Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki

Hongkongin oman peruslain mukaan erityishallintoalueen tulee säätää kansallisen turvallisuuden laki. Hongkongin LegCossa lakialoite ei ole mennyt läpi, minkä johdosta Peking sääti lain Hongkongin puolesta. Pekingin kanta on, että sillä on Kiinan perustuslain mukaan oikeus tähän. LegCon kyvyttömyys säätää laki johtuu sen vahvasta demokratialiikkeestä.^[1] Tällaisen turvallisuuslain tarkoitus on estää mm. maanpetos Kiinan kansantasavaltaa vastaan.^[2]

Peking on leimannut kaikki demokratiamyönteiset mielenosoittajat mellakoitsijoiksi ja sanonut, että myös lännessä tällaiset mellakoitsijat joutuvat lailliseen vastuuseen. Pekingin kanta on se, että kansallisen turvallisuuden laki turvaa lain ja järjestyksen säilymisen Hongkongissa, jossa mielenosoittajat ovat muun muassa häpäisseet Kiinan kansallisia symboleja.^[3]

Vuonna 2015 Peking päätti, että 15. heinäkuuta on kansallisen turvallisuuden opetuksen päivä, joka näkyy muun muassa kouluissa teemapäivänä ja Kiinan kansallislaulun laulamisella päivän aluksi.^[4]

Lakiteksti tuli julki ensimmäisen kerran vasta sen tullessa voimaan 30. kesäkuuta.^[2] Hongkongiin avattiin erillinen kuuma linja, jonka kautta kansalaiset voivat ilmiantaa lain rikkojia.^[5]

Laki mahdollistaa kotietsinnät ilman erillisiä lupia, mikäli on syytä epäillä henkilön rikkoneen kansallisen turvallisuuden lakia. Hongkongin viranomaiset voivat myös estää kaupungista poistumisen. Yksi lain keskeisimpiä kohtia on "separatistisen toiminnan" kriminalisoiminen, joksi voidaan uutisten mukaan laskea esimerkiksi iskulause "Vapaa Hongkong". Separatistisesta toiminnasta voidaan tuomita jopa elinkautiseen vankeuteen.^[6]

Valtion omaisuuden vahingoittaminen voidaan tulkita lain nojalla kumoukselliseksi toiminnaksi, josta voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen. Julkisen liikenteen häiriköinti tai kaluston vahingoittaminen voidaan luokitella lain nojalla terrorismiksi. Lisäksi lain nojalla Hongkongiin tulee perustaa kansallisen turvallisuuden lakia valvova toimisto, joka saa tulkita lakia parhaaksi näkemällään tavalla; nämä tulkinnat ovat myös ensisijaisia suhteessa Hongkongin peruslakiin. Lisäksi laki mahdollistaa muun muassa:^[2]

• Hongkongin hallintojohtajalle vallan nimittää tuomareita
• Oikeudenistuntojen siirtymistä suljettujen ovien taakse
• Oikeuskäsittelyn siirtämistä Manner-Kiinaan

Manner-Kiinaan siirretyt oikeuskäsittelyt siirtyvät lain nojalla myös mannerkiinalaisten tuomarien käsiteltäväksi.^[7]

Manner-Kiinan lait ovat tahallaan epäselviä ja ympäripyöreitä, jotta niitä voidaan soveltaa kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla.^[8] Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki on samalla tavalla avoin lukuisille tulkinnoille ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen voi tarkoittaa melkeinpä mitä tahansa. Manner-Kiinassa tätä tulkinnanvaraisuutta käytetään toistuvasti esimerkiksi toisinajattelijoiden vangitsemiseen.^[9][10]

Lain nojalla on kielletty muun muassa hongkongilaisten mielenosoittajien suosima Glory to Hong Kong -laulu kaupungin kouluissa, mutta kaupunginhallitus ei suoraan julistanut laulua laittomaksi.^[11]

Hongkongin kansallisen turvallisuuden lain 38. artikla:^[12]

This Law shall apply to offences under this Law committed against the Hong Kong Special Administrative Region from outside the Region by a person who is not a permanent resident of the Region.

Artiklan mukaan laki koskee hongkongilaisten lisäksi aivan kaikkia; myös kaupungin ulkopuolella asuvia. Esimerkiksi ulkomaalaiset, jotka ovat tietämättään rikkoneet sitä, voidaan pidättää Kiinan alueella jo kauttakulun yhteydessä.^[10][13] Lokakuussa 2020 ryhmä tutkijoita allekirjoitti vetoomuksen, jossa ilmaistiin huoli 38. artiklan aiheuttamasta liikkumatilan kaventumisesta ja tämän aiheuttamasta itsesensuurista. Yksittäiset Oxfordin yliopistossa työskentelevät professorit ovat kertoneet aikovansa anonymisoida opiskelijoiden esseitä, joissa käsitellään Kiinan poliittisen järjestelmän ongelmia.^[14]

Taiwan – Presidentti Tsai Ing-wen totesi lain läpimenon olevan "pettymys" ja "rikottu lupaus", joka osoittaa, että Kiinan Taiwanille tarjoama yksi maa, kaksi järjestelmää -järjestely ei voi toimia.^[15]

Yhdistynyt kuningaskunta – ulkoministeri Dominic Raab sanoi lain loukkaavan kiinalais-brittiläistä julistusta, mutta katsoi Ison-Britannian mielipiteellä olevan vielä painoarvoa.^[16] Pääministeri Boris Johnson oli jo aiemmin uhannut helpottaa brittiläisessä Hongkongissa syntyneiden (noin 2,8 milj. hongkongilaista) viisumiprosessia Isoon-Britanniaan, mikäli Kiina ajaa lain läpi.^[17]

Yhdysvallat – Presidentti Donald Trump allekirjoitti presidentin asetuksen, jolla hän lakkautti Hongkongin erikoiskohtelun Yhdysvaltojen osalta.^[18] Kongressi asetti pakotteita sekä hongkongilaisille että kiinalaisille viranomaisille.^[19]

Japani – Alahuoneen edustajat Nakatani Gen ja Yamao Shiori perustivat puoluerajat ylittävän komitean, joka pyrki tekemään ehdotuksen hallitukselle, jonka nojalla hongkongilaisten mahdollisuuksi hakea työlupia helpotettaisiin tuntuvasti ja viisumivaatimukset poistettaisiin kaupunkilaisilta.^[20] Maa myös uhkasi, että lain voimaan tulo vaikuttaisi suunniteltuun Xi Jinpingin valtiovierailuun.^[21]

EU – EU sanoi olevansa syvästi huolissaan lain läpimenosta Hongkongissa, ja ilmoitti rajoittavansa vientiä kaupunkiin sekä asettavansa pakotteita.^[22]

Suomi – Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi, että Suomen ja Hongkongin välinen luovutussopimus on laitettu jäihin ja että Hongkongin tilanne on muuttunut niin paljon, että ministerin mukaan "voidaan perustellusti kysyä, voidaanko sopimuksen enää katsoa sitovan Suomea".^[23] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi esityksen luovutussopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä.^[24]

Välittömästi lain tultua voimaan Hongkongissa pidätettiin 10 ihmistä, jotka olivat osoittaneet mieltään kylteillä, joissa luki muun muassa "Hong Kong independence” tai “Liberate Hong Kong".^[5] Lain tultua voimaan Hongkongin poliisi kielsi mielenosoitukset. Syyksi mainittiin kaupungin koronatilanne.^[1] Toisaalta 1. heinäkuuta on myös päivä, jolloin Hongkong siirtyi Isolta-Britannialta Kiinalle vuonna 1997.

Lähinnä Hongkongin opiskelijoita edustava Demosistō ilmoitti lakkauttavansa toimintansa ja purkavansa yhdistyksen lain tultua voimaan.^[25]

Hongkongilaisen Apple Daily -lehti joutui lain nojalla ahtaalle. Lehden perustaja Jimmy Lai pidätettiin elokuussa 2020 syytettynä ulkomaalaisten kanssa juonittelusta, joka on rangaistavaa uuden lain nojalla. Apple Daily sanoi lain olevan "viimeinen naula arkkuun". Myöhemmin samana päivänä poliisi pidätti myös demokratia-aktivisti Agnes Chow’n.^[26]

Hongkongin poliisi on myös tehnyt kansainvälisiä etsintäkuulutuksia sellaisista hongkongilaisista, jotka ovat paenneet ulkomaille. Tunnetuin tällainen henkilö lienee demokratia-aktivisti Nathan Law, joka pakeni Isoon-Britanniaan.^[27]

Lain nojalla on myös estetty lukuisten demokratiamyönteisten poliitikkojen mahdollisuus asettua ehdolle vuoden 2021 LegCo-vaaleissa. Pidätetyiksi joutuivat muun muassa veteraanipoliitikot Claudia Mo, James To ja Lam Cheuk-ting, nuoret aktivistit kuten Tiffany Yuen ja Jeffrey Andrews ja ihmisoikeusjuristi John Clancey, joka on Yhdysvaltain kansalainen.^[28]