpöpumpulla.
Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ei käytetä ilmanvaihtokonetta lainkaan, vaan ilma liikkuu korkeuden, tuulen tai lämpötilan erotuksen aikaansaaman paine-eron avulla. Painovoimaisessa järjestelmässä lämmön talteenotto poistettavasta ilmasta ei ole mahdollista.
Lämmöntalteenotto
muokkaa- Pääartikkeli: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto
Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ilmanvaihtokoneet on nykyisin lähes poikkeuksetta varustettu lämmöntalteenotto (LTO)-laitteella, jolloin rakennuksesta poistettavan jäteilman sisältämää lämpöä siirretään tuloilmaan eri menetelmillä. Näin saadaan jäteilman energiasta osa talteen rakennuksen tuloilmaan ja rakennuksen lämmitystarvetta vähennettyä. Nykyään moderni tapa lämmöntalteenoton toteutukseen on käyttää lämmönsiirtimenä lämpöpumppua, näin poistoilman sisältämä energia voidaan siirtää patterilämmitykseen, käyttöveteen tai tuloilman lämmittämiseen hyvin tehokkaasti.
| Lämmöntalteenottomenetelmä | Tuloilman lämpötilahyötysuhde yhtäsuurilla ilmavirroilla | Lisätietoja |
|---|---|---|
| Pyörivä lämmönsiirrin | 70–85 % | Pieni osa jäteilmasta siirtyy siirtimen pyöriessä tuloilmaan. Alhaisilla ulkolämpötiloilla poistoilman kosteutta siirtyy tuloilmaan. Talteenoton hyötysuhde säädeltävissä lämmönsiirtimen pyörimisnopeutta säätämällä. |
| Levylämmönsiirrin | 50–65 % | Tulo- ja jäteilmat pysyvät täysin erillään. Kylmissä olosuhteissa herkkä jäätymään. Lämmönsiirtimen sulatus ja talteenoton säätö tapahtuu ohittamalla ulkoilmavirtaa lämmönsiirtimen ohi. |
| Vesiglykolilämmönsiirrin | 40–60 % | Tulo- ja jäteilmat pysyvät täysin erillään. Lämpöä siirretään ulko- ja poistoilmoihin sijoitetuilla lamellisilla lämmönsiirtimillä, joissa kiertää vesi-glykoliseos (etyleeniglykoli, glykolipitoisuus yleensä 30 %). Talteenoton hyötysuhde ja jäätymisen esto säädeltävissä vesiglykoliseoksen virtausnopeutta säätämällä. |
| Poistoilmalämpöpumppu | 50–100 % | Lämpöpumpun avulla poistoilman energiaa saadaan talteen hyvin vaikka tuloilma olisikin melko lämmintä. Tämä johtuu siitä, että lämmönsiirto ei tapahdu suoraan poistoilmasta tuloilmaan vaan lämpöpumpun välityksellä. Tämän menetelmän avulla poistoilman vuosihyötysuhde voidaan saada hyvin korkeaksi. |
Lähteet
muokkaa| Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto: Suomen rakentamismääräyskokoelma D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2003 (pdf) Finlex. Valtion säädöstietopankki. 2002. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 6.10.2007.
Aiheesta muualla
muokkaa| Yhdyskuntasuunnittelu | |
|---|---|
| Suunnitteluperiaatteet | |
| Lämmitys | |
| Talotekniikka | |
| Rakennustekniikka | |
| Perinnerakentaminen | |
| Organisaatiot |