Homotherium oli sapelihammaskissasuku, jonka edustajia eli noin kolme miljoonaa – 10 000 vuotta sitten Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa. Tunnetuin Homotherium oli Homotherium serum Pohjois-Amerikassa. Homotheriumin sapelimaiset yläkulmahampaat olivat lyhyemmät kuin Smilodonilla. Ne olivat kuitenkin kestävämmät kuin Smilodonilla, joten Homotherium pystyi tappamaan saaliinsa tarttumalla sitä kurkkuun ja pitämällä kiinni, kuten nykyiset leijonat tekevät.[1] Smilodon taas haavoitti saaliinsa sapelihampaillaan ja odotti sitten sen kuolevan verenvuotoon, sillä sen pitkät kulmahampaat murtuisivat, jos se kamppailisi saaliinsa kanssa.[1] Lajien saalistustavat erosivat siis toisistaan.[1] Homotherium oli nopea juoksija, ja sen leuat olivat yhtä vahvat kuin tiikerillä. Homotherium pyydysti muun muassa mammutin poikasia, antilooppeja, puhveleita ja mahdollisesti myös ihmisen esi-isiä. Teksasista, Friesenhahn Cave-luolasta, on löydetty Homotheriumin entinen pesäpaikka, johon ne olivat tuoneet paloiteltuja nuorten, noin kaksivuotiaiden mammuttien (kooltaan kafferipuhvelin kokoluokkaa) ruhoja.[2]

Homotherium
Homotheriumin luuranko.
Homotheriumin luuranko.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Alaheimo: Sapelihammaskissat Machairodontinae
Suku: Homotherium
Fabrini, 1890
Lajit
Katso myös

  Homotherium Wikispeciesissä
  Homotherium Commonsissa

Kolmenviikon ikäisen Homotheriumin pentu. Muumio löytyi Sahan tasavallasta Venäjältä vuonna 2020

Homotherium hävisi Afrikasta 1,5 miljoonaa vuotta sitten, Euraasiasta 50 000 vuotta sitten ja Pohjois-Amerikasta 10 000 vuotta sitten.

Homotheriumin lajeja

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.